Sain työparikseni tosi hitaan ihmisen, palkkatuella palkatun:
Hän on nyt ollut kanssani yli kaksi viikkoa samassa työpisteessä, olen perehdyttänyt ja ollut mahdollisimman yksinkertainen, mutta nyt menee hermot. Hän ei osaa edes kirjoittaa kunnolla. Tavaa koko ajan kirjoittaessaan ääneen, toteaa välillä, että "aha, ä puuttuu tuosta lopusta".
Ja sitten huutelee, mitä tuli kirjoitettua (kyse asiakastilauksista ja työnvälityksestä). Yhteen vastaavaan puheluun minulta menee 2 min, häneltä ainakin vartti. Ja minun pitää jatkuvasti soitella tilausten ja asiakaskäyntien perään ja kysellä, koska tärkeitä tietoja puuttuu.
Em. tehtävien ohella minä teen uusia asiakaskortteja, uusin hinnastot ja päivitän esitteet, teen viikkolistat viikoittain houdettavista asiakkaista, hoidan koulutuksen sihteerin ja yleiset tiedottajan tehtävät sekä laadin tilastoja. Tämän uuden työntekijän saldo on n. 5 hoidettua puhelua päivässä!
Itse vastaan/soitan päivittäin vähintään 50 puhelua.
Olen ensi viikon lomalla. En edes uskalla ajatella, mikä kaaos loman jälkeen odottaa, vaikka hoidan ihan kaikki valmiiksi mitä vaan voin.
Kuka varmistaa, ettei tule mitään ihmeempiä mokia? Olen pomolle sanonut, ettei tuo palkkatuki-ihminen pärjää.
Harmittaa asiakkaiden puolesta, koska kyse on suurelta osin tosi tärkeistä hoivakäynneistä.
Kommentit (8)
Kuulostaa siltä, että koet joutuvasi tekemään kahden ihmisen työt. Tästä tosiaan kannattaa jutella esimiehen kanssa.
Toivoisin sinun kuitenkin muistavan, että tuo työtoverisi on todennäköisesti kokenut varsin karua elämää, eivätkä hänen resurssinsa/koulutuksensa jne riitä enempään. Palkkatuki on eräs työllistämisen muoto, ja usein vaikeimmin työllistettävillä on ollut monin tavoin vaikeaa elämässään.
Koeta hahmottaa, mikä on esimiehen rooli ja mikä sinun roolisi tämän työtoverin perehdyttämisessä. Sinulla on hyvä työmoraali ja haluat, ettei asiakkaat kärsi. Et kuitenkaan voi ottaa vastuuta toisen ihmisen työpanoksesta. Et voi tehdä enempää kuin sinulta oletetaan ja sinun vastuualueesi on. Muuten palat loppuun, sairastut työuupumukseen.
Koeta jaksaa kohdella työtoveriasi hyvin väsymyksen keskellä. Muista, ettei hän ei ole tullut työpaikkaasi hankaloittaakseen sinun työtäsi, vaan saaden itselleen tuen avulla mahdollisuuden opetella töitä. Jos ajattelee ihmistä, joka on ollut työmarkkinoilta pois kenties vuosia, on pari viikkoa todella lyhyt aika oppia työn vaatimusten tasolle.
Voimia teille kummallekin.
t. diakoni Meiju, joka on saanut myös seurata palkkatuella työskenteleviä joista on ajan saatossa kypsynyt todellisia helmiä ja joilla on annettavaa muillekin, kunhan saavat tilanteen haltuunsa.
Toivottavasti en saa sun kaltaista työnohjaajaa.
ja se työllistetty tulee vaan siihen lisäksi, eihän se tee sulle töitä lisää vaan vähentää edes sen viisi puhelua/pv.... Tietty tuossa alussa tuo perehdytys lisänä mutta eihän se perehdytyskään kovin pitkään kestä. Tee omat työsi ja se toinen sen mitä pystyy. Tietty hyvä, jos esimiehelle tulee selväksi, että tuo toinen ei todellakaan pysty yksin hoitamaan viikon töitä jos ei todella nopeasti petraa tahtiaan.
että jokaiselle pitäisi antaa työtä resurssiensa mukaan. Oikeasti jotkut vaan on kyvykkäämpiä kuin toiset ja se ei ole aina työnohjauksesta kiinni!
Mun mielestä sille tyypille kannattaa antaa sellaiset hommat, joista hän selviää. Mietit ne yksinkertaisimma hommat ja opetat ne kunnolla. Sitten voi pikkuhiljaa alkaa laajentaa. Ensviikkoa varten mietit ne työt mitkä hän voisi hoitaa ja hoidat loput kun palaat. Älä anna liian isoa kakkua!
että siellä kirkossa kaikki on noita tahmeita jo valmiiksi.
Todellinen työelämä on sitten ihan muuta!
Ei kannata jakaa kaikkia töitä puoliksi. Vaan antaa tälle työllistetylle omat hommat, joihin kykenee.
Eli hän vaikka hoitaa kaikki postitukset tai jos muita hommia ei ole, niin hänelle tulee tehdä niin selkeät lomakkeet, ettei voi olla osaamatta täyttää niitä. Tai jos koneella teette, niin pyydätte uusimaan systeemiä niin, ettei eteenpäin pääse, jollei tiettyä kohtaa ole täytetty. (pikku juttu).
On pomon tehtävä jakaa tehtävät, niin, että molemmat suoriudutte niistä.
onnettomalla on varsin yksinkertainen mieli ja ainoat luotettavat tietolähteet Iltalehti ja Seitsemän päivää...
kaikki saat vääntää rautalangasta ja nyt vasta kiire onkin- tuon ihmisen piti olla mun "apuna"-HAH. Onneksi loppuu kuukauden kuluttua tuo piina!
Lomasi aikana kenties huomataan, kuinka paljon sä teet oikeastaan niitä hommia.