Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi haluan vauvan vaikka en jaksa aina hoitaa edes kahta lastani?

Vierailija
25.07.2011 |

Meillä on siis 4v tyttö ja 5½v poika, eli en siis halua siksi lasta että toivoisin tiettyä sukupuolta, mulla on jo kummatkin.

Poika on ehkä hieman erityislapsi, vilkas, levoton ja äänekäs, puheen ymmärtämisessä ja tuotossa vaikeutta jos ruvetaan syvällisempää puhumaan, osaa siis puhua ja ymmärtää mutta ei mitään erityisiä keskusteluita meillä ole.

Lapset ovat hyvin äiti riippuvaisia ja äitin pitää yleensä auttaa, nukuttaa ja tehdä kaikki. Mies onneksi on paljon avuksi muuten kotihommissa.

Välillä olen tosi väsynyt ja en vaan jaksa tehdä mitään, silti haaveilen vielä kolmannesta lapsesta.

Osaako kukaan sanoa miks ja onko järkeä tehdä kolmatta jos on välillä ihan väsynyt kahteenkin?

Olen ajatellut että kun teen kolmannen, jään kotiin ja esikoinen menee kouluun ja keskimmäinen on tarhassa jolloin mulla on yksi lapsi kotona hoidettavana ja jaksan olevinaan paremmin kun ei tarvitse olla töissä.

Olen lastenhoitaja päiväkodissa ja päivät ovat siis hyvin pitkälti koko ajan ääntä täynnä siksi ehkä haaveilen että ehkä vähän rauhottuis jos jäisin äitiyslomalle ja olisin vaan yhden lapsen kanssa kotona, keskimmäinen tekis tietysti vaan lyhempää päivää tarhassa ja esikoinenkin tulis tietenkin suoraa kotiin koulusta.

Mitä mieltä olette?

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
25.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Haluat siis oikeastaan lapsen, jottei sinun tarvitse mennä töihin. En oikein tiedä, onko se hyvä rakkauden perusta...

Vierailija
2/12 |
25.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei hetken rauhaa. Ja viikonloput. Huh. Että jos haluat olla "rauhassa" niin järkikin sanoo, ettet ota enää lisää huutajia kotiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
25.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

siinä missä nälkä tai seksinhimokin. Ei ole järkeä tehdä kolmatta, ainakaan vielä. Mulla oli itsellä mahd. kauhea raskausaika, vaikea vauva ja nyt en kestä uhmiksen kanssa. Järki siis todellakin sanoo että ei todellakaan koskaan enää, mutta silti se vauvakuume aina välillä vähän oireilee.

Vierailija
4/12 |
25.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

muuta. En koskaan ole, enkä koskaan tule ymmärtämään ihmisiä ketkä tekevät lapsia.Elämässä niin paljon muutakin.

Vierailija
5/12 |
25.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on kans kaks jo ja olen niiden kanssa ihan uupunut, mutta uusi lapsi olisi silti unelmana. Olen kotiäitinä ja odotan vain että pääsen töihin "lepäämään"/hetkeksi erilleen lapsistani.. Luulen että omalla kohdalla vauvahaaveet liittyy siihen oloon kun on raskaana ja saa osakseen huomiota juuri odotuksen vuoksi. Ja synnytyksen haluaisin kokea vielä.. Jotenkin vauva-aikaa myös ihannoi mielessään ja romantisoi koko jutun.. Sitten kun miettii sitä vauvavuotta ihan oikeasti niin hiipuu vauvakuume. En jaksaisi enää yöheräämisiä,itkua, puklua, vaipanvaihtoja, syömisenharjoittelun sotkuja jne.. Järjellä ajatellen olen päätynyt siihen että lapsiluku jää kahteen, riittää paremmin omat voimat ja nämä lapset saavat huomiota ja rakkautta.

Vierailija
6/12 |
25.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta toisaalta järkeilysi kuulostaa kovin siltä, että et halua mennä töihin. Etkö pidä ammatistasi? Haluaisitko vaihtaa alaa?



Ja väsyneenä ei todellakaan pidä hankkia lisää lapsia. Vaikka järjestelyjä voi tehdä monella tavalla, niin suurin osa vuorokaudesta on silti lastenhoitoa, ja mitä enemmän lapsia, niin sitä enemmän tekemistä sinulla on. Myöskään se koulun aloitus ja siihen liittyvät kuviot eivät tarkoita, että työmääräsi vähenisi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
25.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

pitää vaan ymmärtää, ettei voi saada.



Vierailija
8/12 |
25.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta sit taas kun sama homma jatkuu kotona niin tuntuu vähän hölmöltä. Ja tuo vastuu lastenhoitajana pelottaa, isot ryhmät ei saa apua jos henkilökuntaa on poissa sit pitää ehtiä olemaan joka paikassa, kyllä olen miettinyt myös ammatin vaihtoa mutta en tiedä mitä muutakaan tekisin.

Rakastan lapsiani täydestä sydämestä ja en kadu päiväkään että olen ne tehnyt välillä vaan väsyttää niin kovin.

Toisaalta olen herkästi "masentuva" haluan siis paljon asioita ja jos en saa haluamaani niin väsähdän ja mikään ei huvita.

Nyt haluan tätä vauvaa mutta kun mietin järjellä niin se ei oikein nyt sovi meidän suunnitelmiin ja siksi olen taas niin maassa.

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
25.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ensin pitää huolta itsestä, hoitaa väsymys pois ja miettiä mitä kaikkea mukavaa haluaa tehdä ja harrastaa



ja sitten kun se aurinkoinen päivä tulee että voi hyvin ja jaksaa niin sitten voi miettiä josko sittenkin...



mutta oma jaksaminen kuntoon. Usko mua, se kolmas panee pakan sekasin ja uuvuttaa oikein kunnolla. Paras tapa ottaa se mahdollinen kolmas vastaan on pitää ensin huolta itsestään ja jaksamisestaan.

Vierailija
10/12 |
25.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ÄLÄ enää lisäännyt!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
25.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

jotain puutetta tai huonoa oloa. Mieti, jos äiti tekemällä "tekee" lapsen, voi vähän aikaa paremmin, sitten taas kyllästyy ja väsyy, kun vauvahuurut ovat ohi. Sitten taas alkaa biologinen kello tikittää (??) ja taas tehtaillaan vauvoja parantamaan omaa oloa ja hylätään ne sitten kerhoon ja päiväkotiin ja kouluun kun ei jaksa. Ehkä olisi hyvä hankkia sisältöä elämäänsä jostain muualta kuin lasten tekemisestä.

Vierailija
12/12 |
25.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

jolle vois puhua omista ongelmistaan ja parisuhteestaan yksin, kaksi olis toki parempi parisuhteen kannalta mutta en usko et mies lähtee.

ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme yksi kolme