Lue keskustelun säännöt.
lapsi korostaa itseään ja osaamistaan
01.07.2011 |
on tietenkin luonnollista, että pienet lapset kertovat, mitä he ITSE osaavat ja pyytävät katsomaan, kun he esim. temppuilevat kiipeilytelineessä jne, mutta missä menee normaalin raja? lähipiirissäni on lapsi, joka AINA kääntää kaiken itseensä (tämäkin varmaan osittain normaalia), ja painottaa, kuinka HÄN osaa tehdä sitä ja tätä ja serkku ei, kuinka HÄN tykkää syödä sitä ja tätä ja kuinka HÄNELLÄ on jokainen lelu, jonka serkku esim. saa lahjaksi. Tämä on varmaan ihan normaalia, mutta pakko sanoa että se on mun mielestä TODELLA ärsyttävää välillä...
jostain joskus luin, että lapsi, jota ei ole opetettu sietämään pettymyksiä, korostaa itseään turhan paljon.
kokemuksia??
Kommentit (9)
puhu omasta pikku mussukastasi,vaan haukut jonkun toisen.
sähän oot niin oivaltava että melkeen oksettaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuominen täällä itsensä vähättelijöiden maassa. Vertaaminen toiseen on tietysti ikävää, mutta vertaako hän itseään serkkuunsa vai tuleeko hänelle vain jostain serkun tekemästä mieleen, että hän osaakin jutun jo ja sitten kertoo sen, ja sinä koet sen oman lapsesi osaamisen arvosteluna ja vähättelynä?
Meillä poika (6 v.) on ainakin kovin kärkäs korostamaan itseään ja osaamistaan eikä sillä yritä mitenkään vähätellä muita. Ja pettymyksiä on joutunut kyllä kokemaan. Parempi huomion haku keino kuin esimerkiski muiden kiusaaminen yms. pahanteko, mutta toki välillä hieman rasittavaa.
pakko kommentoida että mulla on samanlainen appiukko. :)jatkuvasti korostaa mitä HÄN on taas saavuttanut harrastuksissaan ja kuinka HÄNEN kuva on taas ollut paikallislehdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et laittanut tosin lapsen ikää, mutta tiedän muutaman 5-6 vuotiaan, jotka ovat ihan samanlaisia. Isommalta koululaiselta en enää jaksaisi samanlaista merkitys, vaan saattaisin jo sanoa jotain vastaan.
on tietenkin luonnollista, että pienet lapset kertovat, mitä he ITSE osaavat ja pyytävät katsomaan, kun he esim. temppuilevat kiipeilytelineessä jne, mutta missä menee normaalin raja? lähipiirissäni on lapsi, joka AINA kääntää kaiken itseensä (tämäkin varmaan osittain normaalia), ja painottaa, kuinka HÄN osaa tehdä sitä ja tätä ja serkku ei, kuinka HÄN tykkää syödä sitä ja tätä ja kuinka HÄNELLÄ on jokainen lelu, jonka serkku esim. saa lahjaksi. Tämä on varmaan ihan normaalia, mutta pakko sanoa että se on mun mielestä TODELLA ärsyttävää välillä...
jostain joskus luin, että lapsi, jota ei ole opetettu sietämään pettymyksiä, korostaa itseään turhan paljon.
kokemuksia??
Sori jos ärsyttää. Kyllä sinussakin on joitäkin piirteitä jotka ärsyttää muita. Usko pois.
Kyllä se vanhetessaan oppii pois ikävästä tavastaan, kun taas sun kohdalla on juna kai mennyt jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että pikkuhiljaa kasvaa minäminä-ihmisestä kiinnostumaan toisista, elämää ohjaa myötätunto eikä minä-tunto. Mut eihän tänä päivänä enää arvosteta normaalia kehitystä vaan on hienoa jäädä itsekeskeisen lapsen taajuudelle suorittamaan ja kerjäämään hyväksyntää sen sijaan että oppisi elämään toisten kanssa ja rakastamaan.Ointti on siinä keskitytkä minään vai sinään.(ja se on mielestäni myös tietynlainen aikuisuuden mitta)
puhu omasta pikku mussukastasi,vaan haukut jonkun toisen.