koliikki ja itkuisuus
Ajattelin kysyä muiden ihmistten kokemuksia koliikista ja pienen lapsen itkuisuudesta. Meillä 2 ja puol kuukautta vanha tyttö, joka joutuu itkemään paljon. Yöt on onneksi menny suurimmaksi osaksi hyvin. Sillon tällöin levottomia öitä, mutta pääasiassa siis hyviä. Itkut alko vajaa 3 viikon iässä. Alotettiin sillon D-vitamiini (Devitol jääkaapissa säilytettävä). Annoin sitä 7 viikon ikään jollon pidin viikon tauon vitamiinista ja tyttö oli paljon parempi. Koitin sitten vaihtaa merkkiä Jekovitiin mut pikkuhiljaa itkuisuus alkoi lisääntyä. Koitin jättää myös Jekovitin tauolle mutta en huomannut enään niin selkeää eroa itkuisuudessa. Vähini hieman muttei merkittävästi. Itkut ei ole mitään pieniä kitinöitä vaan todella suurta huutoa kurkku käheänä. On surkeaa katsoa pientä joka itkee itsensä uuvuksiin monta kertaa päivässä. Iho ei oireile ja olen koittanut karsia ruokavaliostani kaikki mikä voisi lisätä vatsakipuilua. Kyllähän tämän jaksaisi jos voisi olla varma että itkut loppuu, mutta tuntuu ettei yhtään helpota vaikka ikää tulee lisää, pikemminkin pahenee. Välillä oli jo vain illat itkuisia mutta nyt siirtynyt varemmaksi ja syli ei auta. Äitiltäkin pääsee itku...
Kommentit (5)
Kiitos tsempistä! Tyttö puklaa tosi harvoin. Röyhtäys tulee usein muttei aina ja joskus röyhtäys tulee aika pitkän ajan kuluttua. Vimpat kaksi viikkoa tyttö on onneksi nukkunut aamupäivällä pitkät unet sillä ennemmin ei oikeen nukkunut 40 min pidempään. Useimmiten itkee päiväunien jälkeen ja mikä musta on kurjaa niin syö kyllä hanakasti mutta syöminen loppuu lähes aina itkuun. Jatkaa syömistä sitten n puolen tunnin kuluttua. Täytyy koittaa tuota röhisemistä päiväunilta heräämisen jälkeen. Näin ajateltuna tuntuu että usein rohinoita kuuluu. Täytyy koittaa kysyä siitä lääkkeestä. Oon varaamassa yksityiselle aikaa mutta tuntuu että kaikki vaan sanoo että niinhän ne lapset itkee... ja se menee ohi... Kumpa vain menisikin.
Jos olet pääkaupunkiseudulla niin kuulemma ruusulassa on Jukka Vakkila kunnostautunut pienten refluksilasten kanssa.
Ota rohkeasti esille epäily refluksista myös. Jotkut käyttävät poissulkemista diagnosointi menetelmänä juuri refluksissa ja joissain paikoissa tehdään ph-mittaus, mikä on inhottavampi äidille kuin lapselle. Älä hyväksy vastaukseksi että lapset ovat itkuisia.
Tuo että itkee ruuan päälle, sekin puoltaisi juuri tuota refluksia/närästystä.
Muoriska, kahden refluksilapsen äiti.
Lapseni on nyt 1, 9 kk ja hänellä oli koliikki 5 kk ikään asti, nyt odotan toista, ja mielessäni kummittelee " mitä jos toinenkin on koliikkivauva" , on se nimitäin todella näin jälkikäteenkin mietittynä todella rankkaa aikaa, jota muut eivä välttämättä ymmärrä.
Tiedän tuon epätoivoisen tunteen, kun mikään ei auta itkuun, jota meillä kesti päivässä monia tunteja putkeen, vauva huusi punaisena, hikisenä, niin lujaa, että itseämmekin itketti, monesti illalla kun mieheni kanssa vuorotellen kannoimme huutavaa lasta monta tuntia putkeen, soitimme jo välillä synnytyssairaalaan, että onko tämä normaalia vai onko lapsi jotenkin tosi kipeä? Mutta neuvoiksi annettiin, kantoa vatsallaan, vauvahierontaa/vatsahierontaa ym ym, ja sanottiin että kyllä vauvat huutavat paljon! Mutta näin jälkikäteen, kun itselläni ei ollut mitään aiempaa kokemusta vauvoista, ja luulimmekin sen jo olevan normaalia että vauva huutaa melkein 24 tuntia vrk:dessa, mutta nyt kun näen ystävieni vauvoja, jotka ovat tyyyväisiä , eivät itke koskaan, ovat kuin nukkeja, niin kilttejä ja kuulemma itkevät vähän kitisevät kun on esim nälkä, muuten itkua ehkä puoli tuntia päivässä???? Niin kyllä muistuu mieleen ne koliikkiajat, joita ei soisi kenellekään, mutta lohdutuksena se, että kyllä se loppuu yleensä 3-4 kk iässä, voithan helpottaa vauvan oloa vauva jumpalla, koliikkihieronta ohjeet neuvolasta, tai kokeilla vyöhyketerapiaa, josta monille on ollut apua,meille siitä ei ollut.
Mekin kävimme kaikki lääkärit, yksityiset ym läpi, mutta tunuu että mistään ei saatu apua, koska koliikkiinhan ei ole ns. apua ole olemassa, (cuplaton tipat , maitohappobakteeri, hieronta, hyvät röyhtäitykset/pulautukset,sylissä kantaminen auttoivat jonkin verran.)
Voimia ja jaksamista teille, kyllä aika vain sitten palkitsee tuon kaiken kokeman!
Tsemppiä
Hei!
Itselläni vajaan kahden kuukauden ikäinen vauva ja mielestäni hänellä olisi nuo refluksiaoireet. En osaa määritellä koliikiksi, koska itkee myös päivisin ja yleensä ruokailun jälkeen. Uskallanko kokeilla gavisconia oma-aloitteisesti vai pitääkö kysyä neuvolasta/lääkäriltä lupa? Vauva on meidän neljäs lapsi ja olen kokeillut jo rela-tipoista vyöhyketerapiaan kaikki mahdolliset. Neuvolassa sanottu, että on koliikki itkua ja loppuu aikanaan.
voin vain kuvitella kuinka rankat yöt on.
Oletko varma että on koliikkia? Esitän muutaman kysymyksen, koska mm. refluksia voidaan luulla koliikiksi.
-Röhiseekö hengitys, eli kun panet kädet lapsen keholle, tunnet röhinän hengityksen mukana.
-Pulautteleko/röyhtäileekö paljon; onko röyhtäytys työn takana? Tuleeko röyhtäys/puklu pitkällä viiveellä aterioinnista (1-2h)
-Itkeekö äkäisesti itkua myös päiväunilta?
Oletko kokeillut nukuttamista pää-pää kohollaan?
Ota asia neuvolassa puheeksi, ja kysy esim. saatko kokeilla Gavisconia (käsikauppalääke) ja pyydä ohjeistus sille. Koska on noin kivulias, niin tuolla Gavisconilla voidaan pois sulkea osin se että olisi refluksia ( eli kansankielellä närästystä). Pienellä se voi oireilla siten että luullaan koliikiksi.
Tsemppiä