G: Laitatteko lapsille kesällä joka päivä aurinkorasvaa?

Eikä olla laitettu.

Lapset nyt 7v. ja 9v.

Nyt ei enää laiteta. Elokuussa lähdemme Espanjaan ja siellä kyllä rasvaillaan.

lapset 17 v, 13 v, 9 v ja 6 v

Laitan vain jos ollaan menossa rannalle tai tiedän että ollaan huomattavan paljon/pitkään ulkona yhtäjaksoisesti (esim. Lintsille kun lähdettiin ja lapsella oli lyhkähihainen paita niin laitoin rasvaa paljaille alueille kun tiesin että ollaan ulkona pitkään auringossa).

Joka päivä taaperolle 2v. Ja itsellekin. Lisäksi on aurinkohattu ja ohuita pitkähihaisia paitoja ja housuja. Aamulla ennen klo11 ja iltapäivälle klo 17 jälkeen ulkoillessa en ole niin tarkkana, mutta muuten kyllä. Suomen UV-säteily on ollut tänä kesänä voimakasta, joten vaaleihoisten ei kannata asian kanssa leikkiä!

ja päiväkodissa kai laittoivat touko-kesäkuussa. Eivät ole kertaakaan palaneet. Kaksi nuorinta (1,5v ja 3v) ovat tosin pääosin pitäneet ohuita pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita, nuorempi uv-säteilyn takia ja vanhempi koska mieluummin pukeutuu niin. Jos paita ei ole ollut pitkähihainen, niin ainakin olkapäät peittävä.

Joka päivä taaperolle 2v. Ja itsellekin. Lisäksi on aurinkohattu ja ohuita pitkähihaisia paitoja ja housuja. Aamulla ennen klo11 ja iltapäivälle klo 17 jälkeen ulkoillessa en ole niin tarkkana, mutta muuten kyllä. Suomen UV-säteily on ollut tänä kesänä voimakasta, joten vaaleihoisten ei kannata asian kanssa leikkiä!

merelle/järvelle, jos tiedossa on pitkät vesileikit tai veneilyä.

Mutta toki rantaleikeissä jne. laitan myös rasvoja.



Surulliset lukemat esim. Australiassa, kuinka ihosyövät ovat lisääntyneet johtuen länkkäreiden auringon palvonnasta koskettavat. Ja Suomessa suuntaus sama.



Wikipedia:



Ultraviolettisäteilyn on todistettu olevan mutageeninen eli geenivaurioita aiheuttava säteilytyyppi. Kaikki ultraviolettisäteilyn säteilyalueet vaurioittavat kollageenia, ja siten vanhentavat ihoa. Koska ultraviolettisäteilyn määrä on yhteydessä ihosyövän esiintyvyyteen, tutkijat pitävät otsonikatoa vakavana huolenaiheena.

Ihosyöpä



UVA- ja UVB-säteily vahingoittavat ihoa. Ihosyöpä oli vuonna 2004 yksi yleisimpiä syöpiä Suomessa. Vuonna 2004 miehillä havaittiin 411 melanoomaa, 501 muuta ihosyöpää ja 2748 basalioomaa. Naisilla vastaavasti 389, 388 ja 3296.[2] Melanooma on vaarallisin ihosyöpä. Puolet melanoomista saa alkunsa luomesta. Suurin osa luomista on vaarattomia. Jos luomi näyttää huolestuttavalta, se kannattaa näyttää lääkärille. Varhainen syövän havaitseminen ja ehkäisy ovat parhaat hoitokeinot. Varhaisessa vaiheessa havaittu ihomelanooma on hoidettavissa leikkauksella. Pitkälle edennyt melanooma voi levitä muihin elimiin.[3]



UVA



Yleisesti ottaen UVA on ultraviolettisäteilyn vaarattomin säteilyalue, mikä johtuu siitä, että sen fotoni on pienienergiaisinta, mutta se vanhentaa ihoa ja saattaa aiheuttaa geenivaurioita ja siten ihosyöpää. UVA-säteily tunkeutuu syvälle kudokseen, mutta ei aiheuta ihon palamistalähde?. Iho ruskettuu, kun UVA-säteily osuu melanosyytteihin eli ihon väriainetta eli melaniinia muodostaviin soluihin. UVA-säteily tunkeutuu myös silmässä mykiöön asti ja aiheuttaa sen samentumista eli harmaakaihia.

[muokkaa] UVB

UV-DNA.PNG



UVB-säteily on yhdistetty ihosyöpiin, kuten melanoomaan. Ultraviolettisäteily muuntaa ihosolujen DNA:ta aiheuttaen tymiinien välille kovalenttisia sidoksia, jolloin syntyy tymidiinia. Tymidiini ei pysy kunnolla tymiinin paikalla, joten DNA-kierteeseen voi tulla epämuodostumia ja muita virheitä. Ne voivat johtaa solujen mutaatioihin ja edelleen syövän syntyyn. Säteilyn mutageenisyyden voi havaita altistamalla bakteereja ultraviolettisäteilylle. UVB-säteily vaikuttaa myös silmään, mutta tunkeutuu vain sarveiskalvolle asti, joka uusiutuu nopeasti, ja vaikutukset (valonarkuus, vetisyys) ovat siis lyhytaikaisia.

[muokkaa] UVC



UVC-säteily on vaarallisinta, koska sillä on säteilyalueista lyhin aallonpituus ja siten suurin fotonin energia. Se imeytyy kokonaan otsonikerrokseen. Otsoni absorboi voimakkaasti UVC-säteilyä, ja se myös synnyttää tavallisista happimolekyyleistä otsonia.



Ultraviolettisäteilyn myönteinen vaikutus on D-vitamiinin tuotannon kiihottaminen. D-vitamiinin puutos aiheuttaa luuston pehmenemistautia ja osteoporoosia.



Ultraviolettisäteilyllä voidaan myös hoitaa ihotauteja, kuten psoriasista, aknea, atopiaa sekä punajäkälää. Hoitoon käytetään luonnonvalon lisäksi UVA- ja UVB- sekä SUP-lamppuja. SUP tulee sanoista Selective Ultraviolet Phototherapy.

Bain kun ollaan veden äärellä tai ulkona pitempiä aikoja suorassa paahteessa

kuin rasvalla.



rasvaa tulee laitettua maauimalassa, rannalla, merellä tai jos on tiedossa muuten vaan pitkä päivä ulkona.



En ole ihan 100% vakuuttunut että aurinkorasvat olisivat ihan vaan hyväksi. Mieluummin siis olemme varjossa ja kevyissä puuvillavaatteissa.

Pienille suositellaan tietysti vain fysikaalisen suojan antavaa voidetta, eikä kemiallista. apteekista olen ostanut 30 kerrointa, tietenkin vaatteilla pääasiassa kuitenkin suojataan.

Ainoastaan alkukesällä käytetään, ja silloinkin lähinnä vain, jos olemme pitkiä aikoja suorassa auringonpaisteessa/meren äärellä.



UV-suoja noissa rasvoissa estää ihon palamista, mutta samalla, kun se estää palamisen, se myös tehokkaasti estää D-vitamiinin muodostumisen iholla.



Tästä oli artikkeli MS-liiton viimeisimmässä Avain-lehdessä, jossa tutkijat toivat esille tämän seikan yhtenä syynä siihen, miksi MS-tauti on yleistynyt parina viimeisenä vuosikymmenenä.

D-vitamiinin saannilla näyttäisi nykytietämyksen mukaan olevan suuri merkitys taudin puhkeamiseen.



Eli enemmän käytämme järkeä, että keskipäivän aikaan ei oleilla suorassa auringonpaisteessa, vaan ulkona voi leikkiä varjoisemmillakin paikoilla, jne.

aina. aurinko vanhentaa ja rasittaa ihoa vaikka ei polttaisikaan. lapsen ihon täytyy kestä kauan. paras keino ehkäistä esim ihosyöpää ja ennnenaikaista ihon vanhenemista on aurinkovoiteet.

sulla on ap, vanhanaikaiset käsitykset.

varjoon. d-vitamiinin muodostukseen riittää

3x viikossa 15min ilman rasvaa tai d3-vitamiini lisä.

Eli ei joka päivä aurinkorasvaa, mutta silloin kyllä jos ollaan pidempi aika ulkona auringossa. UV-säteily on kiistatta vaarallista, mutta aurinkorasvojen haittoja ihmiselle tai esim. vesestöille voi vain arvailla...

aina. aurinko vanhentaa ja rasittaa ihoa vaikka ei polttaisikaan. lapsen ihon täytyy kestä kauan. paras keino ehkäistä esim ihosyöpää ja ennnenaikaista ihon vanhenemista on aurinkovoiteet.

sulla on ap, vanhanaikaiset käsitykset.

valveutuneimmat suojaavatkin vaatteilla. jokapäivä näkee lapsia joiden naama ihan ruskea, siis ei päivettynyt ja iho vaalea perusväriltään

Kannattaa kuitenkin uskoa ennemmin asiantuntijoita jotka suosittelevat suojautumaan auringolta, kuin keskustelupalstan mielipiteitä... jokainen perhe tekee ninkuin parhaaksi näkee, mutta kun omassa suvusa on ollut mm. melanooma, niin ei tulis mieleenkään jättää lapsia tai itseä suojaamatta auringolta.

----D-vitamiinit saa kätevästi purkista, mielellään reilumpi annos kuin mitä nykyinen 10 mikroa...!

Ei käytetä ikinä rasvoja. Niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä mm. niiden sisältämien kemikaalien vuoksi. MUTTA suojaudumme kyllä kovalta auringonpaahteelta. Vaatetuksella lähinnä, olemalla varjossa ja välttämällä ihan hirveää paahdetta päivän kuumimpaan aikaan. Lasten iho ei ole koskaan palanut, ei edes punoittanut. Jos ihosyöpätilastoja katsotaan, niin tilanne on pikkasen eri jossain Australiassa, jos grillaat itseäsi säännöllisesti ja pitkiä aikoja rannalla. Siellä (ja muualla kovemman säteilyn/ ohuemman otsonin maissa) mäkin laittaisin aurinkovoidetta. Mutta siis minusta paras keino on välttää olemasta liian pitkiä aikoja auringossaoloa.



En vain suostu lähtemään mukaan tähän naurettavaan hysterisointiin, että kaikki aurinko on pahasta ja pieni normaali kesäpäivetys on superVAARALLISTA :))

Jos haluaa, että lapsella esim hedelmällisyys säilyy ei kannata päivittäin pläästiä noita kemikaalimyrkkyjä pintaan...