Ihanaa kun nää miehen "käyn nopeesti tuol" - reissut venyy AINA! :(

ja aina se ei ees kertonu lähtevänsä, huomasin usein vaan auton puuttuvan pihasta eli mies oli taas lähteny johonkin. Reissutöissä ollessaan saatto sanoa tulevansa illalla ja tuli parin päivän päästä. jnejnejne. Siinä yksi syy, miksi on exä.

Etkö ap voisi sinäkin tehdä joskus miehellesi oharit kostoksi?? Älä nytkään jää kotiin odottelemaan vaan mene sinne kaverille hakemaan se mies tai häivy omille kavereillesi sillä aikaa..

ei siinä sitten mikään auta. Se on joko ota tai jätä! - Joko jäät liittoon ja opit elämään sen asian kanssa, että ette koskaan voi lyödä lukkoon mitään yhteisiä menoja: ne joko toteutuvat, jos mies sattuu tulemaan ajallaan, tai sitten ne ovat toteutumatta, kun miehellä venyy oma meno. Hyväksyvässä vaihtoehdossa avuksi voisi olla, jos kertakaikkiaan lakkaat odottamasta mieheltä "lupausten" pitämistä. Kun huomaat, ettei mies tullutkaan kolmelta, soitat vaikka tyttökaverille ja menet hänen kanssaan piknikille. Tai ryhdyt johonkin ihan muuhun. Et siis odottele ja toivo, että mies tulisi. Mies ei voi suuttua sinulle, jos olet ehtinyt tehdä muita suunnitelmia, sillä hänhän se alunperin myöhästyi sovitusta!



Toisaalta, jos tällainen elämä tuntuu liian rankalta, ja haluat nimenomaan miehen, joka pitää kiinni sopimuksista ja jonka kanssa voi tehdä päteviä suunnitelmia ja aikatauluja, kehotan vaihtamaan miestä. Kyllä nyt jokainen aikuinen ja täysjärkinen ihminen tajuaa, että pitää voida sopia aikatauluja ja toisen odotuttaminen on itsekästä. Eikä sillä, jos suuttuu tai loukkaantuu siitä, ettei kumppani tule kotiin yhteisesti sovittuun aikaan ja yhteiseen tekemiseen, ole mitään tekemistä sen kanssa, ettei hyväksyisi kumppanin omaa elämää tai omia menoja! Minun mieheni voi ihan rauhassa lähteä poikien kanssa reissuun vaikka viikoksi, kunhan hän ilmoittaa sen, eikä lähde menoihinsa silloin, kun meillä on yhteisiä suunnitelmia, joista on yhdessä sovittu!



Jos ei miehesi ole siis tätä tajunnut keskusteluidenkaan jälkeen (saati sitten, että tajuaisi omilla aivoillaan, ettei noin toimita!), niin tuskin hän jatkossakaan muuttuu.

ja kuten edellinen kirjoittajakin sanoi, se ei tarkoita rajoittamista tai ettei toinen saisi mennä, vaan kyllä yhteisiin sopimuksiin ajoista täytyy luottaa.



Mutta, ap hyvä, itse et kyllä kuvaamasi perusteella toiminut jämäkästi. Alunperinkään ette SOPINEET että tulee kolmelta, vaan tyydyit epämääräiseen "nopeesti" joka ei oikeasti tarkoita mitään. Miehesi mielestä 5h voi olla nopea. Toiskesi neljältä vain KYSYIT tuleeko pian, et sanonut että hei nyt sinne piknikille.

Eli: ennen mitään eroamista tai "kostamista" (en usko, että miehesi kaltainen edes huomaisi, jos tulisit kotiin tunteja myöhässä) - opetelkaa tekemään ihan selvä sopimus joka kerran. Ei mitään kuvailevia adjektiiveja, jotka jokainen ymmärtää tavallaan (=tuun pian, käyn nopeesti, ei mee kauaa) vaan selkeät vain yhdellä tavalla ymmärrettävät kellonajat.

Eli lopeta sopiminen, kyttääminen, kanssaan tekeminen. Elä omaa elämääsi. Jos joskus toiveenne ja tekemisenne risteävät, hyvä niin, muussa tapauksessa opettele siihen, että miehellä on paljon isompi elämä kuin sinulla.



Mene kavereitten kanssa, älä odota miestä, anna sen huomata, että et ole olemassa vain häntä varten.

mies sanooo tulevansa lähtevänsä esim. kahdelta (töistä) ja sitten odotat että tekee niin ja sitten soitat töihin hänelle ja sanoo soittavansa kun lähtee tulemaan ja lopulta tuleekin sitten klo 18. Miten tälläisessä tapauksessa tehdään? Mies siistyönarkomaani ja oli nyt vk-loppunakin töissä. Mitään rahallista korvausta ei saa joten mietin kannattaako tätä kamalsti jatkaa jos ei jaksa.

Meillä ei ole noin pahasti, mutta "ihan kohta" saattaa miehellä tarkoittaa tuntia, vaikka minun mielestä ihan kohta on esim. 5 min. Kyllä se välillä saa ärtymään! Esim. ollaan lähdössä kauppaan "ihan kohta", niin odottelepa siinä sitten kun herralla on se ja se kesken ja vastaus on vaan et joo ihan kohta. Sanoisi tosiaan suoraan, että lähdetään tunnin päästä, niin en turhaan odottaisi vaan tekisin muuta. Mut itse se jos joutuu odottamaan minua, niin hermot menee sekunnissa.

joidenkin ihmisten täytyy todella opetella, minkä verran aikaa on varattava "lähtemiseen" ja siirtymiseen!! Uskoisin, että miehesikään ei tajua sitä. Eli suosittelisin, että sanot nätisti ja naputtamatta, että hänellä on ajankäytönhallinta pielessä, se aiheuttaa kärsimystä muille ja hänen on opeteltava se. Esimerkiksi jos on kaverillaan ja luvannut tulla kotiin klo 15, se tarkoittaa että kaverilta on lähdettävä esim klo 14.45 (olettaen että matkaan menee 10-15min) eli lähtöä pitää ruveta valmistelemaan 14.30. Luultavasti hän katsoo puolelta kelloa ja ajattelee että vielä puoli tuntia aikaa, eikä, että nyt on lähdön aika.

Eli on ihan opettelemalla opeteltava miten se lähteminen taimataan niin, että on ajoissa perillä, ja leffassa/lääkärillä/juna-asemalla mielummin 10 min ennen kuin 10 min yli.

Oon odotellu taas muutaman tunnin tässä kun piti lähteä kaupoille käymään, mies lupasi tulla suoraan töistä (pääsi 12.00) ja äsken kun soitin ni piti kuulemma mennä äitiä auttamaan jossain tavaroiden roudauksessa.Jes, kiitos vaan kun ilmoitit etukäteen.



Tuli vaan mieleen tämä ketju ja katoin josko löytyis vielä, löytyihän tämä :D eilen viimeksi keskusteltiin aiheesta ja mies jälleen sanoin ettei "uskalla" kertoa mulle kauan sillä oikeesti menee, pelkää että loukkaannun. Miehet!

ja siksi onkin entinen pomo.

Tuli vaan mieleen tämä ketju ja katoin josko löytyis vielä, löytyihän tämä :D eilen viimeksi keskusteltiin aiheesta ja mies jälleen sanoin ettei "uskalla" kertoa mulle kauan sillä oikeesti menee, pelkää että loukkaannun. Miehet!

Kyllä minä närkästyisin, jos miehellä olisi joka päivä jotain omaa menoa ja minä olisin kotivahtina. Sen sijaan vetäisin totaaliset megaherneet, raivarit ja mykkäkoulut, jos mies ei rehellisesti kertoisi menoistaan. Kumpi on pahempi? Ja kumpi on kamalampi lasten kannalta (jos teillä niitä on): isä tulee myöhään klo 20.00 vai se, että isä ei tule silloin kuin lupaa?