Olin vanhempainillassa voi arggh
Opettaja kertoi vanhemmille että luokassa on ollut rauhatonta ja on jouduttu selvittelemään useita riitoja. Oli kiusaamista ynm. Keskusteltiin siinä myös luokkaretkelle lähdöstä. Kaikki vanhemmat tuntuivat olevan hyvin yhteistyöhaluisia ja kiinnotuneita koulun asioista.
Vanhempainilta päättyi ja juttelin hetken muiden vanhempien kanssa. Olin kuulemastani pöyristynyt. Yksi sanoi: Tämä luokkahan on ihan hullu ollut ihan alusta asti (naurua päälle). Toinen jatkaa se yksi opettaja lähti pois kun ei pärjännyt ja mihinkähän se toinen ope joutuikaan ( naurua päälle). Kolmas jatkaa : Tässä luokassa on niin paljon poikia.
Mitä hyötyä open on yrittää pitää mitään kuria jos vanhempien asenne on tuo. Nauretaan kun lapset ovat aivan hulluja.
Eikö toisilla lapsilla ole oikeutta rauhalliseen oppimisympäristöön ja koulurauhaan ilman kiusaamista?
Miksi tätä porukkaa pitää vielä olla viemässä johonkin luokkaretkelle?
Kommentit (14)
Kasvatuksen pitäisi lähteä kotoa ja vanhempien ottaa vastuuta lastensa tekemisistä koulussa ja kotona.
Kyllä avasin suuni ja sanoin ääneen montakin asiaa.
Opettaja sanoi että "jälki-istuntoon" jääville järjestetään erillinen koulukyyti, kun eivät joudu bussiin. Teki mieli älähtää etteivät tarvi mitään kyytiä, hakekoon vanhemmat.
Onko se nyt niin kamalaa, jos vanhemmat naureskelevat vakavallekin asialle? Tuskin he kotona nauravat lapsilleen samalla lailla.
Kasvatuksen pitäisi lähteä kotoa ja vanhempien ottaa vastuuta lastensa tekemisistä koulussa ja kotona.
Toki näin. Mutta kun se, mitä kotona puhutaan ja sovitaan joskus vaan unohtuu lapselta koulussa ja kaveriporukassa villiinnytään hölmöilemään. Kotona siihen voi puuttua heti ja niin puututtankin (puhun nyt vaikka ruokapöydässä toheltamisesta, sisarusten nimittelystä, keksittymisestä läksyuhun jne).
Koulun varalta voi vaan jutella, sopia ja ohjeistaa. Siksi opettajalla on iso rooli, vaikka päävastuu olisikin kodilla ja vanhemmilla.
pysty järjestämään kuljetusta. Vain kävelyoppilaat istuu jälki-istuntoja.
No minä olisin kyllä voinut naurahtaa samalla tavalla. Esikoisen luokka oli aivan kamala. Oma poika oli kiltti ja nössökin. Luokkaan sattui kyllä yllättävän iso prosentti häiriköitä. Opettaja ei viitsinyt/kyennyt heille mitään.
Olisin voinut nauraa kyllä samalla tavalla kyynisesti kun olisi puhuttu keinoista, miten saadaan rauha tunneille. Kyllä, luokka oli ihan hullu ja opettaja vain kohotteli harteitaan ja sanoi, ettei meillä mitään ongelmaa ole.
Kasvatuksen pitäisi lähteä kotoa ja vanhempien ottaa vastuuta lastensa tekemisistä koulussa ja kotona.
Kyllä avasin suuni ja sanoin ääneen montakin asiaa.
Opettaja sanoi että "jälki-istuntoon" jääville järjestetään erillinen koulukyyti, kun eivät joudu bussiin. Teki mieli älähtää etteivät tarvi mitään kyytiä, hakekoon vanhemmat.
Onko se nyt niin kamalaa, jos vanhemmat naureskelevat vakavallekin asialle? Tuskin he kotona nauravat lapsilleen samalla lailla.
On helpottavaa kuulla, että muilla on samoja ongelmia. Mistään järkyttävän vakavista asioista tuskin on kyse. Meillä ainakin opekin kertoi naurahdellen oppilaiden edesottamuksista.
Ope tosin oli huolissaan luokan toiminnasta esim. kiusaamisesta. Siinä tilanteessa ei pitäisi olla vanhemmilla mitään naureskeltavaa, mutta kun ei välitä niin sitten ei.
puuttumisessa? Silloinhan pitäisi nostaa kissa pöydälle ja selvittää juttu asianosaisten kanssa, myös vanhemmat paikalle! Meidän koulu on KiVa-koulu ja siellä puututaan asioihin heti tietyn kaavan mukaan.
Saa kai niitä koulussa olla malleja jos vanhempien asenne on tuollainen. Ei meidän pojalla ole koulussa mitään hätää, kun hän kiusaa muita ja osaa pitää puolensa.
Niillä jotka haluavat opiskella ei ole mitään rauhaa ja entä ne lapset jotka tulevat kiusatuksi.
Ilmeisesti niiden lasten ja vanhempien on syytä vain tyytyä osaansa kun kiusaajien äidit rulettaa.
mutta meillä ei ole koulukyytiläisiä...
Totuushan tuo on meilläkin, että luokka on ihan hullu, pari pahempaa häirikköä pyörittää siellä opettajaa ja koko luokkaa, karkaavat luokasta ja avustajat siellä juoksee käytävillä ja pihassa niiden perässä. Ei kyllä välillä tiedä itkisikö vai nauraisiko, kun kuulee omalta lapselta mitä siellä tapahtuu.
Ja juurikin vanhempainillan jälkeen taisimme mekin naureskella vähän samaan tapaan, mutta ei sen vuoksi, ettei asia liikuttaisi meitä, mutta ihan aina ei jaksa vain kauhistellakaan jne, tehty kyllä sitäkin. Onneksi tämä uusi ope tuntuu saavan lapset parempaan käytökseen, mitä muutama aiempi, ja niillekin siis naurettiin... taito puuttuu joiltan, kaikki ei välitä yms, mutta naureskelu tekee joskus ihan hyvää.
Kuvasin vain tuolla lauseella muutamien vanhempien mielipidettä kiusaamisesta
mutta meillä ei ole koulukyytiläisiä... Totuushan tuo on meilläkin, että luokka on ihan hullu, pari pahempaa häirikköä pyörittää siellä opettajaa ja koko luokkaa, karkaavat luokasta ja avustajat siellä juoksee käytävillä ja pihassa niiden perässä. Ei kyllä välillä tiedä itkisikö vai nauraisiko, kun kuulee omalta lapselta mitä siellä tapahtuu.
Vai pitäiskö kysyä, mikä vanhempia vaivaa. Ei jumatsuka olisi tullut mun kouluaikoina (1970-80-luvulla) kuuloonkaan, että luokasta juostaan pihalle. Luokasta korkeintaan heitettiin pihalle ja toivottomat häiriköt pantiin tarkkikselle. Ei ollut sielläkään mitään kouluavustajaa, vaan isokokoinen mies, joka vei oppilaita tarvittaessa niskavilloista. Muuta teepä tuo nykyään niin vanhemmat on tekemässä rikosilmoitusta. Tulos: perseelleen menee koko luokan oppiminen!
Ja helvetti soikoon, jälki-istuntoon kyydin puuttumisesta huolimatta, kävelköön kotiin tai vanhemmat hakekoon mussukkansa.
Uskomatonta paapomista!
Kasvatuksen pitäisi lähteä kotoa ja vanhempien ottaa vastuuta lastensa tekemisistä koulussa ja kotona.
Toki näin. Mutta kun se, mitä kotona puhutaan ja sovitaan joskus vaan unohtuu lapselta koulussa ja kaveriporukassa villiinnytään hölmöilemään. Kotona siihen voi puuttua heti ja niin puututtankin (puhun nyt vaikka ruokapöydässä toheltamisesta, sisarusten nimittelystä, keksittymisestä läksyuhun jne). Koulun varalta voi vaan jutella, sopia ja ohjeistaa. Siksi opettajalla on iso rooli, vaikka päävastuu olisikin kodilla ja vanhemmilla.
Kyllä kodin kontrollin pitää ulottua, myös kodin ulkopuolelle.
Olisit avannut suun siellä. Itse yhden lapsemme kanssa huomasin hieman vierasta asennetta muutamassa äänessä olevassa vanhemmassa ja kun kommentoin oman mielipiteeni, muutkin samaa mieltä olevat uskalsivat sanoa ääneen juuri saman suuntaisen näkökulman. Sen jälkeen ne kolme hiljeni.
En usko, että millään luokalla enemmistö vanhemmista on välinpitämättömiä, mutta kaikki fiksut eivät tohdi ilmaista olevansa fiksuja, jos eivät tiedä samanmielisiä löytyvän. Meillä jotkut vanhemmat olivat olleet oikeasti hankalia opettajalle ja jälkeenpäin keskustelimme aiheesta. Sen lukuvuoden jälkeen luokka jaettiin uusiksi, yksi hankalien vanhempien lapsista taisi vaihtaa koulua ja kaksi muuta ei ole samalla luokalla.
Kannattaa ottaa koulun kanssa puheeksi, eiköhän siellä tiedetä tilanne ja jos saavat tukea joltain vanhemmalta, uskoisin, että osaavat huomioida sen myönteisesti.