Lue keskustelun säännöt.
lasten pukeutuminen suomi vs.ulkomaat
13.09.2011 |
onko joku muukin huomannut että suomalaiset lapset puetaan tosi kirpparityyliin, kuluneita, eriparisia vaatteita kun taas ulkomailla sellaista näkee harvemmin? olen itse oleillut Italiassa, missä valkoiset takit ja lakerikengät oli jo liiankin fiinit.Myös jenkeissä kaikilla lapsilla oli upouudet, pirteänväriset vaatteet. mikä kertoo ehkä ikävästikin siitä että siellä vaatteet ovat kertakäyttökamaa kun niitä niin halvalla saa, parilla dollarilla.
yllättäen myös baltiassa lapsilla on aika fiinit vaatteet, virolainen ystävä kertoi että siellä upouudet vaatteet ovat vanhemmille kunniakysymys. ovathan siellä äiditkin näyttävämpiä.
puhun nyt sisävaatteista kerhoissa ja leikkipaikoilla, tai kevyestä syyspukeutumisesta. talvivaatteet on meillä tietty erilaiset italiaan verrattuna.
kertokaa kokemuksia te ulkomaita kolunneet, ovatko muut huomanneet saman? ihan neutraalina huomiona tämän vain tein, en mitenkää ihaile mitään prinsessatyyliä.
Kommentit (31)
Jos paita maksaa 2e vs. 20e ja palkasta jää käteen vähän, niin jostainhan se on säästettävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on 4 alle koulikäistä ja mies tekee reissutyötä. Vauva valvottaa niin etten saa välttämättä vuorokaudessa kuin kolmisen tuntia unta.
Ei todellakaan ole aina meidän pojilla lärvi pyyhittynä kun kärrään ne aamulla kerhoon tai puistoon.
Olen tyytyväinen jos niillä on ehjät vaatteet ja säänmukaiset.
Arvostan kyllä nättejä vaatteita. Nyt ei vaan riitä rahat eikä energia. Itsekään en juuri ehdi meikkiä kasvoihini sutia vaikka rakastankin itseni huoltamista periaatteessa.
Kun palaan töihin panostan sitten. Ja pienet lapset onneksi ovat onnellisia ihan muista asioista kuin vaatteiden uutuudesta. Tarjoan mieluummin niitä nyt kun en ihan kaikkeen pysty.
muualla maailmassa ei mennä ulos jos sataa, on kuraista tms. ei mennä, ei edes niillä lakerikengillä tai maahanasti ulottuvalla valkoisella takilla.
ne käy harvoin ulkona. kyllä kaupunkien keskustoissa suomessakin näkyy hyvin puettuja lapsia.
muualla maailmassa ei mennä ulos jos sataa, on kuraista tms. ei mennä, ei edes niillä lakerikengillä tai maahanasti ulottuvalla valkoisella takilla. ne käy harvoin ulkona. kyllä kaupunkien keskustoissa suomessakin näkyy hyvin puettuja lapsia.
ja lapsia sentään 4. Miksi ihmeessä sateeseen pitäisi mennä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta ulkomaalainen mieheni silti kiemurtelee, kun kokee sen olevan merkki nurinkurisesta tärkeysjärjestyksestä. Hänen mielestään rakkaus ja välittäminen osoitetaan myös materian kautta ja koska lapsi on meidän elämän keskipiste, niin hänen vaatteensa tulisi olla viimeisen päälle, laadukkaat ja uutena ostettu.
Rahaa ei sinänsä tarvitse miettiä, sitä on tarpeeksi.
vaatteet moneen eri vuodenaikaan. Täytyy olla toppatakki/toppahousut ja/tai talvihaalarit, kurakelin vaatteet, sadevaatteet, kumisaappaat, pipoa, talvihanskaa, talvisaappaat, kesäkengät, kesävaatteet, syysvaatteet, kevätvaatteet ja sitten pahimmillaan joka vuosi saa hankkia uudet kun lapsi kasvaa. Hankittavaa riittää, kuka jaksaa edes juosta jatkuvasti kaupoissa ostamassa.
Suomessa ei keskipalkka päätä huimaa, ja verotus on kova, ja asumiskustannukset ovat korkeat. Ostovoima ei ole sama kuin esim. Keski-Euroopassa.
Lisäksi aikaa vietetään aika paljon perheen kanssa sisätiloissa ilmastosta johtuen, eikä meillä ei ole "näyttäytymiskulttuuria (vrt. Italia) joten hienoa pukeutumista ei koeta niin tärkeäksi, varsinkaan arkena.
Tässä muutamia ajatuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikkutytöt ovat arkenakin kuin juhliin lähdössä mekkoineen ja pikkukenkineen, että mietinkin, mitä ne laittaa juhliin...?
Mua ei sinänsä haittaa yhtään. Mulle on tärkeintä, että materiaalit ja mallit ovat mahdollisimman mukavia, eli meillä ei nähdä (kuin juhlissa) nappi-vetskarihousuja tai kauluspaitoja. Eikä värienkään aina tarvi niin rimmata. Lapsillani on siis päällään 95% college/plyysihousuja ja trikoopaitoja. Ei kiristä, eikä purista, ja on mukava leikkiä ja liikkua!
Minulla on pari baltialaista ihan tavallista duunaripalkkaista ystävää. Sekä virolaisille, että latvialaisille pukeutuminen ja ulkonäkö on todella tärkeää. Viimeiset rahat saatetaan laittaa uusiin hienoihin merkkivaatteisiin. Ne onkin sitten ne ainoat vaatteet suurinpiirtein. Kotiin ei panosteta, vaan sisustus on sekoitus neuvostoaikaa ja parhaassa tapauksessa Ikeaa. Toisaalta hei ei työpäivien jälkeen paljoa kotona kerkeä oleilemaan, joten sama kai se, millaisessa asuu. Vaatteet on ne mitkä näkyy muille kaupungilla. Tooooosin heidänkin lapsilla on ihan perusvirttynyttä vaatetta, kun ovat olleet meidän mökillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
suomalaisessa lastenpukeutumisessa on sekä hyvää että huonoa.
Hyvää: Suomalaisten lasten Remontti-Reiska-haalarit ja muut ulkovaatteet kestävät kosteutta, kuraa ja kylmää, kengät ovat järkeviä. Lapset on puettu kuin pienet kaivostyöläiset eikä ikäväkään sää rajoita menoa. Tyttöjen vaatteetkin ovat käytännöllisiä, ja vaatteet kestävät pesua (nimim. eräs Ranskassa ihanassa putiikissa maailman suloisimpia vauvanvaatteita näpelöinyt, joka hämmästyksekseen huomasi että ohjeen mukaan ne oli pestävä korkeintaan 30 asteessa ja osa käsin...)
Huonoa: suomalaisetlapset näyttävät joskus nuhjuisilta, koska vaatteet pidetään kunes ne ovat haalistuneet värittömiksi ja venyneet pesussa muodottomiksi. Edes hienompiin tilaisuuksiin ei aina laiteta nättejä vaatteita päälle, vaan nissä college-housuissa painetaan surutta teattereihin ja sukujuhliin. (Tilanteenmukainen pukeutuminen ON tapakulttuuria, jonka opettelu kannattaisi kyllä aloittaa lapsesta asti...) Lasten vaatteiden väreistä puuttuu sellaiset tyylikkäät hillityt värit - beiget, harmaat jne. - vaan kaikki on tytöille iloisia karkkivärejä ja pojille tummansinistä.
on se, että otetaan sää ja käyttötarkoitus huomioon. Mutta sitä en sit taas ymmärrä, että lapsi pistetään kouluun ja juhliin niissä samoissa rytkyissä, joita käytetään leikkiessä ja kurakelillä.
Suomalaislapset käyttävät samoja vaatteita useampana päivänä peräkkäin, harvemmin näkee muualla.
Ja joo, kengät on suomalaisilla kyllä yleensä loppuun kulutetut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että Suomessa lapset saa olla lapsia pukeutumisenkin suhteen. Vaikka erityisesti ne ulkovermeet ei aina ole kauhean esteettisiä, niin niiden myötä lapsi saa mennä ja temmeltää, eikä tarvitse miettiä pilalle meneviä vaatteita, palella ja kastua. Se, että kaikki vanhemmat eivät hallitse tilanteen mukaan pukeutumista on tietysti harmillista. Mutta en minä itsekään tavalliselle kauppareissulle ala lapsia tälläämään ja stailaamaan. Juhlat yms. erikoistilanteet on asia erikseen.
Minä olen pukenut molemmat lapseni lähestulkoon pelkästään kirppari- ja kierrätysvaatteisiin suunnilleen kolme-neljävuotiaiksi saakka. Ja uskallan väittää, että ovat olleet sievästi ja siististi pukeutuneita. Valitettavasti vain isommille lapsille on jo vaikeampi löytää siistejä kirpparivaatteita. Mutta ostan aina, kun vastaan tulee. En tajua, mitä erityisen hienoa on ostaa kaikki uutena. Pari pesua ja käytetyiltä ne uutena ostetutkin näyttävä.
lapsilla on käytännölliset vaatteet Suomen tyyliin, vaikka aikuiset pukeutuvat ns. fiinimmin. Myös Unkarissa lapsilla oli omiin silmiini 'suomalaistyyli'
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hyvää ja huonoa, ja samoin tietty niiden ulkomaalaisten jotka pukeutuvat eri kriteereillä. Hyvää on se lämpimyys suomalaisten vaatteissa, huonoa se että tosiana monella on kamalat rytkyt sitten AINA päällä, eli tilannepukeutuminen puuttuu.
Se mitä en ymmärrä on se, että kun Suomessa osataan tehdä käytännön puolesta hyvin toimivia vaatteita (esim. talvivaatteet jotka pitävät kylmää ja märkää), niin miksi ihmeessä niiden kaikkien pitää olla sellaisia sporttivaatteita? Kai niistä samoista materiaaleista saisi tehtyä vähän siistimpiäkin vaatteita, ei kaikkien toppatakkien tarvitse näyttää nimenomaan urheilutakeilta, ja sadetakkikankaastakin saa varmaan ommeltua myös sellaisia kaupunkitakin mallisia eikä vaan niitä väljempiä ulkoiluloimia.
tosiaan, vaatetustyyli on siellä lähellä suomalaista käytännönläheistä, mutta väittäisin, että Suomessa näkee useammin selvästi kuluneita, kirpparilta / sisaruksilta kierrätettyjä vaateparsia. Mutta tämä kertoo mun mielestä lähinnä tiedostavasta ja vihreästä elämäntyylistä ja korkeasta hintatasosta. Bulgariassa käydään perheen kanssa usein koska mies on sieltä kotoisin, muuten ulkomailla en ole kiinnittänyt huomiota lasten pukeutumiseen.
huivi paassa? Kamalalta nayttaa.
Rätti päässä, crocsit jalassa ja sitten joku "pikkuemäntä" tyyppinen t-paita päällä.
huivi paassa? Kamalalta nayttaa.
Rätti päässä, crocsit jalassa ja sitten joku "pikkuemäntä" tyyppinen t-paita päällä.
Vaalea pullataikina, jalassa vielä jotkut virttyneet trikoopöksyt.
Taalla meilla pain lapset pukeutuvat paljon rennommin kuin Suomessa. Lapset saa itse usein paattaa vaatteistaan ja ylla on mita villimpia variyhdistelmia tai vaikka kolme mekkoa paallekkain puistoon mentaessa. Juhlapukeutumista ei juurikaan ole, juhliin laitetaan usein samat vaatteet kuin arkena. Toisaalta niita fiinimpiakin mekkoja kaytetaan, vaikka sitten leikeissa, kaupoissa tai ulkoillessa. En ole KOSKAAN tormannyt samanlaiseen merkkivouhotukseen lastenvaatteissa kuin Suomessa. Vaatteet ostetaan uusina, pienet saatetaan antaa kavereille, lastenvaatekirppiksia ei juurikaan ole.
Ulkoiluvaatteita taalla ei oikeastaan ole, ulkoilemme vain hyvalla saalla. Joskus tarvitaan sadetakkia ja ne ovat tosi kauniita, suunnittelussa satsataan enemman ulkonakoon kuin kaytannollisyyteen. Sadehousuja en koskaan ole edes nahnyt kenenkaan lapsen paalla tai kaupassa.
Juhlapukeutumista kaipaisin joskus taalla, toisaalta taas tykkaan sita etta lapsen annetaan tehda omia valintoja ja kehittaa omaa makua jo pienesta pitaen. Hyvin nayttaa aitienkin itsetunto kestavan sen.
Itse ainakin puen lapselle päiväkotiin ne huonommat vaatteet, jotka saavat liikaantua ja mennä rikkikin. Paremmat vaatteet on sitten ainostaan koti ym. käyttöön, koska meillä ei kotona sillä tavalla vaatteet likaannu. Eli silloin tilanne on se että päiväkodissa muiden lasten vanhemmat näkevät lapseni "huonoissa" vaatteissa, mutta jos taas näkevät vapaa-ajalla on tilanne ihan toinen.