Gallup:Pelottavin kokemus auton ratissa?
Onko täällä ketään, joka joskus esimerkiks joutunut onnettomuuteen tai ehkä itse meinannut aiheuttaa sellasen?
Kommentit (14)
Olin lasten kanssa autolla menossa kirkkoon. Kolmion takaa tuli auto eteen ja minä törmäsin siihen. Ei sattunut kehenkään pahasti, mulle tuli rintaan pieni ruhje turvavyöstä. Auto meni lunastukseen. Vieläkin säikähdän jos sivusta tulee auto risteykseen kovaa.
Mulla oli rattilukko päällä ja avaimet taskussa. Maantie ja talvi-ilta. Vastaan tuli autoja. Valoja vilkuttamalla sain muiden huomion ja sitten avaimet paikalleen.
Ei muita kyydissä ja taajaman sisällä.
Auto lunastukseen, vastapuolen auto kai korjauskunnossa. Säikähdin ihan kauheasti enkä voinut ajaa autoa kuukauteen. Pelkkä auton kyydissä istuminen sai minut itkemään aluksi. Siitä se sitten hiljalleen helpotti. Nyt ajan autoa kuten ennenkin.
ja siihen puuhun osui juuri repsikan kulma jossa istuin,mitään ei kuitenkaan käynyt paitsi autolle.
Kerran lähdin T-risteyksestä vasemmalle ja en huomannut oikealta tulevaa rekkaa,onneksi ehdin jarruttaa.
Pikkasen pelotti. Mulla vauhtia reilusti yli sadan..
Ajoin hiljaa taajaman keskustassa. Lähestyin suojatietä ja tarkistin, ettei ketään ole lähettyvillä. Muutama metri ennen suojatietä lapsi pyyhkäisi polkupyörällä vauhdilla eteen. Oli millistä kiinni, että ehdin jarruttaa. Opettakaa lapset taluttamaan pyörät suojatien yli!
Ajoin tien reunassa pyöräilevän pojan ohi. Tai en päässyt vielä ihan ohi kun poika täysin yllättäen taakseen katsomatta kurvasi auton edestä tien yli toiselle puolelle. Just ehdin jarruttaa mut oli millistä kii.
Mä oon ajanu liukkaassa mutkassa pienellä autolla linja-auton kylkeen. Vauhti ei kylläkään ollut kova, mutta linja-auto jäi siihen - matkustajat ulos odottamaan uutta bussia - poliisi paikalle.
Minä sain suullisen varoituksen. Auto ei ollut oma vaan isäni nimissä.
Bussin kuljettaja oli sitä mieltä että mulla oli pyörät lukossa kun olin painanut jarrua ja sen takia auto ei kääntynyt mutkassa vaan liukui bussia päin.
ja ihan omasta syystäni. Siis erittäin täpärä tilanne ja on jäänyt vaivaamaan mua pitkäksi aikaa.
Oli talvinen pimeä ilta, kun lähdin tiellä ohittamaan rekkaa. 6kk ikäinen esikoinen oli mukana. Koska oli ollut pimeää, en tiennyt, että rekalla on kaksi pitkää perävaunua ja että edessä on ylämäki. Autoni ei meinannut sitten pirullakaan kiihtyä ja sitä rekkaa tuntui vain jatkuvan ja jatkuvan. Ja yhtäkkiä edessäni näkyi auton etuvalot lähestymässä! Mulla oli koko ajan talla pohjassa ja pinnistin ja pinnistin. Sekä rekka että vastaantuleva joutuivat varmaankin menemään aika sivuun. Varmaan muutamien senttien välillä sain juuri ja juuri kiilattua rekan eteen ennen kuin vastaantuleva suhahti ihan läheltä ohi.
Toinen tapaus taas ei ollut minusta kiinni, kun vastaan tuli päihtynyt kuski seilaten reunalta toiselle reunalle. Minä kaksosraskaana viimeisilläni autolla vastaan. Hidastin tosi paljon ja menin ihan sivuun ja onneksi osuin sellaiseen "aaltoon", että se hullu oli toisessa reunassa. Hetken päästä meni poliisiauto perään.
oon siis käytännössä liukkailla pyörinyt tieltä. EI siinä ehdi pelätä kumminkaan, vaikka tietää että nyt mennään. Niin hiljaa ajoin molemmilla kerroilla, että kuinkaan ei sattunut. Lähinnä vitutti, kun autoa ei saanut pois penkasta omin avuin.
Kerran pelotti ihan sairaasti kun olin appiukon kyydissä. Se ei osaa ajaa. EN käsitä, miksi sillä on kortti.
Olin kerran kesällä tulossa kotiin aamuyöllä, kun huomasin kauempana liikettä ja hiljensin automaattisesti. Hetkeä myöhemmin keskellä tietä löntysti hirvi ja meni sen jälkeen pusikkoon.
Muutaman kerran on ollut metreistä kiinni, kun joku vitun luupää ryssä lähtee ohittamaan. Noissa tilanteessa olen lyönyt jarrut täysillä pohjaan ja ohjannut ojaa kohti. Ohitettava on tehnyt samoin. Pari kertaa tilanne on myös ollut liukkaalla, mutta onneksi auto on pysynyt tiellä. Nuo ryssät on viho viimeisiä liikenteessä ja täällä päin niitä valitettavasti riittää..
Pari kertaa olen meinannut jäädä bussin alle. Eli bussi on ollut pysäkillä (ja HUOM! Vinkkari EI ole päällä!!) ja kun on jo melkein vierellä, niin bussi lähtee pysäkiltä.
Kerran olin kaverin kyydissä menossa harkkoihin, kun meinattiin jäädä rekan alle. Ryssä taas asialla.. Rekka oli menossa ramppia ylös eli viereisellä kaistalla, oltiin vierellä, kun kuski päättikin vaihtaa kaistaa (huomasi kenties olevansa väärässä liittymässä tms.). Onneksi, kaveri ehti vaihta kaistaa. Mutta se oli todella hilkulla.
Olin silloin töissä n. 30km:n päässä ja illalla kotiin tullessani väsytti ihan vietävästi. Olin silloin raskaana, sitä alkuraskausväsymystä. Kaiken kukkuraksi oli sitä pimeää aikaa syksyllä. Niinpä jossain vaiheessa kertakaikkiaan nukahdin rattiin, tai ainakin torkahdin. Onneksi tie oli suora. Heräsin siihen, kun olin itse keskellä tietä ja vastaan tuli auto ja tööttäsi mulle kovasti. Ei muuten nukuttanut vielä aamuneljältäkään sinä yönä...
Olin käänytmässä isossa risteyksessä vasemmalle, nuolivalo vaihtui mulle vihreäksi ja lähdin ekana jonossa liikkeelle. Eikös suoraan ajavien vastakkaiselta kaistalta ammu joku keski-ikäinen valopää päin punaisia täysillä kohti! Olin jo sen verran pitkällä risteyksessä että painoin kaasun pohjaan ja ehdin kuin ehdinkin alta pois, takanatulevat tekivät hätäjarrutuksia. Ja tää mulkku Audissaan kehtasi vielä ruveta tööttäämään! Mulla istui kuopus pelkääjän penkillä just sillä kohtaa johon auto olisi osunut jos en olisi päässyt alta pois.
muttaa räkättirastas levis tuulilasiin satasen vauhissa. pikkusen sydän tykytti jälkikäteen.