Kannattaako hakea työpaikkaa, jos ei ole mitään mahdollisuutta

Jos jäät rekrytoijien mieleen, sinua saatetaan silti kysyä myöhemmin, jos esim. samassa paikassa tarvitaan toista työntekijää tai sijaista.

Minä hain 4 vuotta sitten unelmapaikkaa ison talon sisäisessä haussa. En koskaan uskonut että minut oikeasti valittaisiin ilman sitä peräänkuulutettua johtamiskokemusta, mutta tällä tiellä ollaan vieläkin. Kuin olisi voittanut lotossa.

jos hakijoita on paljon, vaatimukset täytämättömät karsitaan heti pois joukosta.

Ehkä lähinnä ajattelevat että miksi ihmeessä tämäkin hakija on hakenut. Mutta jos siis hakijoita ei niin hirveästi ole, voi ollakin aikaa tutustua hakijoiden tietoihin muutakin käyttötarkoitusta varten.

jos et saa niin saat kuitenkin tärkeää kokemusta työnhausta.

ja vaatimuksetkin täytän pääpiirteittäin. Mies kovasti rohkaisee hakemaan, itsellä ammatti-identiteetti selvästi hukassa kun olen tosiaan ollut vain lasten seurassa vimpat vuodet. :/ Mutta eipä tässä toisaalta mitään menetettävääkään taida olla!

ja ikääkinn on jo rutkasti, se hakeminen ei välttämättä ole fiksua. Osoittaa vain täydellistä työelämästä vieraantumista.

Ja soitat ehdottomasti perään ja kyselet onko hakemus saapunut perille, mitä mieltä ovat hakemuksestasi ja onko haastatteluun pääsy mahdollista. Kerrot tietysti myös olevasi erittäin kiinnostunut kyseisestä työstä. Vasta soittamalla voit jäädä mieleen monien muiden joukosta!

Mitään et siinä menetä, mutta saada voit paljonkin.



Lasten hoidossa olet saanut kokemusta organisoinnista, stressin sieto kykyä ja aimo annoksen oppia vastuun kantamisesta. Siis kotona vietetyt vuodet käännät eduksesi, ja nyt kun lapset jo ovat ei tule äitiyslomiakaan.

Ja oikeasti - jos joku yli kolmekymppinen työkokemukseton rupeaa lässyttämään noita kliseitä niin ainakin minulla hakemus lentää oitis roskakoriin.

Mitään ei voi hävitä, ja vaikka olisi pienikin mahdollisuus jotain voittaa (aiemmissa viesteissä mainituista syistä) niin pienikin hyöty on parempi kuin ei ollenkaan haittaa.



Hyvää jatkoa!

Mutta älä kiltty ystävä soita perään ja kysy että tuliko hakemus perille ja miltä näyttää. Lupaan että yrityksesestä kyllä soitetaan takaisin jos hakemuksesi antaa siihen aihetta. Sen sijaan jos sinulla on jotain oikeasti tärkeää ja relevanttia kysyttävää tehtävästä niin soita ja kysy. Itse suosittelen soittamaan siinä tapauksessa jo ennen kuin laitat hakemuksen. Nimesi jää rekrytoijan mieleen ja hän huomioi hakemuksesi kun se saapuu. Mikään ei ole yhtä ärsyttävää kuin yleiset "tulikohan hakemukseni perille" soitot ja "miltä vaikuttaa, pääsisikö haastatteluun" kyselyt. Se että hakemus ei olisi tullut perille on äärimmäisen harvinaista ja jos yrityksestä ei ole vielä kuulunut mitään niin päätöksiä ei olla vielä tehty.



t. rekrytoija

kun oman alan töitä en saanut kovasta hakemisesta huolimatta. Kerran pääsin jopa haastetteluun asti, kyseessä oli vähän yli puolen vuoden pesti. Haastattelemassa oli kaksi henkilöä ja vaikka haastattelu meni tosi hyvin, en saanut paikkaa.



Muutamaa kuukautta myöhemmin hain toista suunnilleen saman mittaista työtä. Arvatkaas, miltä tuntui, kun kerran puhelimeen vastatessani langan päässä oli toinen haastattelijani, joka sanoi "ilokseni huomasin, että sinäkin olet hakenut tätä paikkaa, tulisitko työhaastatteluun"? Sain sen paikan, jolle seurasi jatkoa ja kolmas työsopimus oli ilman päättymispäivää.