onko muita eskariin menijöitä jotka ei osaa ajaa pyörällä?

se ,että melkein kaikki muut kaverit jo osasi ajaa ilman apupyöriä ja myös pikkuveli 3v11kk oppi ajamaan tuossa samalla.



Isolla kentällä mekin harjoiteltiin, toinen vanhemmista lähetti ja toinen oli vastassa.

t.23

niin solvaat muita joitten lapset osaa pyöräillä?

Tai sori sähän vaan pohdit miksi muut ihmettelee, aloituksessa puhuit että ihmiset sitä PÄIVITTELEE?

Mitä jalkkis, luistelu tai uiminen poissulkee sen että ajaa ilman apareita?

Missä mä solvaan muita, kerrotko?

Nuo päivittelijät ovat esimerkiksi isovanhemmat molemmilta puolilta. Tottakai heidän lapset osaa pyöräillä, mehän olemme aikuisia ihmisiä.

eihän nuo toiset lajit poissulje mitään, mikä kommentti tuo nyt on. Tarkensin vaan että hän ei ole motorisesti täysin kyvytön.

Mitä mahtavinta päivää sinullekin :)

Täyttää loppuvuodesta vasta 7v. ja oppi ajamaan ilman apupyöriä viime maaliskuussa. Pyöräily ei vain kiinnostanut. Ja täytyy sanoa että "pakotettiin" ajamaan sillä pyörällä. Maaliskuussa oli sen verran kylmä että käytössä oli talvivaatteet joten toppahousut ja rukkaset jolloin kaatuminen ei sattunut niin paljon. ja lapsihan kaatui, huusi polki ja kaatui! Sen satamiljoonaa kertaa! Mutta oppi lopulta. Meillä tuo tyttö keskittyi pystyssä pysymisen sijaan huutamiseen ja hokemiseen en minä osaa, en minä osaa! Ja täytyy myöntää ,että lahottiin myös sen verran että luvattiin ostaa se lelu minkä haluaa kunhan oppii ajamaan. Nykyisin tykkää mennä pyörällä joka paikkaan.

pidin olkapäästä kinni ja kevensin oteta vähitellen ja jätin pitämättä kiinni. Sen verran pitkä olen että penkistä kiinnipitäminen ei onnistu.

8v tyttö ajoi heti ekalla yrityksellä vaikkei ollut juuri ees appareilla pyöräillyt. 6v sisko ei oikein pysynyt tasapainossa, ei osannut sitä ohjaustankoa pitää balanssissa vaan pääty joka yrityksellä tienpientareelle.

Oppi vasta ekan luokan jälkeen kesälomalla, ihan normaali lapsi on, ei kiinnostanut pyöräily. Sitten miesystävän poika oppi ajamaan ja poikani totesi että "jaa no kait sitä täytyy" ja alkoi ajamaan.Eli ei vain ollut kiinnostanut koko homma ja siinä vaiheessa oli jo fyysiset ominaisuudet niin pitkällä, että käytännössä hyppäsi pyörän selkään. En ymmärrä, miksi asiasta pitää ottaa paine? Onko pyörällä ajaminen teidän mielestä maailman tärkein taito? Vanhemmat hulluna juoksee niitten pienien pyörien perässä ja opettamalla opettaa- en ymmärrä. Eri asia jos lapsi oikein tahtoo.

On aivan eri asia, jos sen pyörän päälle voi hypätä omalta kotipihalta ja sillä voi polkea lähikauppaan. Lapsi kokee siitä hyödyn heti. Meillä kun pitää tehdä erikseen pyöräretki, tuntuu se lapsesta ylimääräiseltä vaivalta eikä edes opettelun arvoiselta.

lapsi kyllä tykkää liikkua ja me kävelläänkin paljon, aina päiväkotiin ja lähikauppaan jne... Mutta tuo kauppamatkakin on sellainen että ei sinne voi pyöräillä jos ei kunnolla osaa sillä alamäki johtaa vilkkaalle tielle, ehdoton ei (myös vanhempien mielestä). Tyttö menee ekalle luokalle nyt. Hän käy kyllä liikunnallisissa harrastuksissa mutta tuossa pyöräilyssä tökkii hänellä se että kyse on noin konkreettisesta oppimisesta. Jossain jumppakerhossa ei ole niin tarkkaa että miten joku liike menee, mutta pyörällä joko osaa ajaa tai ei (kaatuu).

minusta tämä ei ole sen arvoinen asia että pitää puhua asennevammasta tai vanhempien viitseliäisyydestä. Moniko muistaa enää aikuisena että milloin oppii ajamaan ja moniko niitä enää sitten vertailee?