Jaha koulua huomenna lukujärjestyksen mukaan, jonka saa tänään

Ekan päivän ajankohdan ja aloitusajankohdan sain kun soitin koululle. Muuta tietoa ei saatu millään mistään.

Kun oli kouluun tutustuminen rehtori kertoi milloin koulu alkaa ekana päivänä. Ekana päivänä saivat sitten lukujärjestyksen. Sen oli tiedossa jo ennen että koulu alkaa joko yhdeksän tai kymmenen riippuen missä ryhmässä on. Syksyllä piti pyytää rehtorilta taksilista, niin sai tietää milloin taksi on tiehaarassa. En ymmärrä mikä tässä nyt on niin vaikeaa voihan sitä itse vähän kysyä asioita etukäteen.

vastauksen saaminen on. Ei meille ole tullut edes pyydettynä mitään tietoja koulun alkamisesta. On vain sanottu, että jos ei ole varma, kannattaa itse viedä lapsi kouluun. Taksi menee kun menee.

Eiköhän tuo ole itsestäänselvää, että kymmeneen mennessä kolulu alkaa.

Meillä ekaluokkalaisella viime vuonna koulu alkoi heti toisena ja sitä seuraavana päivänä klo 11. Ensimmäiset 5 viikkoa mennään jakotunneilla. Siinä sai pari kertaa nielaista, mutta asiat sai järjestettyä ja nopeati lapsi oppi lähtemään itse noina aamuina.

Lukujärjestykset sinänsä ovat tiedossa jo hyvissä ajoin kesällä. Niitä ei kuitenkaan voida tiedottaa vanhemmille, koska ryhmäjaot eivät ole tiedossa ja nehän vaikuttavat koulun alkamis- ja loppumisaikoihin useampana päivänä. Lukujärjestykset tekee rehtori, mutta ryhmäjaot opettaja. Ryhmäjakoihin vaikuttavat mm. koulukuljetukset (joka suunnalle ei kaikkina aikoina ole kyytejä), ryhmädynamiikka ja mahdollisesti oppilaiden taidot (riippuen missä aineissa jakotunteja on). Erityisesti ekaluokkalaisille ei yleensä kannata tehdä ryhmäjakoja ennen kuin on pari päivää ehtinyt lapsiin tutustua. Vaikkapa käsityötunneista saa jakotunneilla huomattavasti enemmän irti, jos kaikki vilkkaat lapsukaiset eivät satu samaan ryhmään... Tämä vain yksi esimerkki oppiaineen vaikutuksesta.

Onneksi meillä appi ja anoppi ovat luvanneet kuljettaa lapset kouluun ihan autolla. En halunnut joutua ap:n tavoin arvailemaan, mitä on tulossa ja mihin aikaan, joten sovimme koko vuoden kyytijärjestelyt isovanhempien kanssa. Nyt ei tarvitse lapsen pähkäillä sadesäätä tai pimeitä teitä.

Voimia ap, jostain syystä yhteiskunta haluaa erityisesti kurittaa koululaisten vanhempia.

On lasten koulut, omat työt, omat lääkäriajat, omat hammaslääkäriajat, lapsen oiontahoidot, toisen lapsen siedätyshoidot, isoäidin lääkäriajat, koiran eläinlääkärit.

Ja sitten on lasten harrastukset, talorempan työmiesten aikataulut, risan pyykinpesukoneen tuontiajat jne. jne. jne.

Kuusi lääkäri/h-lääkärikäyntiä viikossa? Ainakin koirasta kannattaa luopua, jos on noin sairas :(

MUTTA, meillä sai keväällä tutustumisen yhteydessä toivoa lapsensa tiettyyn ryhmään. Joko 8-12, 9-13, 10-14 tai 11-15. Sitten elokuun alussa tuli opettajalta tekstari "lapsesi kuuluu ryhmään se ja se, koulu on heillä aina klo 10-14, paitsi muutamana erikseen ilmoitettavana päivänä". Meillä siis oli ykköstoive tuo 10-14.

Vanhemmat itsenäistivät ylpeinä. Lapsi kulki jo kuusivuotiaana omia aikojaan kauppakeskukseen, osasi oma-aloitteisesti mennä naapureihin, syödä ja juoda siellä ja notkua iltäyhdeksään, jolloin kotona hyvällä tsägällä syttyi valo merkiksi siitä, että joku tuli kotiin. Loma-ajat osasi itsenäisesti lyöttäytyä milloin minnekin jne.

Ja kun oikein oli itsenäinen, alkoi varastella sieltä täältä, meiltäkin 450 euroa. Sillä sai sitten edes hetkiseksi itsenäisestä lapsestaan ylpeän äidin huomion.

On huolehtinut itsensä kouluun, aamupalat ja pukemiset, läksyjen teon omasta pyynnöstään itse. Kauppakeskuksessa ei ole käynyt yksin kuin vasta 12 v. Koulusta tuli joka päivä suoraan kotiin tekemään läksyt sekä syömään välipalan ja kotona olltiin ja ollaan edelleen klo 17 syömässä päivällinen. Loma-ajat on ollut kotona, mummolla tai muuten sovitussa paikassa.

Varastellut ei ole eikä jäänyt ilman huomiota.

Lukujärjestykset sinänsä ovat tiedossa jo hyvissä ajoin kesällä. Niitä ei kuitenkaan voida tiedottaa vanhemmille, koska ryhmäjaot eivät ole tiedossa ja nehän vaikuttavat koulun alkamis- ja loppumisaikoihin useampana päivänä. Lukujärjestykset tekee rehtori, mutta ryhmäjaot opettaja. Ryhmäjakoihin vaikuttavat mm. koulukuljetukset (joka suunnalle ei kaikkina aikoina ole kyytejä), ryhmädynamiikka ja mahdollisesti oppilaiden taidot (riippuen missä aineissa jakotunteja on). Erityisesti ekaluokkalaisille ei yleensä kannata tehdä ryhmäjakoja ennen kuin on pari päivää ehtinyt lapsiin tutustua. Vaikkapa käsityötunneista saa jakotunneilla huomattavasti enemmän irti, jos kaikki vilkkaat lapsukaiset eivät satu samaan ryhmään... Tämä vain yksi esimerkki oppiaineen vaikutuksesta.

isossa koulussa lukujärjestyksiä ei edes voi lyödä lukkoon kovin aikaisin. Voi olla, että henkilökuntaan tulee muutoksia vielä kesällä ja esim. alaluokilla ei sen takia voida vielä päättää, kuka opettaa liikuntoja tms. Sitten on vielä eri uskontokuntien opetukseen ja eri äidinkieliin liittyvät ongelmat. Esim. meidän koulussa tehdään lukujärjestyspohjat jo kesällä, mutta niihin tulee aina niin paljon muutoksia (esim. kun selviää, milloin on suomi toisena kielenä opetus tai kun selviää, minä päivänä darin kielen opettaja tulee tms.), että ei ole mitään järkeä jakaa lukujärjestyksiä ekoina päivinä.

Annammekin yleensä muutamien ensi päivien ajaksi poikkeusaikataulun. Se sovitaan yhteisessä suunnittelupäivässä ja infotaan sitten vanhemille. En ymmärrä itse kahden koululaisen äitinä, miksi minun pitäisi saada ekojen päivien aikataulu jo vaikka edellisellä viikolla.