Minne TET-jaksolle adhd/as -nuori joka haluaa isona biologiksi??

mutta ainakin ekologiaan painottuminen teki sen että luennoilla istuttiin suurin osa ajasta ja maastossa oltiin vähemmän.

Tosin riippuu paljon millä linjalla on. Opeksi opiskelevat joutuvat olemaan enemmän luennoilla.

Suurin osa oli niitä, kenttäkursseja oli paljon vähemmän.

Biologiaa opiskelevilla on loppujen lopuksi aika vähän luentoja

Ja tet-jaksolainen tutustuisi tietysti tutkijan hommiin, eikä mihinkään luentosaliin.

entä jos sopisitte jonkun läheisen karjatilan kanssa tet-harjoittelusta? Toinen vaihtoehto olisi eläinlääkärin mukana kulkeminen.



Eikös Harviala ole muuten Janakkalassa?

Ja esim. siellä Lammin tutkimusasemalla käy paljon opiskelijoita kursseilla. Opetetaan tutkimusmenetelmiä, kerätään näytteitä jne. Tet-jaksolainen voisi hyvin seurata juuri tuollaista opetusta, olla mukana kentällä jne.



Itse muuten aikoinaan olin tet-jaksolla teknillisessä korkeakoulussa.

sieltä Jussilan Luomutilalta, siellä saisi varmasti olla luonnossa ja eläinten kanssa ja päivät olisivat hyvin vaihtelvia. Ja varmasti saisi osallistu kaikkiin hommiin.



Googlaamalla löytyy yhteystiedot, en halua niitä tähän laittaa. Siis tunnen heidät, en ole täällä rekrytoimassa ilmasita työvoimaa :D



Maatila on Janakkalassa.

toki riippuu siitä mitä tutkii: lintujen pesintöjä tutkittaessa maastokausi on usein vain touko-kesäkuu, pölyttäjähyönteisiä tutkittaessa touko-elokuu jne.

Loppuvuosi sitten istutaan koneen ääressä ellei tee jotain geenitutkimusta. Silloinkin tosin usein aineisto lhäetetänä analysoitavaksi ulkomaille, tai analysointeihin menee pari viikkoa ja loppuaika ollaan taas koneen ääressä tai artikkeleita lukemassa.

ne kettätytyöt tehdään kesällä, talvella luetaan että missä lokerossa seurantakaavakkeessa on ruksi.

Kyllä biologin hommissa on paljon myös sitä kenttätyötä, materiaalin keräämistä ja analysointia

Tottakai muutama höröttäjä on ketjuun eksynyt, mutta pääasiassa olette tosi ihania

joll eyliopiston tutkimustyöhön - ihan siihen käytäntöönkään - tutustuminen olisi sopiva tet-jaksokokemus. On meinaan käytännönläheisilläkin aloilla suurimmaksi osaksi ihan paperinyörittelyä, neurotyypillisenkin yläkoululaisen mielestä tylsää, abstraktia, eikä se tarjoa sitä todellista kosketuspintaa työelämään, mitä tet-jaksolla haetaan. Siis ihan sitä, että mennään töihin työaikaan jne. PIdän vielä parempana näitä käytännönsovelluksia, eläinlääkäriä, elintarviketarkastelua, vesilaitosta, etc

itse TETissä työpaikoissa, joissa työt ovat olleet pääasiassa hyvin abstrakteja. Mutta minä tykkäsin niihin tutustumisesta tosi paljon, vaikka välillä olikin tylsää. En mä ole missään nähnyt sanottavan, että pitäisi tutustua vain sellaisiin töihin, jotka ovat konkreettisia ja yksinkertaisia. Mun käsittääkseni tuon on tarkoitus olla ammatinvalinnan tukena ja kyllä nuo abstraktit hommat ovat ihan yhtä töitä kuin joku konkreettisempi. Minä ainakin näin arkena millaisia töitä kaupassa tehdään, mutta juuri esim. tutkijan työ on sellaista, jota teini ei koskaan näe tai tiedä mitä se on, jos ei ole tuttuja.

Minusta TET on hyvä nimenomaan tuollaisiin abstrakteihin töihin, joita ei näe koskaan missään ns. normaalissa elämässä.

t. 20

jossa tehdään ynpäristöön liittyviä analyyseja (ympäristövirasti tms). Siis maaperänäytteitä, veden analysointia jne? Ja nimenomaan laborantin kaveriksi, tutkijan työ on aika tylsää seurattavaa, jos ei ole riittävän perillä asioista.



Kysy ympäristökeskuskselta tai ympäristövirastosta (nimistä en ole varma, kun kaikki muuttuu nykyään niin vauhdilla)

Tottakai muutama höröttäjä on ketjuun eksynyt, mutta pääasiassa olette tosi ihania

olin sanomassa että ollaan pojan isän kanssa enemmän amispohjaa, tyyliä lähihoitaja ja rekkakuski, ja meillä on vaikeuksia tukea lahjakasta mutta ah niin haastavaa poikaa. Te avarsitte maailmaani, ja löysin runsaasti poikaani kiinnostavia mahdollisuuksia!

ap

Ekologista tutkimsuta voi myös tehdä labraolosuhteissa, jos tutkii vaikkapa jotain mikroskooppisia juttuja.

toki riippuu siitä mitä tutkii: lintujen pesintöjä tutkittaessa maastokausi on usein vain touko-kesäkuu, pölyttäjähyönteisiä tutkittaessa touko-elokuu jne.

Loppuvuosi sitten istutaan koneen ääressä ellei tee jotain geenitutkimusta. Silloinkin tosin usein aineisto lhäetetänä analysoitavaksi ulkomaille, tai analysointeihin menee pari viikkoa ja loppuaika ollaan taas koneen ääressä tai artikkeleita lukemassa.

ne kettätytyöt tehdään kesällä, talvella luetaan että missä lokerossa seurantakaavakkeessa on ruksi.

Kyllä biologin hommissa on paljon myös sitä kenttätyötä, materiaalin keräämistä ja analysointia

-Ekologian kurssi 23. – 25.9. (Gymnasiet Svenska Normallyceum / Christina Ruth)

-Arktisen limnologian kenttäkurssin loppuseminaari 3.-4.10. (HY/Jyu/Kimmo Kahilainen)

Toki siellä voi olla gradulaisia ja tutkijoita aineistoa keräämässä, mutta kyllä ekologisen tutkimuksen kenttäkausi on suurimmalta osalta jo ohi. Lammilla on vain hyvin harvoin opetusta loka-helmikuussa.

Ja esim. siellä Lammin tutkimusasemalla käy paljon opiskelijoita kursseilla. Opetetaan tutkimusmenetelmiä, kerätään näytteitä jne. Tet-jaksolainen voisi hyvin seurata juuri tuollaista opetusta, olla mukana kentällä jne.

Itse muuten aikoinaan olin tet-jaksolla teknillisessä korkeakoulussa.

-Ekologian kurssi 23. – 25.9. (Gymnasiet Svenska Normallyceum / Christina Ruth)

-Arktisen limnologian kenttäkurssin loppuseminaari 3.-4.10. (HY/Jyu/Kimmo Kahilainen)

Toki siellä voi olla gradulaisia ja tutkijoita aineistoa keräämässä, mutta kyllä ekologisen tutkimuksen kenttäkausi on suurimmalta osalta jo ohi. Lammilla on vain hyvin harvoin opetusta loka-helmikuussa.

Ja esim. siellä Lammin tutkimusasemalla käy paljon opiskelijoita kursseilla. Opetetaan tutkimusmenetelmiä, kerätään näytteitä jne. Tet-jaksolainen voisi hyvin seurata juuri tuollaista opetusta, olla mukana kentällä jne.

Itse muuten aikoinaan olin tet-jaksolla teknillisessä korkeakoulussa.

mutta silti sanoisin että SUURIN osa ekologisesta tutkimuksen käytännön hommista kestää vain pari kuukautta ja muu aika on sitä koneella istumista ja artikkelien pläräystä, hyvässä lykyssä pari konfrenssia tms. päälle.

Esim. sienitutkijat ja vaikkapa vesistöjen tutkijat ovat kyllä syksyinkin kentällä :)

Ekologista tutkimsuta voi myös tehdä labraolosuhteissa, jos tutkii vaikkapa jotain mikroskooppisia juttuja.

toki riippuu siitä mitä tutkii: lintujen pesintöjä tutkittaessa maastokausi on usein vain touko-kesäkuu, pölyttäjähyönteisiä tutkittaessa touko-elokuu jne.

Loppuvuosi sitten istutaan koneen ääressä ellei tee jotain geenitutkimusta. Silloinkin tosin usein aineisto lhäetetänä analysoitavaksi ulkomaille, tai analysointeihin menee pari viikkoa ja loppuaika ollaan taas koneen ääressä tai artikkeleita lukemassa.

ne kettätytyöt tehdään kesällä, talvella luetaan että missä lokerossa seurantakaavakkeessa on ruksi.

Kyllä biologin hommissa on paljon myös sitä kenttätyötä, materiaalin keräämistä ja analysointia

labraan miljoonia maksavien laitteden kanssa... Mitäs ne sanoo norsusta posliinikaupassa...?

labraan miljoonia maksavien laitteden kanssa... Mitäs ne sanoo norsusta posliinikaupassa...?

Mitä ne sanoo ääliöistä jotka huutelevat imettöminä netissä?

selviää tällaisesta paikasta.

Mutta kannattaa myös paikkaa hakiessa kysyä, haluavatko he adhd-nuorta sinne. Sillä moneen paikkaan ei oteta edes tavallisia TET-harjoittelijoita, saati sitten erityisnuoria.

Ja joku tuolla mainitsi, että asperger-dignoosi pitää olla melkein vakiona, että voi alkaa tutkijaksi. Ota huomioon, että asperger ja adhd ovat ihan eri asioita.

Minä ap.na en kyllä vielä yläaseella kamalasti stressaisi sen kanssa, että saisi ah niin lahjakkaan poikansa juuri sellaiseen paikkaan, mitä poika haaveilee. Sen ikäiset pojat haaveilevat vaikka mitä ammatteja. Pitää olla mahdollisimman erikoinen ja hyvä palkka, mutta helppo työ ja opiskella ei tietenkään tarvitsisi sinne. Siksi sen TET-paikan tarkoitus onkin tutustua työelämään, eikä käydä seuraamassa, mitä tekee työkseen juuri sen nuoruudenhaaveen ammattilainen.

labraan miljoonia maksavien laitteden kanssa... Mitäs ne sanoo norsusta posliinikaupassa...?

labraan miljoonia maksavien laitteden kanssa... Mitäs ne sanoo norsusta posliinikaupassa...?

mä tiedän, että meidän labraa käyttävistä ihmisistä ainakin kahdella on adhd. Mitään ei silti ole hajonnut.

Tettiläisen kanssahan pointti olisi tietysti siinä, että se pitäisi päästää tekemään vain joku sellainen labratyö, joku yksinkertainen pikkukoe, joka yläasteen tietojen pohjalta onnistuu ja jonka tuloksen hän vielä tajuaakin. Ja sekin valvottuna. Ei se pääse yksinään ympäri labraa huseeraamaan, eikä toisaalta sille itselleen myöskään ole mitään iloa jostain sellaisesta, missä kuukausi tolkulla kasvatetaan jotain viljelmää ja se näkee sen viikon ajan välissä kun se muistuttaa joka päivä samaa punaista mössöä - myös mikroskoopin läpi katsottuna.

Näin on ihan kenen tahansa yläasteikäisen tai ylipäänsä ulkopuolisen kanssa, sillä, onko jollakulla vähän keskittymisvaikeuksia, ei ole tähän mitään merkitystä.

mutta taitaa olla kaukana



Mutta ei kai kukaan ysiluokalla vielä kovin kummoisia hommia TETissa tee . Eli että sen tarvi tulevaisuuden työpaikka olla.

Itse järjestelin kirjatossa kirjoja ja lehtiä aakkosjärjestykseen ja minusta tuli biologian tohtori

mutta taitaa olla kaukana

Mutta ei kai kukaan ysiluokalla vielä kovin kummoisia hommia TETissa tee . Eli että sen tarvi tulevaisuuden työpaikka olla.

Itse järjestelin kirjatossa kirjoja ja lehtiä aakkosjärjestykseen ja minusta tuli biologian tohtori

sillä keinoin voi aika paljon vaikuttaa lapsen koulumotivaation säilymiseen. Ja yläaseteikäisten kohdalla sillä on väliä.

Hauholla olisi se k-koetila. Irtoisko sieltä jotain?