Vauvakuume ja epävarmuus

kuin hyppäisi hyppytornista veteen. Tekee mieli, kiipeää ylös innoissaan, menee reunalle ja katsoo alas, hirvittää ja tekisi mieli peruuntua. Pohtii uskaltaako vai ei. Ja lopulta tekee päätöksen, pistää silmät kiinni, hyppää tuntemattomaan, ehtii ajatella matkan varrella että apua mitä tuli tehtyä, ei voi enää perua, on innoissaan että kuitenkin uskalsi. Osuma veteen, meno altaan pohjalle, pieni paniikki ja sitten ensimmäinen hengenveto tullessa pinnalle. Onnistuminen! Uskalsin ja hieno kokemus. Miksen tehnyt aiemmin! Uudestaan:)

Sama tunne itsellä, mietin että kun pillerit loppuu jätän ne pois, sitten mietin että ei kun vielä kuukausi.. :D mutta uskon kyllä että sitä päätöstä ei katuisi vaikka jättäisi pillerit pois :)

Hei,



Mulla jäi pillerit pois "luonnollisesti", koska ne loppuivat ollessamme pidemmällä ulkomaan reissulla. Ajattelin, että on vaikeaa hankkia pillerit ulkomailta ja ajattelin hankkia ne jälleen Suomessa. Mainitsin siitä miehelleni, mutta harrastimme seksiä samaan tapaan kuin aiemminkin. Nyt ei menkkoja ala kuulua ja olo on väliin euforinen ja väliin epätoivoinen; joka toinen sekunti olen toivottamassa vauvelia tervetulleeksi perheeseen ja joka toinen sekunti itkettää, että olin niin hölmö, että uskoin, ettei pillereiden lopettaminen heti tee minua raskaaksi.



Maha on ollut menkkakipuinen, mutta vuotoa on ollut vain pieni töhry toissapäivänä, eikä sitten muuta. Huh, saapa nähdä.