Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka usein vietät miehesi kanssa kahdenkeskistä "laatuaikaa"?
01.10.2011 |
Ensi torstaina ollaan lähdössä ukkokullan kanssa pitkäksi viikonlopuksi keski-Eurooppaan. IHanaa! Meillä on tapana tehdä tällasia kahdenkeskisiä pikku pyrähdyksiä ulkomaille vähintään kerran vuodessa, ja muutenkin vietetään yleensä vähintään yksi ilta 1-2 kuukaudessa kahdestaan: menemällä esim leffaan tai teatteriin ja syömään. Viime aikoina ollaan siihen yhdistetty myös yöpyminen hotellissa eli tullaan sitten seuraavan päivän aamupäivällä kotiin.
Mun mielestä tää on nautinnollista ja lähestulkoon perusedellytys sille, että jaksaa aina arkista aherrusta. Kyllä se on isän ja äidin välinen suhde jolle koko perhe perustetaan ja johon perheen hyvinvointi pohjaa! Lisäksi vietetään molemmat aikaa myös ystäviemme kanssa niin että toinen kantaa silloin vastuuta arjesta kotona. Itse olin viimeksi keväällä tyttöjen kanssa tenniskurssilla Vierumäellä ja mies taas on lähdössä laskettelemaan viikonlopuksi omien ystäviensä kanssa. Minusta tämäkin on vain ehdottoman kivaa, kun se jakautuu tasaisesti puolin ja toisin.
Mutta esim töissä saa kuulla, että monet eivät näin tee. Ja ihmettelevät, miksi me teemme näin. Minusta on ihmeellisempää, ettei pariskunnat toimi näin :-) Itse uskon vakaasti, että osaksi näiden käytäntöjen takia meidän parisuhteemme voi hyvin ja on kestänyt nyt 16 vuotta :-)
Kommentit (70)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en ole tosin osannut pitää sitä niin kummallisena, sillä ei kukaan tuttavapiirissäni missään lomilla tai parisuhdehotelliöillä ole käynyt. Nyt on muutama pariskunta alkanut matkustaa 20 vuoden tauon jälkeen kahdestaan, kun lapset ovat alkaneet muuttaa omilleen. En usko, että parisuhde siihen voi kariutua, että ei ole mummoloita tms., mihin lapset voisi aina tuupata, kyllä siihen erikseen kasvamiseen muita syitä täytyy olla. Kyllä me ainakin jo yhteen mennessämme tiesimme, että mitään matkoja kahdestaan lasten syntymän jälkeen ei ole odotettavissa, ja nyt on avioliitto kestänyt kohta 20 vuotta.
Kyllä se jostain kertoo jos toisella osapuolella ei ole halua viettää puolisonsa kanssa yhteistä aikaa. Tuskin haluaa kotonakaan viettää laatuaikaa. Ja silloinhan tilanne on kokonaan eri kuin niillä pariskunnilla joilla ei ole mahdollisuutta lähteä esim. sen vuoksi ettei ole lapsille hoitajaa.
Vuosi sitten viimeksi syömässä kahdestaan, vaikka lapset jo isoja. Nuorena olisi ollut intoa panostaa parisuhdeaikaan, mutta ainoaa lähellä olevaa tukiverkkoa eli anoppia ei kiinnostanut lastenlasten hoito. Oli niin väsynyt töistä.
Eipä taida olla mitään yhteistä meillä enää nyt kun lapset lentää pesästä. Ikävä kyllä.
Koko ajan, kun sekin pääsi juuri eläkkeelle. Minä olen ollut jo kymmenen vuotta.
Nyt on ihanan viihtyisää yhdessä. Tämä on laatu aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP.n parisuhde on kestänyt "jo 16 vuotta" . Eihän tuo ole vielä mitään..... Meidän parisuhde on kestänyt kohta 50 vuotta.
Mutta pakko sanoa, ette enää ei vietetä kahdenkeskistä aikaa muuten, kuin pakosta :D Ollaan jo oltu aika kauan kahdestaan, kun lapset on lähteneet aikapäiviä sitten omaan elämäänsä.
Vältellään toisiamme jos vaan voidaan ja ollaan omissa oloissamme. En kyllä oikeastaan jaksaisi tuota ihmistä ollenkaan, mutta raskasta olisi alkaa eroakaan tekemään. Ja säälittääkin tuo ukko, kun eihän se pärjäisi yhtään yksin. Vanhanliiton miehiä, ei osaa tehdä ruokaa eikä ymmärrä siivota, vaihtaa vessaan käsipyyhkeitä tai vuodevaatteita ym.
Lomailtu ei varmaan sitten nuoruusvuosien ole kahdestaan koskaan. Lasten kanssa kyllä aikoinaan paljonkin. En kaipaa kahdenkeskistä aikaa ollenkaan, mieluummin lomailen yksin tai aikuisten lasten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Koko ajan, kun sekin pääsi juuri eläkkeelle. Minä olen ollut jo kymmenen vuotta.
Nyt on ihanan viihtyisää yhdessä. Tämä on laatu aikaa.
Voi että, kateeksi käy. Meillä ei ole enää(jos on koskaan ollutkaan)mitään yhteistä. Tuli aikoinaan kummankin valittua ihan väärä ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oho, olipa vanha aloitus. Mitähän tämän aloituksen tekijälle kuuluu nyt 15 vuotta myöhemmin? Vieläkö vietetään miehen kanssa yhteisiä lomia?
Kotona on parempi sänky kuin missään hotellissa. Oma rauha ja ihanuus. Minä en näe yhtään hyvää syytä, miksi pitäisi lähteä johonkin hikiseen hotelliin nyhjäämään.
Kotona saa olla niin kuin tahtoo ja syödä mitä ja milloin tahtoo. Ravintolaruoka ei koskaan voita kotiruokaa. Kahvitkin on kivempi juoda kotona kuin hälyisessä kahvilassa. Kotona on kirjat ja suoratoistokanavat. Ulkona on luontoa ja lääniä. Uimaan voi mennä luonnonvesiin tai halliin. Kaikenlaista aktiviteettia löytyy, jonne voi mennä kotoa käsin yhdessä ja palata sitten kotiin omaan rauhaan.
Kotona on aina paras laatuaika.
Kotikissat
Alue: Aihe vapaa
Juuri noin! Jos ei ole osannut olla yhdessä lasten ollessa pieniä, ei sitä osaa lasten lähdettyä kotoa. Nämä "me hoidamme parisuhdetta" -pariskunnat on yleensä eronneet, kun kuopus muuttaa kotoa. Ja siinä vaiheessa vanhemmat havaitsevat senkin, että edes lapset eivät heistä välitä. Kun perhe-elämä oli sitä, että elettiin parisuhdelomasta toiseen, jäivät ne lapsetkin sivuun.
Yksinäinen vanhuus ei ehkä ollut sitä, mitä tavoiteltiin?