Pikkutyttöni menehtyi noin kaksi viikkoa sitten... valoa alkaa olemaan näkyvissä.
Minä ja miehemme saimme suloisen pikkutytön noin kuukausi sitten.
Kaikki oli hyvin.. Tyttö oli osa perhettämme, ihana ja suloinen.
Hän oli tärkeä isoveljelleen Joonalle, 4v, joka ilahtui pienestä ''hipusta'', miksi hän tulokasta kutsui.
Tyttö oli määrä nimetä Noonaksi.
Kaksi viikkoa sitten aikaisena aamuna menin tuttipullon kanssa pikku-Noonan sängyn luo sanoen:
''huomenta rakas, aamiaisen aika''
Hän nukkui.
Katselin Noonaa hetken ja ihmettelin, että miksei hän ole tähän aikaan hereillä.
Sitten pysähdyin ajatuksiini ja maailmani alkoi järkkyä
Noona ei hengittänyt. Noonasta oli tullut enkeli.
Itkin ties kuinka kauan sängyn vierellä, pieni vauva sylissäni hokien hänen nimeään.
Mieheni tuli katsomaan minne olin jäänyt.
Kuiskasin vain, että tyttärestämme on tullut enkeli...
Mieheni järkyttyi. Hän ei kyennyt edes itkemään.
Pikku-Noonan kuolinsyy ei koskaan selvinnyt.
Joona on kahden viikonkin jälkeen välillä yhä halukas auttamaan pukemaan ja hoitamaan ''hippua'', mutta ymmärtää aina, kun sanomme, että Noona on nyt taivaassa, ei enää maanpäällä.
Noona ei ollut kauaa täällä, ja hän ei ehtinyt olemaan perheessämme kauaa.
Hän on silti aina osa sitä, ei enää pikkytyttönä, vaan pikkuenkelinä ?
Kommentit (36)
Ensinnäkin kätkytkuolema tulee yleensä 2-4kk ikäiselle.
Toisekseen kukaan lapsensa menettänyt ei voi sanoa kahden viikon kuluttua että alkaa olemaan valoa näkyvissä.Todella mautonta pilailla vakavalla aiheella.
Ootte kyllä ihan kamalia ihmisiä te kaikki vastaajat! Tollainko sitä puhutaan ivallisesti ihmiselle joka uskaltautuu jakamaan ajatuksiaan täällä. Ajatelkaan nyt vähän! Jos joku ei reagoi juuri niin kuin te tekisitte niin heti pitää huutaa provoa ja arvostella.
ja kuolemasta tulee kuluneeksi 2 viikkoa niin valoa alkaa olla näkyvissä?
Kahdessa viikossa selviää lapsen kuolemasta?
Kuolinsyy ei koskaan selvinnyt?
Milloin hautajaiset ehti olla?
SURKEA, ILJETTÄVÄ PROVO. Häpeä ap.
Itselläni alkoi vasta parin viikon jälkeen todellisuus iskemään päin naamaa! Siihen asti elämä meni kuin sumussa kulkien, aamulla ajatteli et kaikki on vain unta..kunnes todellisuus iski päin naamaa. Elämä seisahtui ainakin kuukaudeksi, oli vain meidän perhe ja kuolema. Järkyttävä oli tilanne kun ekan kerran lähdin yksin kauppaan, tajusin et hei elämähän on muilla jatkunut ihan normaalisti. Ärsytti katsoa nauravia naamoja, itsellä kun sisimmässä paloi ankara surun tuoma rovio. Hiljalleen senkin sitten oppi hyväksymään, muilla elämä jatkuu onnellisena. Tämä suru koskettaa vain meitä. Muuttaa vain meitä loppuelämän ajaksi. Vaan tuleehan se arkikin vastaan jokaisella, mutten usko et 2 viikossa alkaa kellään valoa jo näkymään!! 2-vuoden jälkeen kuolemasta, alkoi hiljalleen elämä kantaa. Eikä kaikki kääntynyt joka pienestä asiasta ylösalaisin. Mutta päivääkään ei melkein 7-vuoden aikana ole mennyt ettenkö lastani muista. Välillä suuri suru murtaa mielen, muttei enää viime vuosina niin pitkiksi ajoiksi. Shokki on oikea ilmaus sinulle (jos tämä ap:n teksti on totta) Muuten toivon sinulle kirjoittaja oikeasti joskus kokemusta lapsen menetyksestä, saat tietoosi oikeasti mitä se on!!!
hyvin osasit kuvailla fiiliksiäsi.
kurjaa,että joku viitsiikin provoilla näinkin vakavasta aiheesta!
MUR!
äitienpäivän aamuna ja ihan sama järkytys, ei syytä löytynyt alustavassa ruumiinavausraportissa. Tosi tyhjää lyö ja surua..
Itselläni alkoi vasta parin viikon jälkeen todellisuus iskemään päin naamaa! Siihen asti elämä meni kuin sumussa kulkien, aamulla ajatteli et kaikki on vain unta..kunnes todellisuus iski päin naamaa. Elämä seisahtui ainakin kuukaudeksi, oli vain meidän perhe ja kuolema. Järkyttävä oli tilanne kun ekan kerran lähdin yksin kauppaan, tajusin et hei elämähän on muilla jatkunut ihan normaalisti. Ärsytti katsoa nauravia naamoja, itsellä kun sisimmässä paloi ankara surun tuoma rovio. Hiljalleen senkin sitten oppi hyväksymään, muilla elämä jatkuu onnellisena. Tämä suru koskettaa vain meitä. Muuttaa vain meitä loppuelämän ajaksi. Vaan tuleehan se arkikin vastaan jokaisella, mutten usko et 2 viikossa alkaa kellään valoa jo näkymään!! 2-vuoden jälkeen kuolemasta, alkoi hiljalleen elämä kantaa. Eikä kaikki kääntynyt joka pienestä asiasta ylösalaisin. Mutta päivääkään ei melkein 7-vuoden aikana ole mennyt ettenkö lastani muista. Välillä suuri suru murtaa mielen, muttei enää viime vuosina niin pitkiksi ajoiksi. Shokki on oikea ilmaus sinulle (jos tämä ap:n teksti on totta) Muuten toivon sinulle kirjoittaja oikeasti joskus kokemusta lapsen menetyksestä, saat tietoosi oikeasti mitä se on!!!
hyvin osasit kuvailla fiiliksiäsi. kurjaa,että joku viitsiikin provoilla näinkin vakavasta aiheesta! MUR!
heille :( Kirjoitustyyliä en niin arvostele, jokaisella on oma tapansa surra ja osa on sumuvaiheessa hyvinkin järkevän kuuloinen.
Mutta tämä on kyllä provoa. Vauvan kuoleman syy ei IKINÄ selvinnyt. lyhyt on ikinä, 2vk!! ja nyt jo valoa tunnelin päässä tuskin vaan!! lapsen menettämisen suru ei häviä koskaan, oli kyseessä sitten 1pv.n ikäinen tai vanhempi lapsi tai jo kohtukuolema. Ni en kyllä ole kuullut koskaan et nyt jo valoa näkyis.
Hän oli osa perhettämme??? Siis mitä?? Vähä tuli sellain olo tost et se vauva nyt vaa oli tupsahtanu sinne perheeseen ja se oli sit sinne jäseneks hyväksytty..
Kaksi viikkoa sitten aikaisena aamuna menin tuttipullon kanssa pikku-Noonan sängyn luo sanoen: ''huomenta rakas, aamiaisen aika'' Hän nukkui. Katselin Noonaa hetken ja ihmettelin, että miksei hän ole tähän aikaan hereillä.
Tässä on monta juttua, jota kahden lapsen äiti ei kirjoittaisi.
En vain pystynyt... jotenkin tiesin vauvani kuolleen, mutta pidin häntä sylissä itkien, kuin hän olisi elossa, muttei kuitenkaan.
Kuten kirjoitin, ihmettelin, miksi Noona vielä nukkuu.
Vauvan oli aika syödä, joten hänet oli pakko herättää... hänen ruoka-aikansa oli siis jo mennyt yli ja nyt oli pakko herättää.. normaalisti siis oli tähän aikaan jo syöty.
Jokaisella on oma tapansa surea... tuo valoa näkyvissä ei kuvaa sitä, että olisin päässyt asian yli, vaan sitä, että Joonan takia on pakko jaksaa yrittää, ja nyt alan ymmärtää että kuolema on totta ja vauvaa ei enää ole... tiedän, lause oli ehkä huonosti muodostettu. ap
"hänen ruoka-aikansa oli siis jo mennyt yli ja nyt oli pakko herättää.. normaalisti siis oli tähän aikaan jo syöty."
Miten 2 viikossa vauvalle muodostuu ruoka-aika? "Oli syöty"??? Imetit kaiketi, outo sanavalinta, TAAS.
Olitko ap se, joka laittoi siihen sanomalehteen keksityn kuolinilmoituksen ja vedätit ihmisiä jossain nettipalstalla?
-------
Nainen sepitti hurjan vale-elämän netissä - pani keksittyjä kuolinilmoituksia lehteen
Yksinäisen naisen netin keskustelupalstoille luomien mielikuvitushahmojen elämä meni kolmen vuoden mittaan niin hurjaksi, että nimimerkkien oikeat kaverit ahdistuivat ja huolestuivat tosissaan ystäviensä puolesta.
- Meno oli jopa hurjempaa kuin Salatuissa elämissä tai Kauniissa ja rohkeissa, ihmetteli vyyhdin purkanut nettipoliisi, ylikonstaapeli Mikko Manninen Helsingin keskustan poliisipiiristä.
Poliisi sai tiedon nettidraamasta maanantaina, ja jo eilen Mannisen onnistui selvittää keskustelujen takana olleen henkilöllisyys.
Kyseessä on nuori, Pohjanmaalla asuva lapseton nainen.
- Nainen kertoi syiksi yksinäisyyden ja kovan halun tulla äidiksi, toteaa Manninen naisen motiiveista.
Nainen esiintyi muun muassa IRC-Galleriassa ja etenkin odottavien tai vastasynnyttäneiden äitien keskustelupalstoilla.
Hän oli luonut yhteensä kymmenen eri nimimerkkiä.
- Itse keskustelin mm. Alina-nimimerkin kanssa. Hän kertoi olevansa kahden lapsen äiti ja odotti kolmatta, kuvailee naisen nettiuhriksi joutunut pohjanmaalaisäiti IS:lle.
-Sitten Alinan elämä alkoi mennä pahan kerran vinoon, kun mies petti ja miehen rakastajatar ilmaantui solvaamaan Alinaa nettiin. Olin jopa yhdessä vaiheessa järjestämässä Alinalle asuntoa Seinäjoelta, jotta hän olisi päässyt perhehelvettiään karkuun, pohjanmaalaisäiti kertoo.
Huijasi myös
sanomalehteä
Tehdäkseen tarinansa uskottavammaksi nainen lähetti ainakin kolme kertaa Ilkka-lehteen tekaistuja kuolin- tai lapsensyntymäuutisia. Eräässä niistä muisteltiin liikuttavin sanankääntein vain viikon ikäisen vauvan kuolemaa viime kesänä.
Viikkoa myöhemmin lehdessä oli kuolleen vauvan netistä tutun kummisedän kuolinuutinen. Ilkka-lehti julkaisee kyseisiä uutisia vakiopalstoillaan ilmaiseksi.
Ylikonstaapeli Mannisen mukaan nainen lupasi lopettaa väärien nimimerkkien käytön netissä.
- Mistään rikoksesta häntä ei voida epäillä, sillä Suomen lain mukaan väärän nimen alla esiintyminen on laitonta ainoastaan poliisia kohtaan.
Huijauksen paljastuminen herätti netissä paljon pelkoa ja vihaa. Mannisen mukaan nainen pahoittelee aiheuttamaansa mielipahaa.
- Hän kertoi, että homma pääsi jossain vaiheessa hanskasta, eikä hän kyennyt irtautumaan sepityksistään.
Tapauksesta kertoi ensimmäisenä sanomalehti Ilkka tiistaina.
Jännää kun "kuoli" kaksi viikkoa sitten. No eipä kirjoituksesi ollut muutenkaan uskottava.
Ps. Sairasta pelleillä näin kipeällä aiheella.
sanon kyllä valoa ei näy vielä edes kahden KUUKAUDEN, eikä välttämättä VUODENKAAN päästä.
Jos tämä oli provo, niin olipa tyhmä.
"Tehdäkseen tarinansa uskottavammaksi nainen lähetti ainakin kolme kertaa Ilkka-lehteen tekaistuja kuolin- tai lapsensyntymäuutisia.
Eräässä niistä muisteltiin liikuttavin sanankääntein vain viikon ikäisen vauvan kuolemaa viime kesänä.
Viikkoa myöhemmin lehdessä oli kuolleen vauvan netistä tutun kummisedän kuolinuutinen. Ilkka-lehti julkaisee kyseisiä uutisia vakiopalstoillaan ilmaiseksi."
Ootte kyllä ihan kamalia ihmisiä te kaikki vastaajat! Tollainko sitä puhutaan ivallisesti ihmiselle joka uskaltautuu jakamaan ajatuksiaan täällä. Ajatelkaan nyt vähän! Jos joku ei reagoi juuri niin kuin te tekisitte niin heti pitää huutaa provoa ja arvostella.