Kun mieheni kysyy multa, että mikä vaivaa, niin miksi
mulla menee pala kurkkuun, jähmetyn, enkä löydä mitään sanoja, en niin mitään. Sitten vain hiljaisena möllötän ja hän luovuttaa ja lähtee pois.
Voiko johtua siitä, että multa ei ole koskaan lapsuudenkodissani kysytty, miten voin? EN koskaan ole oppinut vaikeista tunteistani puhumaan.
Kommentit (4)
Taas menin sanattomaksi. Taidat olla oikea psykologi kakkonen.
itselläni oli ennen paljonki samaa ongelmaa, nykyään ei enään niinkään, harjottelin asioiden selvitteltyä sillä, että aloin kirjottaa miehelleni kirjeitä missä kerroin mikä vaivaa, mieheni tiesi kysellä ja näin päästiin parempaan tulokseen sitten. :)
voimia, kyllä se siitä. :)
puhua niin kokeile kirjottaa sun miehelle kirje. Ehkä siihen ois helpompaa purkaa tuntojaan :)
lisäksi koet syvää häpeää(joka tukkii suusi), siitä että kaipaat jotakuta välittämään ja huomaamaan sinut ja tarpeesi. Koet huonommuutta ja syylliisyyttä siitä, ettet ole itseriittoinen supernainen, vaan tavallinen herkkä ihminen.
T.Kyökkipyskologi