Onko teillä tuttavapiirissä ihmistä joka ei halua vakituista työtä?

Jos kerta työtilanne on sellainen, että töitä löytyy aina tarvittaessa ja henkilö osaa pitää huolta raha-asioistaan (mm. se säästäminen, joka on monille niin turkasen hankalaa), niin tuohan on aivan mahtava ratkaisu.

ja kaikin puolin muuten erittäin "vakiintunut". Meillä on oma omakotitalokin ollut jo vuosia. Mutta toistaiseksi tykkään tehdä vaihtelevia työpätkiä.

Olisin saanut vakituisen työn pariinkin otteeseen, mutta en ole halunnut.

haluan tehdä hommia sen verran kun huvittaa. Rahaa on tullut jo tehtyä ihan tarpeeksi ja kun ei ole pakko, niin miksen lomailisi. Työnantajat eivät oikein ymmärrä mitään osa-aikaisia hommia. Siksi olen työtön. En toki nosta mitään tukia eli ihan itse maksan oman lomailuni.

tasan tarkkaan tietyn kaavan mukaan, huoh..



Vakiintunut voi olla ilman vakituista työpaikkaakin, tilanteet ovat niin erilaisia eri ihmisillä!

että töitä saa silloin kun haluaa niin mielelläni tekisin pätkätyötä.



Tällä hetkellä teen pätkätyötä vaikka en halua. Työpätkien saaminen on epävarmaan ja välillä tulee turhan pitkiä työttömyysjaksoja.

Työttömyyspätkät eivät ole mitään lomailua silloin kun tosissaan etsii uutta työtä :(

on paljon kivempaa tehdä pätkää kuin sitoa itsensä tiukkaan aikatauluun ja tapella lomista

Minä! Ja olen kyllä perheellinen, naimisssa oleva ja kaikin puolin muuten erittäin "vakiintunut". Meillä on oma omakotitalokin ollut jo vuosia. Mutta toistaiseksi tykkään tehdä vaihtelevia työpätkiä.

neljä vakituista työtä ollut, mutta pätkätyöt silti voiton vie. kesälläkin saa pitää lomansa milloin haluaa olkoonkin sitten palkatonta sillä työkkäriin en ilmoittaudu.

"kaveri" joka ei halua töihin vaikka sais varmaan koska vaan töitä. haluaa jonku jumbopalkan ja työtä tehdä 2h/pv tyyliin. On yh ja pienempi lapsi kohta 4v, elelee siis minimi työtömyysrahalla, sossun luukulla käy ja lypsää lasten isältä niin paljon kuin vaan ikinä pystyy.



Tän tyypin kotikin on ku kaatopaikka ku ei jaksa siivota, päivät netissä kun vanhempi koulussa ja nuorempi tarhassa. Huh huh sanon minä!

siis miksi pitäisi olla vakituinen työ? Mitä järkeä on mennä 30 vuotta joka päivä samaan paikkaan tekemään samoja hommia?

Ja myönnän, on vähän outoa.

Ja myönnän, on vähän outoa.

Eivät kaikki ihmiset rakasta rutiineja ja sekoa ilman niitä.

ei osa-aikaista, kokopäiväistä, keikkaa, ei mitään.



No, sattuneesta syystä en jaksa kyseisen tyypin kanssa olla missään tekemisissä.

koen vakituisen työn liian tylsäksi ja joustamattomaksi. Haluan tehdä työtä eri paikoissa ja näännyn ajatuksesta että tätä samaa sitten seuraavat 30 vuotta...kun osaa käyttää rahaa järkevästi, voi pitää pitkät kesälomat ja nauttia. Mutta ymmärrän, että joillekin vakituinen työ edustaa sellaista turvallisuutta ja tuttuutta että se pitää heidän elämänsä kasassa. Minulle tietty työn epävarmuuskin on haaste ei kärsimys, ja aina on töitä ollut. Jokainen tehköön omalla tyylillään nämä valinnat.

Molemmat perheen isiä ja eri syistä jääneet pois vakituisesta työpaikasta. Molemmilla omakotitalot, vaimot painaa niska limassa pitkää työpäivää ja herrat ei tee muuta kuin ovat kotona. Kumpikaan ei ole työkkärissä työnhakijana, siellä kun on riski joutua töihin. Molemmat tekee jotain "bisneksiä" jotka taitaa viedä enemmän rahaa kuin tuoda. Tyyliin ostan mopon, korjaan ja myyn tosi kalliilla eteenpäin. Toisella on talo menossa alta, sekään ei motivoi miestä töihin. En tiedä ovatko jotekin masentuneita vai mikä heitä vaivaa.

Ap:n kuvailema tyyppihän tekee töitä, mutta ei halua olla jatkuvasti samassa paikassa! Tuo on aivan eri asia kuin työhaluttomuus ja epämääräiset bisnekset.

t. itsekin freelancer, joka pitää vaihtelevasta ja itsenäisestä työstään

Meillä on tuttavapiirissä kaksi tällaista miestä. Molemmat perheen isiä ja eri syistä jääneet pois vakituisesta työpaikasta. Molemmilla omakotitalot, vaimot painaa niska limassa pitkää työpäivää ja herrat ei tee muuta kuin ovat kotona. Kumpikaan ei ole työkkärissä työnhakijana, siellä kun on riski joutua töihin. Molemmat tekee jotain "bisneksiä" jotka taitaa viedä enemmän rahaa kuin tuoda. Tyyliin ostan mopon, korjaan ja myyn tosi kalliilla eteenpäin. Toisella on talo menossa alta, sekään ei motivoi miestä töihin. En tiedä ovatko jotekin masentuneita vai mikä heitä vaivaa.

tai hän ei haluaisi tehdä töitä ylipäätään ollenkaan. On nyt reilusti yli 3kymppinen, ja koko ikansä kelpotellut yhteiskunnan tuilla, välillä töissä mut ellei pääse muuten työstä eroon niin tekee jotain että saa potkut. Argh!

Ap:n mainitsema 40-vuotias kuitenkin tuntuu käyvän töissä säännöllisesti ja elättävän itsensä, vaikkei olekaan vakituisessa työpaikassa.



Kyllästyttää tämä suomalainen tasapäistävä kulttuuri. Antakaa jo ihmisten tehdä itse omat ratkaisunsa.

Olen kätilö ja teen mielummin sijaisuuksia ja aika lyhyttäkin keikkaa. Näin saan itse pitkälti päättä, milloin minulla on lomat ja vapaat. 50% tai 75% sopparia on nykyään vaikea saada, enkä halua tehdä täyttä 100%. Teen sen verran töitä, kuin on "pakko" ja lopun ajan käytän lapsiin, perheeseen ja harrastuksiin. Jos tulee tiukka paikka, voin tehdä enemmän töitä. Meidän alalla niitä kun on aina tarjolla. Minulla on muutamat vakkariosastot, mihin teen keikkaa, joten tavallaan minulla on myös oma työyhteisö. Oikein passeli ratkaisu meille juuri nyt ja varmaan pidemälläkin tähtäimellä.

Ei kaikki ole niin musta-valkoista kuin AP luulee... Miksi kaikkien olisi aivan pakko haluta vakituinen toistaiseksi voimassa oleva työpaikka ? Määräaikaiset työntekijät voivat keksittyä aivan rauhassa työntekoon ja jättäytyä naisvaltaisilla aloilla esiintyvien kuppikuntien ulkopuolelle... Ei tarvitse tapella lomien ajankohdista tms. riitaa tuottavista asioista. Määräaikainen tekee työnsä hyvin ja saa hyvän työtodistuksen ja suosittelijan ja jatkaa oman halunsa mukaisesti toiseen työpaikkaan tai pitää hiukan sapattia ennen seuraavaa työpaikaa.