Jatkoa kun kerroin täällä että me erotaan:
Nyt me sit erotaan, ei käyty terapiassa,ei saatu puhuttua keskenään asioita halki,inho on päälimmäinen tunne ja joka ikinen sana toisen suusta saa toisen raivon partaalle.
Mulla on laskettu aika marraskuun alussa,neljäs lapsi. Kaikki alle kouluikäisiä. Että vitun hienoa perkele vaan, itse olen soppani keittänyt mutta ei käynyt mielessä että ero tulisi ainakaan näin nopeasti. Liian paljon liian nuorena,liian väärä kumppani alun alkaen.
Kommentit (2)
panostakaa nyt kovasti lasten hyvinvointiin ja tukekaa heitä henkisesti ettei tuu traumoja!!!
ero on lapselle isompi asia kun yleensä luullaan ja uskotellaan.
sinä kyllä pärjäät siitä en ole huolissani, nainenhan pärjää aina...
ammattiapua kehiin lapsille ja paaaaaaljon keskustelua aiheesta sekä avointa syliä ja läheisyyttä
todellakin tsemppiä
Mietin tässä just miten lapsille selitän ja etin ohjeita tällasen paskapommin kertomiseen.
Minä tuen kyllä lapsiani,mieheni on harmi vaan muuttunut niin että paskat välittää(yksi syy eroon myös). Tiedän että kunhan käytännön asiat ovat ohi niin alkaa mennä paremmin,olen tähänkin asti kasvattanut lapset itse,se se suurin haaste on.
Yövalvomiset ja huomion jakaminen on se pelottavin juttu kun ei ole miestä joka veisi puistoon isompia ja taas pitelisi vauvaa jotta minä saan olla isompien kanssa. Kai se vie aikansa mutta eiköhän kaikki asetu ajallaan. Toivon että vauva on "helppo".
Niin ja omatunto soimaa,kyllä vituttaa,en missään nimessä halunnut lapsilleni eroperhettä!
panostakaa nyt kovasti lasten hyvinvointiin ja tukekaa heitä henkisesti ettei tuu traumoja!!!
ero on lapselle isompi asia kun yleensä luullaan ja uskotellaan.
sinä kyllä pärjäät siitä en ole huolissani, nainenhan pärjää aina...
ammattiapua kehiin lapsille ja paaaaaaljon keskustelua aiheesta sekä avointa syliä ja läheisyyttä
todellakin tsemppiä