Lue keskustelun säännöt.
päästäsittekö esikoululaisen yökylään kaverilleen?
19.09.2011 |
On vierailtu puolin ja toisin useamman kerran. pojat ovat parhaita ystäviä ja nyt tuon pojan äiti kysyi voisiko poikamme tulla joskus yökylään. Minusta kiva ajatus, pojat innoissaan myös.
Pojan vanhemmat mukavia, koti siisti, tarjoavat ruuan ym. kun poikamme kyläilee kuten myös mekin kun heidän poika kyläilee.
Kuintenkin mieheni oli todella jyrkästi vastaan yökyläilyä ettei poikamme saa mennä heille eikä heidän poika tulla meille "koska molemmilla on omat kodit"...
muutenkin mies suhtautuu hyvin negatiivisesti siihen että poikamme vierailee kenelläkään sisällä tai että meille tulee muiden lapsia kylään.
en käsitä miksi. olen kysynyt mutta ei osaa perustella. Onko vierailussa tai yökyläilyssä jotain väärää mielestänne??
Kommentit (17)
käynyt jo vuoden ajan kavereilla yökylässä ja päinvastoin, eiköhän olisi aika teidän pojankin opetella yökyläilyä...miten miehesi ajattelee lapsesi koskaan sosiaalistuvan ja itsenäistyvän tuolla menolla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailuissa tai yökyläilyissä ei ole mitään väärää, kunhan ei liian usein :)
niistä ei kuitenkaan tarvitse aloittaa keskustelua :)
Totta kai lapset, parhaat kaverukset, haluaa leikkiä toistensa kanssa myös sisätiloissa. Mitä outoa tai väärää siinä voisi olla? Pitäisikö lapsenne miehen mielestä leikkiä yksin?
Onko miehelläsi ystäviä? Onko ollut lapsena? Olisko tässä jotain omasta historiasta kumpuavaa?
Meillä yökyläily parhaan ystävän kanssa aloitettiin vasta ekaluokalla, mutta meillä pojat oli sen verran mamiksia, etteivät aikaisemmin uskaltaneet ;) Kesällä olivat jo melkein viikottain jomman kumman luona yötä, muutenkin kaikki mahdolliset ajat yhdessä (poislukien perheiden "oma" aika, eli lomareissut ja kyläilyt ja muu sellainen aika, joka päätettiin rauhoittaa perheelle). Kuopus tosin seurasi esimerkkiä ja olivat kuin paita ja peppu oman bestiksensä kanssa ja yökyläilivät myös, tyttöjä ja ikää 5v.
Mutta siis eihän noissa mitään väärää ole! Ihanaa, kun lapsilla on hyviä ystäviä.
Ja olen (olemme, mies mukana) päästänytkin.
Tottakai jokaisella on oma koti, mutta siitä huolimatta on kiva välillä päästä seikkailemaan yökyläilyn merkeissä. Hyvän tuttavaperheen luona on helppoa harjoitella kotoa poissaoloa, ettei se sitten tule yllätyksenä kun tulee esim. yökouluja, tai harrastusten myötä pelireissuja tms.
En keksi, mitä väärää tuossa voisi olla, miksiköhän miehesi on niin vastaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yökyläilytkin ovat täysin normaaleja, vaikka sen ymmärtäisin, jos joku ei eskarilaista (tai vaikka vielä eka-/tokaluokkalaistakaan) haluaisi päästää toisen perheen luoksi yöksi.
Minusta miehesi pitäisi käsitellä tätä asiaa. Ei ole millään tavoin normaalia, ettei halua lasten käyvän kylässä puolin ja toisin, se kuuluu ihmistenkeskeiseen kanssakäyntiin.
Olen itse tuollaisesta perheestä ja se oli kamalaa, voin kokemuksesta kertoa, että se on todella julmaa lasta kohtaan!
Mun mieheni on vähän samansorttinen. Tosin tyytyy vaan tuhisemaan, kun erittäin sosiaalinen esikoisemme "luuhaa" kavereillaan koulupäivän jälkeen.
Ei kuulemma hänkään pitkin kyliä luuhannut lapsena. No joo, ei varmaan, kun lähimmät naapuritkin asui parin kilometrin päässä ja se "kylä" oli melkein 20km päässä.. Kouluunkin oli miehellä matkaa 7km. Vähän eri asia "luuhata" max. 2km päässä kotoa, kun taajamassa kuitenkin asutaan ja ihan koulun kupeessa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yökyläily alkaa olla tossa iässä kuuminta hottia. Meillä on joka viikko jommankumman kaveri tai omamme ovat jossakin.
Tosin vain vkonloppuisin, eikä nyt ihan joka ilta silloinkaan. Kyllä mulle tulee pikkusen orpo-olo välillä kun meidän neljästä kolmekin on lietsussa :) Kai sitä vähän saa itsekäskin olla ja haluta viettää aikaa omien lastensa kanssa kun viikot menee töissä, koulussa ja harrastuksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos vain kaverin vanhemmat vaikuttavat normaalin järkeviltä ja vastuuntuntoisilta ja lapsi itse on sellainen, ettei ikävöi kovin helposti.
Miehesi argumentti on aika älytön. Mitäpä sitä vierailemaan mihinkään, kun on oma koti :D
Ilmeisesti miehesi toistaa jotain outoja kotona opittuja käyttäytymismalleja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseni kaveri on myös ollut meillä yökylässä. En ymmärrä mikä tossa on ongelmana miehesi mielestä.
Epäileekö se, että lastanne hoidettaisiin huonosti siellä, onko ylisuojeleva?
Vai pelkääkö se, että sitten vastavuoroisesti joutuu ottamaan sen kaverin teille yökylään, eikä halua ottaa toisten kiljuvia ja hyppiviä tenavia teille hoitoon? :D
En käsitä mistä hänen kantansa johtuu eikä osaa perustella kuin tuolla "molemmilla on oma koti". Vaikka kuinka kauniisti yritän keskustella hän hermostuu ja alkaa huutaa :( Sanoo ettei halua meille muiden lapsia hoidettavaksi vaikka ei osallistu lasten silmälläpitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja lapsi itse haluaa mennä, niin en näe mitään syytä kieltäytyä.
Outoa, että miehesi vastustaa asiaa noin paljon. Keskustele hänen kanssaa ja kysy, miksi vastustaa. Voisitko markkinoida hänelle asian niin, että saatte enemmän omaa aikaa?
Itse olen yökyläillyt naapurin lasten kanssa tosi paljon lapsena ja se oli kivaa, kun sai iltamyöhään leikkiä yhdessä ja käydä siskon petiin nukkumaan. En näe mitään syytä kieltää sitä.
En käsitä mistä hänen kantansa johtuu eikä osaa perustella kuin tuolla "molemmilla on oma koti". Vaikka kuinka kauniisti yritän keskustella hän hermostuu ja alkaa huutaa :( Sanoo ettei halua meille muiden lapsia hoidettavaksi vaikka ei osallistu lasten silmälläpitoon.
Eikö hän koskaan käy kavereillaan eikä sukulaisillaankaan kylässä, perusteena että kun kaikilla on omat kodit niin kukin pysyköön niissä kodeissaan
En käsitä mistä hänen kantansa johtuu eikä osaa perustella kuin tuolla "molemmilla on oma koti". Vaikka kuinka kauniisti yritän keskustella hän hermostuu ja alkaa huutaa :( Sanoo ettei halua meille muiden lapsia hoidettavaksi vaikka ei osallistu lasten silmälläpitoon.
Jos todellakin suuttuu, jo sinun yrittäessäsi keskustella asiasta, hänellä todellakin on isompi ongelma:-/
Oikeasti, tuo on lapsella aivan kamala paikka, kun omaan kotiin ei saa tuoda kaveria! Tai mennä muille, ihan yhtä paha.
Meillä oli siis juuri näin, kun olin lapsi ja se tuntui todella pahalta. Kodissamme ei ollut mitään häpeämistä enkä ole tähän päivään mennessä saanut vastausta, miksi meille ei saanut mennä eikä minulla olisi saanut olla ystäviä.
Oli kamalaa yrittää aina keksiä joitain tekosyitä:-( Parhaat ystäväni toki tiesivät ja tapasimmekin enemmän tai vähemmän salaa ja kuljimme koulumatkat mahdollisimman hitaasti, ettei minun aina olisi tarvinnut olla yksin kotona.
Älä anna lapsesi kokea tuollaista!
t. 6
varsinkin kun ovat vastavuoroisia ja tunnette perheen. Yökyläilyt eivät mielestäni kuitenkaan kuulu vielä eskareille tai ole ylipäätään välttämättömiä myöhemminkään.