Miksi ihminen ei opi puhumaan vierasta kieltä

Mä opin passiivisesti, eli opin ymmärtämään, mutta jos en altistu kielelle tarpeeksi ja pääse käyttämään sitä, en opi puhumaan.

Jos aivot on täynnä kaikkea muuta, ei pysty käsittelemään aikuisena.



Lapset oppivat kielen oikeasti tosi äkkiä ja oikealla aksentillakin.



Niin se vaan menee...

Jostain syystä en vain ole oppinut puhumaan vieraita kieliä hyvin, vaikka olen niitä lukenut monta vuotta.



Matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa +reaaliaineissa olen pärjännyt aina todella loistavasti.



Herra tietää, mutta ei kerro.

tarkoitan että kieltä ei opi hyvin pelkästään perinteisesti opiskelemalla. Minä olen oppinut parhaiten ne kielet, joista olen ollut erityisen kiinnostunut ja joita olen harrastellut myös muuten kuin opiskelemalla. Olen esimerkiksi lukenut kirjoja ja lehtiä vieraalla kielellä, kirjoitellut kirjekavereille jne. Varsinkin tuo kirjekavereille kirjoittaminen oli hyvä tapa oppia kieli, siinä on pakko tuottaa itse sitä kieltä ja siinä sivussa tulee tarkistettua kielioppijuttuja ja opittua uusia sanoja.

Mulle jää hyvin päähän lukuaineet, mutta vierasta kieltä en vain opi. Sanat jotka ei merkitse minulle mitään, eivät vain jää päähän pänttäämisestä huolimatta. Kielioppi sekoittaa niin etten edes uskaltaisi yrittää sitä puhua. Asenteet on minulla hyvin tiedossa: Jos et puhu täydellisesti ja virheettömästi ääntäen, pidä suusi kiinni.

Asenteet on minulla hyvin tiedossa: Jos et puhu täydellisesti ja virheettömästi ääntäen, pidä suusi kiinni.

Tänne on linnoittautunut pari ihmistä (todennäköisesti ulkomammoja), joiden mielestä kymmenenkään vuoden oleilu kohdemaassa ei anna hyvää kielitaitoa ja kieliaineen opiskelu yliopistossa on leikkikoulupuuhastelua. Muista, että tyhjät tynnyrit kolisevat eniten, ja natiivit eivät useimmissa paikoissa suhtaudu kertomallasi tavalla.