Lue keskustelun säännöt.
Opinkohan vielä ajamaan?
30.10.2005 |
Ajokorttia ei siis ole ja ikää 27 vuotta. Ajaminen ei ole ikinä kiinnostanut, mutta nyt kun on noita lapsia niin se ajokortti voisi helpottaa elämää. Olen liikenteessä pyörälläkin varsinainen sähelö, joten mitä luulette, onnistuisinko?
Kommentit (14)
Heti ilmoittautumaan kursseille tai pyydä miestäsi, että hän hankkii opetusluvat. Tulee niin paljon halvemmaksi opetusluvilla. Voithan käydä sit muutaman kerran autokoulussa, mut suosittelen ehdottomasti noita opetuslupia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten kun saat sen kortin ja lähdet autoilemaan lasten kanssa, keskity siihen mitä olet tekemässä. Ennen lähtöä syötä ja pissata lapset ja pue sopivasti. Tarkista, että turvavyöt ovat kunnolla kiinni ja istuimet tukevasti asennettu, sekä lapsilukot päällä. Jos ja kun takapenkillä tulee riitaa tai muuta mölyä, pysähdy seuraavalle pysäkille tai levennykselle selvittämään asia. Älä koskaan yritä etupenkiltä käsin " hoitaa tilannetta" , mikäli pelkkä sanominen ei riitä. Yleisin syy naisautoilijoiden onnettomuuksiin on se, että äidit kääntyvät katsomaan takapenkin tapahtumia, eivätkä seuraa tietä/muuta liikennettä.
Varsinkin tuolla asenteella siis nöyrällä, olet oikea tien päälle.
Ajoin itse kortin 19 vuotiaana. Mies urputti niin, että olin 10 vuotta ajamatta. Voitte kuvitella millaiset pelot voitin, kun opettelin viime keväänä ajamaan uudelleen ja kyllä kannatti. Elämä on nyt triljoona kertaa helpompaa.
Nyt olen menossa kakkosvaiheeseen. Kortti helpottaa elämää tosi paljon, varsinkin jos on auto käytössä! Mutta muista, jos ajat kortin, aja sillä autolla senkin jälkeen, muuten se ajaminen ei jää " takaraivoon" .
Aluks meni hyvin, sitten tahmoi jonkin aikaa ja sitten " loksahti"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mä olen tosi kova jännittäjä, inssissä sanoin " ajattajalle" että mua jännittää hirveästi, no tämä nainen lärpätti kaikenlaista koko ajon ajan niin, että en hirveästi sitä jännittämistä ehtinyt ajatella. Positiivinen kokemus siis.
ja vaikka autokoulu onkin kalliimpi kuin että mies opettaisi, niin menisin sinuna silti sinne autokouluun. Kun läheinen ihminen opettaa, niin tulee helposti sanomista ja se sanominen ei aina jää sinne autoon. Eli mukavampaa varmaan on molempien kannalta, jos menet autokouluun.
Ja siitä liikenteessä pyörällä sohlaamisesta: autokoulun teoriatunnit takuulla auttavat tuohon. Itse olen samanlainen, ja autokoulun teorian jälkeen on mennyt tuo liikenteen seassa liikkuminen muilla kulkupeleillä kuin autolla paremmin kuin ennen. Nyt kun tietää vähän, mitä autoilijoiden mielessä saattaa liikkua.
Tsemppiä kortin hankintaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en siis aio ajaa korttiakaan ennen kuin saamme jostain auton.
Olen 23v ja täysin torvi näiden autojen kanssa. En uskalla ajaa, kun pitää keskittyä niin moneen asiaan yhtä aikaa! Vaihtaa vaihteita ja saada ne ensinnäkin oikeeseen reikään, vekslata kytkimen kanssa, seurata liikennettä edessä, sivulla ja takana... Sitten pelkään, että auto sammuukin johonkin liikenneympyrään enkä tiedä mitä sitten pitää tehdä. En ole pariin vuoteen ajanut, mutta täytyisi auto hommata työpaikan takia :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies opetti minut ajamaan auto kun olin 25 vuotias ja ensimmäinen lapsemme istui takapenkillä. Tämä ei ollut edes Suomessa, vaan kaupungissa, missä ihmisiä on useampi miljoona enemmän kuin koko Suomessa. Ajoimme, ajoimme ja ajoimme, ajoimme lähes kyllästymiseen saakka. Kirjalliset menivät englanniksi ekalla läpi, samoin inssi.
Alussa olin epävarma, mutta huipputarkka kuski, mutta sitten rauhoituin ja aloin pitämään siitä. Nyt olen ajellut 14 vuotta ja lähden autolla ajamaan hyvin mielelläni. Tätini opetteli ajamaan autoa lähes 50 vuotiaana ja hyvin ajaakin, joten kyllä sen oppii kun rauhoittuu ja lähtee pirteänä liikenteeseen!
Mä oon 30-v ja aloitin autokoulun pari viikkoa sitten. Ekan ajontunnin ajan puristin rattia rystyset valkoisina ja olin varma etten ikinä opi ajamaan, mutta tänään kolmannella ajotunnilla ajelin jo huomattavasti rennommin! Mulla on nyt ihan mahtava autokouluopettaja joka näkee milloin meinaan panikoida ja osaa rauhoittaa mua. Myös tieto siitä, että opettaja pystyy tarvittaessa esim. jarruttamaan rauhoittaa omaa mieltäni. Pientä lisämaustetta tähän mun autokouluiluun tuo se, että asun Englannissa jossa ajotunnit voi aloittaa heti kun on saanut väliaikaisen ajokortin, ilman mitään teoriatunteja ensin. Ja tunnit pidetään hiljaisella asuinalueella, mutta aina siellä on muutakin liikennettä pitämässä huolen ettei tunnista tule tylsää ;)
Ap, mene ihmeessä autokouluun, ihan varmasti opit ajamaan!! Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.10.2013 klo 18:09"]
Olen 23v ja täysin torvi näiden autojen kanssa. En uskalla ajaa, kun pitää keskittyä niin moneen asiaan yhtä aikaa! Vaihtaa vaihteita ja saada ne ensinnäkin oikeeseen reikään, vekslata kytkimen kanssa, seurata liikennettä edessä, sivulla ja takana... Sitten pelkään, että auto sammuukin johonkin liikenneympyrään enkä tiedä mitä sitten pitää tehdä. En ole pariin vuoteen ajanut, mutta täytyisi auto hommata työpaikan takia :(
[/quote] Osta hyva ihminen automaatti, ei tarvitse miettia vaihteita, auto miettii ne puolestasi. Ei samasta syysta sammu mihinkaan. Eletaanhan nyt vuotta 2013 ja automaatteja on ollut myynnissa jo viime vuosisadan keskivaiheilla.
Kohta ollaan siina pisteessa etta muu maailma on ajanut automaateilla jo sata vuotta mutta suomalaiset vaan itsepaisesti vekslaa keppia.
Mä ajoin kortin 27veenä kun toinen lapsi oli syntynyt. Stressasin ja panikoin koko autokoulun ajan, mutta kun vihdoin sain kortin ja sain harjoitella itse omassa rauhassa niin aloin jopa tykkäämään ajamisesta. Tärkeetä on vaan pitää sitten ajotaitoa yllä ja ajaa mahdollisimman usein, vaikkei paljon muuten ajaisikaan.
Elämä olisi huomattavasti helpompaa jos olisi kortti! En vain jostain syytä ole sitä hankkinut? Pelkään ajamista ja sitä että olen ratissa vastuussa useiden ihmisten hengestä!!!!
Mulla ikää jo se 30v.