9-v tyttö puree reikiä paitoihinsa :(

selvittää onko lapsella jokin ongelma...jokin tavallista pahempi, selvittämättä jäänyt tai päällä.

Varmaan verrattavissa kynsien puremiseen eli paha totuttu tapa...

muistan vielä yhden yöpaidan mihin pureskelin reiän tylsyyttäni, samoin kynsiä pureskelin kun ei muutakaan tekemistä ollut ja tosiaan siitä jäi paha tapa.

jos on päässyt tavaksi pinttymään.

Oma poika teki tuota myös, kunnes jäi pari kertaa pihaleikit väliin...eli otin sen linjan, että risalla paidalla ei pihalle pääse, montaa paitaa päivässä ei ruveta antamaan-->ei pihalle sinä päivänä. En tiedä miten oikeaoppinen oli tuo keino, mutta ei ole enää pureksinut.

Tuo tuli lähinnä siitä, että kun ekan kerran huomasin rikotun paidan oli poika juuri pihalle menossa.

Onko lapsella keskittymis- tai aistiongelmia? Vaikeuksia pysyä paikallaan? Taipumusta unohtua haaveilemaan? Masennusta? Pelkoja?



Toi vaatteiden syönti (hihojen, tumppujen, kaulusten, jotkut syö myös lettiä, jotku t kynänpäätä, toiset nyppivät ihoaan kunnes se on verillä, kiitä taivasta että pääsette tätä helpommalla) on tyypillinen reaktio siihen etät lapsi pelkää jotain, on ahdistunut ja kokee jonkun tilanteen kaoottiseksi. Sitä hän sitten pyrkii lievittämään sillä aistiärsykkeellä, jonka saa kun suussa on jotain. Se myös lisää keskittymiskykyä.



Tietysti se stressin lähde pitäisi pyrkiä poistamaan, mutta jos sen on joku aistiärsykejuttu tai vaikka add-tyyppinen oire, poistaminen ei ehkä ole mahdollista. Silloin pitäisi yrittää vaihtaa vaatteen puremisesta tuleva stimuli johonkin vähemmän tuhoisaan, vaikka purkan syömiseen. Siinä missä nykyään koulussa kielletään kaikki syöminen ja purkka ihan erityisesti, psykologit on nykyään pitkälti sitä mieltä, että päinvastoin pitäisi tarjota purkka kaikille niin luokiss aolisi hiljaisempaa ja paremmin töihinsä keskittyvää oppilasainesta.

Koko paidan etumus oli usein märkänä. Lapsi on kova huolestumaan ja on itsekin sanonut että toivoisi ettei tarvisi murehtia asioita. Sovimme lapsen kanssa että pidetään illalla huolihetki, joilloin käsitellään lapsen huolia. Se paidan imeskeleminen loppui siihen kuin seinään! Kun sovimme lapsen kanssa huolihetkestä sanoin myös asioiden turhasta murehtimisesta jotenkin niin, että sitä voi murehtia vaikka sitä että nouseeko aurinko minuutin päivässä tai tunnin päivässä tai koko päivän, mutta se ei yhtään vaikuta siihen nouseenko aurinko vai ei. Joten jos ei voi olla murehtimatta, kannattaa sopia jokin aika päivästä jolloin murehditaan kaikki kerralla ja kunnolla. Ja uskomatonta kyllä tää toimi.

Taisin olla juuri samanikäinenkin...Ensin purin kynsiäni tai kynsinauhojani, mutta koska se kiellettiin, niin jatkoin järsimällä paidankauluksia :)

johtui turhautumisesta ja siitä että uskalsin tehdä niin, koetella rajoja. Kuri kotona oli aivan järjetön.

On nyt 8v ja tuosta on pari vuotta.

Ei kyllä naurattanut kun puri molemmat talvihaalarit rikki + muuta vaatetta. Onneksi meni ohi parissa kuukaudessa.

joka puree kynsiään ja paitojaan, vaikka miten huomauttelisi. Jos luvassa on hyvä palkinto, hän pystyy jonkin verran kontrolloimaan pureskeluaan. Nyt 9-vuotiaana näkee, että tilanne on paljon parantunut muutaman vuoden takaisesta.

Nyt ehkä enemmän siirtyneet kynsien pureskelun ihanaan maailmaan. Uskon, että toiset ihmiset vaan tarvitsevat suuhuin jotain koko ajan, tuttia, kynsiä, paidan kaulusta, tupakkaa, purkkaa, pastillia jne. Olen itse ollut myös kynsien pureskelija koko elämäni enkä todennäköisesti pääse tavasta koskaan eroon. Ei välttämättä liity stressiin vaan esimerkiksi lukiessani pureskelen huomaamattani sekä kynsiä että revin kynsinauhoja

Onko lapsella keskittymis- tai aistiongelmia? Vaikeuksia pysyä paikallaan? Taipumusta unohtua haaveilemaan? Masennusta? Pelkoja?

Toi vaatteiden syönti (hihojen, tumppujen, kaulusten, jotkut syö myös lettiä, jotku t kynänpäätä, toiset nyppivät ihoaan kunnes se on verillä, kiitä taivasta että pääsette tätä helpommalla) on tyypillinen reaktio siihen etät lapsi pelkää jotain, on ahdistunut ja kokee jonkun tilanteen kaoottiseksi. Sitä hän sitten pyrkii lievittämään sillä aistiärsykkeellä, jonka saa kun suussa on jotain. Se myös lisää keskittymiskykyä.

Tietysti se stressin lähde pitäisi pyrkiä poistamaan, mutta jos sen on joku aistiärsykejuttu tai vaikka add-tyyppinen oire, poistaminen ei ehkä ole mahdollista. Silloin pitäisi yrittää vaihtaa vaatteen puremisesta tuleva stimuli johonkin vähemmän tuhoisaan, vaikka purkan syömiseen. Siinä missä nykyään koulussa kielletään kaikki syöminen ja purkka ihan erityisesti, psykologit on nykyään pitkälti sitä mieltä, että päinvastoin pitäisi tarjota purkka kaikille niin luokiss aolisi hiljaisempaa ja paremmin töihinsä keskittyvää oppilasainesta.

just joo, että psykologille masennuslääkitystä saamaan, kun 8v puree paitaa. Ei ole maailmassa enää yhtään tervettä ihmistä, jos näillä perusteilla aletaan sairaaksi leimata.

Niin...



Lapseni on aina ollut vähän erikoinen. Siis pikkuisena oli aina nurin, törmäli ja kaatuili pyörällään. Jossain välissä oli jonkun aikaa tic-oireita, paiskoi päättään kummallisesti. Tosi pitkään oli sormien imemistä. Jossain välissä ontui toista jalkaansa, vaikka ei ollut kipeä. Nyt on päässyt näistä eroon. Paitsi, että nyt puree paitojaan. Mutta siis aina on ollut mukana joku 'oheistoiminta'...



Lapsi kärsii oppimisvaikeukista, matematiikka on helpotettu ja tuplasi kakkosluokan. Psykologin testeissä ei ole ilmennyt mitään ihmeitä. Kaverisuhteista sen verran, että tutustuu helposti uusiin ihmisiin, mutta uudet tuttavuuden jäävät aika pinnallisiksi. Mitähän vielä...



Pitäisikö minun olla huolissani?