paras ikä tulla raskaaksi?

Jokainen perhe ja tilanne ovat erilaisia.

ei ole sopiva av-mamman mukaan.

parikymppinen ehkä toipuukin synnytyksestä hieman nopeammin. Mutta jos elämä romahtaa, ellei saakaan lapsia, sitten ei kannata odotella tuonne kolmekymppiseksi. Hedelmällisyys on jo silloin alentunut verrattuna parikymppiseen.

alle 25v.

25v jälkeen hedelmällisyys vähenee jonkun verran

Aika ikävää tietoa kun kovin moni ei ole kypsä vanhemmaksi alle 25v nykyään. ja jos on niin on ura kesken ja rahasta tiukkaa.

No onko tämä niin harvinainen tieto....20-25v ihan yleistietoa pitäis olla.

Jos taloudellinen tilanne hyvä ja alle 25v niin täydellistä, kaikki ei jokaisella kuitenkaan osu 20-25v keskelle, ei mee nallekarkit tasan, joten ihan yhtä hyvä ku nuorempikin 30v äitikin voi olla.

Mun mielestä 32v äiti voi olla ihan yhtä hyvä äiti kuin vaikka 22vuotias.

ei enää yli 30-vuotiaana

mutta muuten sanoisin, että joku 26-35 on ehkä paras. Itse sain pari ekaa 20+, liian aikaisin.

tylsää, ajattelin että keskustelu viittaisi enemmänkin äidin ikään + jaksavuuteen lapsien kanssa jne. eikä ns. siihen minkälainen synnytys tulee olemaan. tai miltä aloittaja näyttää muiden ihmisten mielestä...



mutta vastaan silti, paras ikä on varmasti 20-30vuotiaana, riippuen kyllä ihan henkilökohtaisista tilanteista. Mutta esim. mun ja siskoni lapsuuteen (kun äitini sai meidät 21-23v. ja isäni samanikäinen) mahtui paljon vanhempien kanssa olemista, isä teki majoja olohuoneeseen meille, jemmasi aamulla karkkia ja piirsi aarrekartat meille jonka avulla etsimme herkut, kävimme uimarannoilla perheenä, jne. paljon touhuamista yhdessä.



Kun pikkusiskoni syntyi äitini ja isäni ollessa 37-38 vuotiaita, voin kertoa että eivät vanhempani ole jaksanut touhuta hänen kanssaan samalla tavalla miten minun ja isomman siskoni. Oikeastaan pikkusiskoni ei ole ikinä saanut isäni piirtämää karttaa jonka avulla etsiä aarre, vanhempani ei ole ikinä tehnyt hänelle majaa olohuoneeseen (sen olen minä tehnyt hänen kanssaan). Surullista mutta totta, pikkusiskoni elämä pyörii television ympärillä hyvin pitkälti. Vanhempani vievät ja hakevat hänet tarhasta ja hyvin harvoin (ehkä kerran kahdessa viikossa) viikonloppuisin jaksaa hänen kanssaan käydä pihalla vähän palloa potkimassa.



Kaksi työssäkäyvää ihmistä jotka ovat yli 40vuotiaita, ja siihen eskari-ikäinen lapsi.. ei ole hyvä yhdistelmä.



Se on vaan fakta että ihminen vanhenee ja tarvitsee kokoajan pidemmän ajan siihen 'palautumiseen' työpäivän jälkeen.



eli oikeastaan, mitä nuorempi sen parempi jos taloudellisesti se on mahdollista ja jos on nuoruutensa ns. villit menot jo saanut kokea. Sitten kun on yli 40vuotias, lapset jo aikuisia niin on se oma rauha varmasti palkitsevaa ja silti pitäen omiin lapsiinsa yhteyttä. itse ainakin säälin niitä lapsia joiden vanhemmat ovat ns. vanhuksia.

Itse sain eka lapseni 29v ja sitten kaksi yli kolmikymppisenä. Ois pitäny tehdä 10 aiemmin.

tylsää, ajattelin että keskustelu viittaisi enemmänkin äidin ikään + jaksavuuteen lapsien kanssa jne. eikä ns. siihen minkälainen synnytys tulee olemaan. tai miltä aloittaja näyttää muiden ihmisten mielestä... mutta vastaan silti, paras ikä on varmasti 20-30vuotiaana, riippuen kyllä ihan henkilökohtaisista tilanteista. Mutta esim. mun ja siskoni lapsuuteen (kun äitini sai meidät 21-23v. ja isäni samanikäinen) mahtui paljon vanhempien kanssa olemista, isä teki majoja olohuoneeseen meille, jemmasi aamulla karkkia ja piirsi aarrekartat meille jonka avulla etsimme herkut, kävimme uimarannoilla perheenä, jne. paljon touhuamista yhdessä. Kun pikkusiskoni syntyi äitini ja isäni ollessa 37-38 vuotiaita, voin kertoa että eivät vanhempani ole jaksanut touhuta hänen kanssaan samalla tavalla miten minun ja isomman siskoni. Oikeastaan pikkusiskoni ei ole ikinä saanut isäni piirtämää karttaa jonka avulla etsiä aarre, vanhempani ei ole ikinä tehnyt hänelle majaa olohuoneeseen (sen olen minä tehnyt hänen kanssaan). Surullista mutta totta, pikkusiskoni elämä pyörii television ympärillä hyvin pitkälti. Vanhempani vievät ja hakevat hänet tarhasta ja hyvin harvoin (ehkä kerran kahdessa viikossa) viikonloppuisin jaksaa hänen kanssaan käydä pihalla vähän palloa potkimassa. Kaksi työssäkäyvää ihmistä jotka ovat yli 40vuotiaita, ja siihen eskari-ikäinen lapsi.. ei ole hyvä yhdistelmä. Se on vaan fakta että ihminen vanhenee ja tarvitsee kokoajan pidemmän ajan siihen 'palautumiseen' työpäivän jälkeen. eli oikeastaan, mitä nuorempi sen parempi jos taloudellisesti se on mahdollista ja jos on nuoruutensa ns. villit menot jo saanut kokea. Sitten kun on yli 40vuotias, lapset jo aikuisia niin on se oma rauha varmasti palkitsevaa ja silti pitäen omiin lapsiinsa yhteyttä. itse ainakin säälin niitä lapsia joiden vanhemmat ovat ns. vanhuksia.

Itse sain eka lapseni 29v ja sitten kaksi yli kolmikymppisenä. Ois pitäny tehdä 10 aiemmin.

tylsää, ajattelin että keskustelu viittaisi enemmänkin äidin ikään + jaksavuuteen lapsien kanssa jne. eikä ns. siihen minkälainen synnytys tulee olemaan. tai miltä aloittaja näyttää muiden ihmisten mielestä... mutta vastaan silti, paras ikä on varmasti 20-30vuotiaana, riippuen kyllä ihan henkilökohtaisista tilanteista. Mutta esim. mun ja siskoni lapsuuteen (kun äitini sai meidät 21-23v. ja isäni samanikäinen) mahtui paljon vanhempien kanssa olemista, isä teki majoja olohuoneeseen meille, jemmasi aamulla karkkia ja piirsi aarrekartat meille jonka avulla etsimme herkut, kävimme uimarannoilla perheenä, jne. paljon touhuamista yhdessä. Kun pikkusiskoni syntyi äitini ja isäni ollessa 37-38 vuotiaita, voin kertoa että eivät vanhempani ole jaksanut touhuta hänen kanssaan samalla tavalla miten minun ja isomman siskoni. Oikeastaan pikkusiskoni ei ole ikinä saanut isäni piirtämää karttaa jonka avulla etsiä aarre, vanhempani ei ole ikinä tehnyt hänelle majaa olohuoneeseen (sen olen minä tehnyt hänen kanssaan). Surullista mutta totta, pikkusiskoni elämä pyörii television ympärillä hyvin pitkälti. Vanhempani vievät ja hakevat hänet tarhasta ja hyvin harvoin (ehkä kerran kahdessa viikossa) viikonloppuisin jaksaa hänen kanssaan käydä pihalla vähän palloa potkimassa. Kaksi työssäkäyvää ihmistä jotka ovat yli 40vuotiaita, ja siihen eskari-ikäinen lapsi.. ei ole hyvä yhdistelmä. Se on vaan fakta että ihminen vanhenee ja tarvitsee kokoajan pidemmän ajan siihen 'palautumiseen' työpäivän jälkeen. eli oikeastaan, mitä nuorempi sen parempi jos taloudellisesti se on mahdollista ja jos on nuoruutensa ns. villit menot jo saanut kokea. Sitten kun on yli 40vuotias, lapset jo aikuisia niin on se oma rauha varmasti palkitsevaa ja silti pitäen omiin lapsiinsa yhteyttä. itse ainakin säälin niitä lapsia joiden vanhemmat ovat ns. vanhuksia.

ekan 33v ja kuopuksen 43v. ja minulle paras aika olla äiti, ei kiirettä mihinkään, kun jo ehdin kokea elämää ilman perhettä ja yksin.

Parikymppisenä

mä olisin sitten varmaan tullut neitseellisesti raskaaksi alle 25 v, kun 31 v - 41 v raskauduin 4 kertaa kertalaakista

Miksi te vanhat äidit olette näin yksinkertasia? Aina joku tilastoihme tulee sieltä väläyttämään että ehei se hedelmällisyys ole korkeimmillaan 20-25vuotiaana kun määki tulin nopee raskaaks!!! Huoh... Et tosiaan tiennyt että naisen hedelmällisin ikä on 20-25vuotiaana?

nainen on 21 vuotiaana fyysisesti parhaimmillaan lapsen tekoon.

Henkisesti oikea ikä voi olla mitä tahansa, yksilölliset erot ovat suuret.

Sit tulee itellä kiire.



Nyt 20v ja lapset elämäni suurin haave eli maailma täällä romahtaa jos niit ei saa :D



Ongelma: ei miestä, oon varmaan ikuinen sinkku...



Huokaus. Ja vaan viisi vuotta aikaakin jos haluu lapsen. oiih.

nyt 20-30 vuotiaat, muistakaapa sitten 4-kymppisenä nämä keskustelut! Pidätteköhän itseänne 4-kymmpisenä vanhuksina? Jokainen tallaa tavallaan, sehän on selvä. Itse sain 39 vuotis synttärilahjaksi lapseni. Paras lahja ikinä sekä paras aika juuri minulle oli saada lapsi. Ei kiirettä ja muutkin elämän asiat on jo asettuneet uomiinsa. Itse raskas ja synnytyksestä palautuminen sujui helpommin kuin oppikirjoissa kerrotaan. Hyvin ollaan jaksettu majat ja aarrekartat tehdä. Näin meillä.

25v