Karppaus tyhmentää

hiukan ristiriitaisia asioita. En minä ainakaan koe olevani kiukkuisena millään lailla energinen.

Opiskellessa oli koko ajan nälkä, energiaa meni ajattluun ja aivojen kohinaan.



Voisi kai tämän toin päinkin sanoa: tyhmyys laittaa karppaamaan

Kyllä niistä energiaa saa. Adrenallini nostaa vauhtia ja nyrkit.

ja tullut siksi tosi tosi kiukkuiseksi?

Voisi kai tämän toisin päinkin sanoa: tyhmyys laittaa karppaamaan

Ajattelin samaa. Viimeksi Hesen ohi kävellessäni, kun näin mainosplakaatin "Hampurilaissalaatti - Karppaajan unelma!"

tuon aivojen energiankulutuksen takia fiksut ihmiset ovat yleensä hoikkia ja...

Sokerit hajotessaan elimistössä muodostavat ihan samanlaisen ketjun kuin voi hajotessaan elimistössä. Molemmat muodostavat samanlaisen energian kehon käyttöön.



Kun karppaa onkin tärkeä käyttää voita.Siitä saa järkeä. ;)

Hiilarien vieroitusoireet saattaa joillakin kestää kauemmin kuin toisilla, joitakin viikkoja. Se ihan oikeasti ottaa aikansa että kroppa tottuu siihen että hiilareita eli nopeaa ja helppoa polttoainetta ei enää tulekaan ihan niin paljon. Pitää ottaa energia jostain muualta, rasvasta. Monet lopettaa juuri tässä vaiheessa, kuvitellen että heidän kehonsa nimenomaan tarvitsee hiilareita, vaikka muutaman päivän kuluttua olo alkaisia olla parempi jos vain jaksettaisiin jatkaa.

Ap hyvä, alle neljä viikkoa ei ole aika eikä mikään.

Ap hyvä, alle neljä viikkoa ei ole aika eikä mikään.

piti lopettaa "kokeilu". Tuli jo mieleen, että alkaa lapsille syntyä hieman liian kauhistuttavia laspsuusmuistoja "raivopäisestä" äidistä...

Muuten olisin hyvin niilläkin eväillä elellyt. kauankohan olisi pitänyt jatkaa, että olisi mielikin tasaantunut...? Nyt tulee kuitenkin taas helpommin väsy (sellainen "krapulainen" olo) ja turvotuksia tms., vaikken mitään herkkuja mätäkään.

Jaksaisitko listata vähän tarkemmin millaiset eväät tämä ammattilainen sinulle suunnitteli? Sieltä saattaisi löytyä jotakin ratkaisevaa.



Useimmat selviävät ketoadaptaatiosta viikossa, vähän reilussa. Joillakin se saattaa kestää kauemmin, kaikkien metabolia kun on oman näköisemme. En osaa sanoa.



Oletan että kokeilun jälkeen olet palannut ruokavalioon jossa käytät perunaa, pastaa, viljoja, leipää ja niin edelleen kun kerran turvottaa ja väsyttää. Mitään herkkuja ei noihin oireisiin todellakaan kaivata, ne saadaa kyllä aikaiseksi ihan virallisterveellisellä ruokavaliolla. Osalle meistä se ei vain sovi. Sanomasi perusteella vhh-ruokavalio sopisi sinulle paremmin.



Sinänsä vähän oudolta kuulostaa tuo ärtyneisyys, monilla kun mieli tosiaan tasoittuu merkittävästi hiilihydraattien vähentyessä.



Mutta jos jaksaisit kertoa enemmän noista saamistasi ohjeista, niin sitten voitaisiin katsoa tarkemmin.



-Se edellinen

Jaksaisitko listata vähän tarkemmin millaiset eväät tämä ammattilainen sinulle suunnitteli? Sieltä saattaisi löytyä jotakin ratkaisevaa.

No, itseasiassa sain ohjeet sukulaisnaiseni kautta, hänelle oli personal trainer/ravitsemusterapeutti laatinut ohjelman.

En nyt jaksa kaivaa sitä esiin (voin myöhemmin, jos on tärkeää), mutta pääpiirteissään se oli tässä (näin siis muistan toimineeni):

- ateria kolme kertaa päivässä (aamiainen, päiväruoka, iltaruoka)

- kaikki "pahat" hiilihydraattilähteet pannassa (leipä ja ylipäätään jauhotuotteet kuten pasta, riisi, peruna, sokeri, hedelmiä sai vähän syödä)

- pääpiirteiltään söin siis kasviksia, kalaa (yleensä tonnikalaa), raejuustoa, jauhelihaa, kokolihaleikkelettä, kananmunaa, pähkinöitä, maitotaloustuotteita (maustamaton jogurtti ja rahka, joskus kermaviili salaatinkastikkeena). Öljyä käytin salaateissa, voita ruoanlaitossa. Vettä join paljon, muuten piimää ja kahvia. Ei alkoholijuomia.

Täytyy myöntää, että en noudattanut täysin ohjelmaa, sillä en viitsinyt/ehtinyt tehdä omia lämpimiä ruokia eikä kasviksia tullut aina laitettua niin paljon. Korvasin näitä aterioita kylmillä ruuilla, kuten tonnikala- tai kanasalaatilla. Ja kokolihaa jauhelihalla/leikkeleillä. Lisäksi söin joskus aamulla palan täysruisleipää (näkkäriä olisi ohjelman mukaan saanut ottaa joinain päivinä 2 palaa). Muuten en kyllä lipsunut.

Selviääkö ongelman ydin? Ehkäpä se, että ohjelma oli laadittu jollekin toiselle, enkä sitäkään lukenut kuin raamattua... Jäikö jotain olennaista puuttumaan, söinkö kaikkiaan liian vähän?

En tiedä liittyykö tähän, mutta aikoinaan otin lisäravinteeksi niitä E-EPA-kapseleita, koska kalaa ei tule liiaksi laitettua. Nekin tekivät minut valtavan kiukkuiseksi. Eikä ollut kuvittelua. Testasin olemalla jonkin aikaa ilman ja aloittamalla uudelleen. Sen sijaan C/sinkki-lisä näyttäisi tasoittavan mieltä. Sitä olen nyt ottanut. Ja D:tä. En mitään muuta.

Enkä palannut aivan entiseen. Perunan, pastan ja riisin sijaan syön tavallisesti "vain niitä lisukkeita", korvaan paljon salaateilla. Mutta ruisleipää syön nyt joka aamu, samoin hedelmiä enemmän. Kylässä ja ravintolassa jne. syön ihan vapaasti. Mieli tasoittuu aika pienelläkin hiilarimäärällä, mutta samoin olo "plösähtää". Hmm, olisi kyllä hienoa saada tähän ratkaisu ja olla sekä rauhallinen/iloinen että energinen! Nyt olen mieluummin tasainen ja vähän nuupahtanut lasteni takia.

Vaikuttavat kuitenkin hiukan vähärasvaisilta, olisko personal trainereilla paha tapa laihtumisen maksimoimiseksi jättää rasva vähemmälle, vaikka vhh:sta puhutaankin, en tiedä. Hedelmiä vähän ihmettelen, ovat kuitenkin suureksi osaksi sokeria(fruktoosi), marjat olisivat parempia.

Leivän kokonaan pois jättäminen olisi saattanut olla parempi vaihtoehto kuin silloin tällöin.



Vaikka nälkä ei ollutkaan, väittäisin että noilla ohjeilla hiukan liian vähän sait rasvaa, se on ainut mitä keksin ärtyneisyyteen, kroppasi saattaa sitä kaivata. Toinen on se mitä arvelin jo aiemmin eli sulla saattaa ketoadaptaatio vaan kestää pidempään. Muuta en keksi.



Suosittelen lämpimästi tutustumaan kirjallisuuteen, esimerkiksi Eenfeldtin Ruokavallankumous tai Annika Dahlqvistin kirjoja. Englanniksi kattava paketti on kirja nimeltä Protein Power, kirjoittaja Eades.

karppaus.info:ssa on myös kysytty kaikki mahdolliset kysymykset, saisit ehkä mukaan enemmän ajattelijoita aivoriiheen jos esittäisit tämän kysymyksen siellä, jos sinusta tuntui että olo oli muuten parempi ja energisempi ja haluaisit jatkaa. Laitanpa linkin vielä aloittelijoiden osioon;

http://karppaus.info/forum/viewforum.php?f=13

Opiskellessa oli koko ajan nälkä, energiaa meni ajattluun ja aivojen kohinaan. Voisi kai tämän toin päinkin sanoa: tyhmyys laittaa karppaamaan

Itse yli kaksivuotta vhh:lla ollut eikä ole ollut ongelmia älyllisissä ongelmissa. Etuna ollut virkeys myös ruokailun jälkeen, eli aivokapasiteetti on ollut laajemmin käytetävissä vuorokauden aikana.

Tiesittekös, että esim. syöpäsolu tarvitsee glukoosia toimiakseen ja sydän taasen ei ymmärrä glukoosin päälle ollenkaan energiansa tuotossa.

Itsekin mietin, että olisiko kyse rasvoista. Tosin aloin epäilemään (osin tuon rasvahapposeikkailun takia), että se liittyisi jotenkin rasva-aineenvaihduntaan ja hormoneihin. Olen melkoinen "hormonihirviö" ja tuossa vhh:ssakin on paljon noita hyviä rasvoja esim. kaloissa ja pähkinöissä, jotka samalla vaikuttavat hormonitoimintaan. Karmaisevasti voisi ajatella, että vhh tuo vain todellisen raivottaren luonteeni esiin. Hiilarit taas "lamaannuttavat" sitä.



Mutta täytyy tutustua tuohon karppaus.infoon ja kirjallisuuteen, kunhan ehdin. Tässä elämäntilanteessa olisi tärkeää pitää itsestään mahdollisimman hyvää huolta, mutta aikaa siihen tuntuu olevan pirullisen vähän.

Nimenomaan, mun käsittääkseni, lisäämällä rasvaa ja muuten koostamalla syömiset oikein, saadaan hyviä tuloksia hormoonien tasaamisessa. Niitä rasvoja ihan oikeasti tarvitaan.



Jos ei nyt ole aikaa lueskella enempiä, kannattaa aloittaa pienillä muutoksilla. Voita paistamiseen, öljyä tai, jos tykkää, majoneesia salaattiin. Itse tehty majoneesi on herkkua, mutta jos osaa/jaksa tehdä Felix kruunumajoneesi on vähähiilihydraattisin vaihtoehto. Vaihda kermaviili smetanaan ja ranskankermaan. Rahka täysrasvaiseen jogurttiin, pienellä kuohukermalisällä. Rasvan käyttöön antoi joku jossakin hyvän nyrkkisäännön, ei lotrata vaan käytetään niin kuin mummo olisi aikanaan käyttänyt. Siis kohtuullisia määriä, makua antamaan.



Muuten koostaa ateriansa niin että katsoo lautaselta löytyvän proteiinia neljännes lautasesta, loput kasviksia. Salaattia ja/tai lämpimiä kasviksia.

Kahvia vain aterioiden yhteydessä, jälkiruoaksi jos niin haluat. Ja muista juoda riittävästi vettä, tämä ruokavalio on diureettinen. Aluksi vaikka se kolme ateriaa päivässä, mutta siitäkin voi vähentää jos ei ole nälkä. Ruokaa lautaselle sen verran että nälkä lähtee, mutta ei tule ähkyyn.

Makeat herkut on prosenttisuklaa ja marjat jogurtin tai vaikka kermavaahdon kanssa. Lisätystä makeutuksesta kannattaa opetella pois.



Näillä ohjeilla minä menen, tämä on tällaista rentokarppaamista, ei lasketa mitään. Olo on hyvä ja paino laskee.



Vähän opettelua tämä silti vaatii ja lukeminen on hyväksi, oppii ymmärtämään paremmin mitä kehossa tapahtuu ja miten syömäsi ruoka siihen vaikuttaa.



Tsemppiä.



Toivoopi:10/12/14

vedetään varmaan hiilareita ja hedelmiä kaksin käsin jossain ihmedieetissä :D

Toisaalta, Atkins esitteli suurelle yleisölle dieettinsä jo neljäkymmentä vuotta sitten ja tiedän ihmisiä jotka ovat eläneet vhh dieetillä(ruokavalio, ei kuuri) kahdeksankymmentä luvulta lähtien.

Ennen insuliinin kehittämistä, viime vuosisadan alussa, diabeetikkoja hoidettiin yksinomaan tällä ruokavaliolla. Ruotsissa diabeetikoille annetaan ohjeet vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta.



Villitykseksi tämän tänä päivänä tekee vain se että se nyt syystä tai toisesta on noussut suuren yleisön tietoon. Mitäpä sitten, siinähän naureskelevat.

Tunnen muuten myös ihmisen joka vannoo hiilihydraattidieetin nimeen, jo kolmatta vuosikymmentä, ja saattaa syödä ämpärillisen pastaa lounaaksi. Kukin tavallaan ja mikä parhaalta tuntuu.

Ilmankos siihen kannustetaan - tyhmaa kansaa on helpompi ohjailla. ;)



Yhden asian aatteet harvoin ovat ainakaan viisaita.

vaan etsin hyvää oloa. Tarkoitus ei ole juosta minkään muodin perässä, vaan saavuttaa henkisesti ja fyysisesti hyvä olotila. Nyt sitä ei ole, joten jonkinlainen elämänmuutos on paikallaan. Tuo sukulaisnaiseni löysi hyvän olon vhh:sta, siksi päätin muuttaa ruokavaliotani siihen suuntaan. Haen siis muutosta, tämä ei ole dieetti. Painoa ei tarvitse pudottaa, olen normaalipainoinen. Tuo kuusi kiloa oli kyllä ihan menetettävissä, hyvä niin, mutta enempää ei tarvitse lähteä. Eikä ole muuten mitään tullut takaisin, vaikka lisäsin taas hiilareita.



KIITOS velä 10/12/14 jne. lisäohjeista. Rasvaa en ole ikinä karttanut, päinvastoin kiertänyt kaukaa kaikki teolliset vähärasvaiset ja "kevyet" tuotteet. Ikäni olen pyrkinyt noudattamaan viisautta "syö vain sitä, minkä mummosikin tunnistaisi ruoaksi". Mutta se on totta, että rasvaa tuossa vhh-valiossani oli aika niukasti. Varsinkin kun skippasin lämpimiä aterioita, joiden laittamiseen olisi kuulunut voita.



Tein nettitaustoitusta ja löysin tällaisen sivun:

http://www.elinahytonen.fi/2011/03/lyhyt-rasva-aapinen/

Tiedä mikä hörhö tuo on, mutta asialliselta vaikuttaa ja viitteitäkin on mainittu (tosin vaikuttivat perustuvan lähinnä johonkin "aatteen" lehteen). Vähän sellaista antttiheikkilämäistä asiaa. Poimin sieltä muutaman jutun:

"Rasvat säätelevät hormoneja, ne tukevat kilpirauhasen ja lisämunuaisten toimintaa. Etenkin naisten hormonitoiminta on hyvin riippuvainen oikeasta rasvansaannista"

"Hermosto tarvitsee rasvoja, nimenomaan tyydyttyneitä rasvoja kuten voita. Aivot koostuvat 70%:sesti rasvamolekyyleistä. Eläinrasvat ovat elintärkeitä hermoston toiminnalle ja säätelevät tietoisuutta, älyä, mielikuvitusta, muistia ja intuitiota sekä liikkumiskykyämme eli emotionaalista ja motorista tasapainoamme."

"Eläinrasvojen (kuten voin) puute voi aiheuttaa lapsille autismia, ylivilkkautta sekä Aspergerin ja Touretten syndroomaa. Nuorille tyydyttyneiden rasvojen puute tuo lisäksi käytös- ja mielialahäiriöitä, väkivaltaisuutta, aggressiivisuutta, sosiaalista eristäytymistä ja itsensäsilpomista ja luki-vaikeuksia."



Aika kovaa tekstiä, mutta vaikka tuossa olisi osa totta, saattaa ongelmieni tausta todella piillä rasvoissa. Tuon aggressiivisuuden lisäksihän pääni toimi huonosti, oli keskittymiskyvyttömyyttä, aloitekyvyttömyyttä jne.



Tämähän on mielenkiintoista...

Kirjoittelin siis tuossa noista rasvoista, mutta yksi juttu tuli vielä mieleen liittyen tähän:

Tunnen muuten myös ihmisen joka vannoo hiilihydraattidieetin nimeen, jo kolmatta vuosikymmentä, ja saattaa syödä ämpärillisen pastaa lounaaksi. Kukin tavallaan ja mikä parhaalta tuntuu.

Nimenomaan luulen, että kunkin keho kaipaa juuri tietynlaista ruokavaliiota. Mikä sopii toiselle, ei sovi toiselle. Itse olen aina "himoinnut" rasvaisia juttuja, majoneesi- ja kermakastikkeita jne., mutta minkäänlaista makeanhimoa ei ole koskaan ollut. Yleisten ravitsemussuositusten mukaan olen kuitenkin hillinnyt mielitekojani ja yrittänyt syödä monipuolisesti. Mutta kertoisiko se oma keho kuitenkin parhaiten, mitä tarvitsee, jos sitä vain osaisi/uskaltaisi kuunnella?

Ihan hölmöltähän se tuntuu, että "suuri yleisö" aina viipottaa jonkin yhden suuren totuuden perässä. Sama pätee vaatemuotiinkin, sesongin kuumissa jutuissa kuljetaan, sopivat ne omalle kropalla tai eivät. Henkilökohtaisesti olen siis aina pyrkinyt olemaan itselleni rehellinen, mutta vaikeaa se on...