Lue keskustelun säännöt.
Äitini on kyllä yksi lehmä! Lapseni sai raivarin..
02.05.2011 |
Äitini tuli kylään "auttelemaan" lasten kanssa. Hän on yksinäinen ja aika vaikea ihminen, aina riitautunut töissä, naapurustossa.. Tämä vierailu kestää huomiseen asti, ja äiti siis itse halusi tulla. Meillä on vauva ja uhmaikäinen.
Uhmaikäiseni sai pahan raivokohtauksen. Oli jo tulossa päiväuniaika, ja vein potkivan ja riehuvan lapsen makuuhuoneeseen. Menin sängylle imettämään vauvaa ja annoin lapsen riehua lattialla. Sanoin, että tule äidin viereen lepäämään sinua väsyttää jne... mutta lapsi jatkoi väsynyttä raivoamistaan ja huusi vuoron perään "ei kun sohvalle mennään lepäämään", "karkkia haluan", "nukke mukaan" jne..
Tiesin, että lapsi rauhoittuu pian, ja että parasta on pysytellä rauhallisena ja antaa lapsen huutaa vähän aikaa, kyllä se sieltä viereen tulee. Eikä ainakaan pidä toimia lapsen käskyjen mukaan, sillä lapsi oli käyttäytynyt huonosti mm. potkimalla jne.. - ei todellakaan saa karkkeja siitä hyvästä.
Mitä tekee äitini? Kun riehumista on jatkunut vartin, avaa hän makuuhuoneen oven ja antaa lapselle konvehdin ja nuken! VOI JUMALAUTA!!
Kommentit (29)
Mulla itellä menee hermot kanssa...
Mulla on tietyt säännöt mitä pitää noudattaa ja miten kasvatan tota muksua (niinkuin meillä kaikilla on omamme), nooh jos ollaan mun vanhempieni luona ja esim, käsken lasta pukemaan itse (kohta neljä vee) ja hän alkaa temppuilla niin jompi kumpi vanhemmistani menee rauhoittelemaan ja auttamaan... voi huoh, pointtina on nimenomaan se, että lapsi OSAA itse pukea ja hänhän myös sen itse tekee.
Toinen mikä kanssa sapettaa on ylipäätänsä se jos en anna lapselleni periksi niin vanhempani sanovat "älä nyt viitsi, lopeta tuo, älä korota ääntä, no eikö nyt tämän kerran, ei tuota huutoa kestä kuunnella, miksi olet tuommoinen, kato nyt" ja blaa blaa blaa..
Onpa hauskaa olla ite siinä äitinä kasvattamassa omaa lastaan kun toinen aikuinen tulee mun lapsen edessä sanomaan mulle tommosia asioita, että joo-oh, ne antaa kaiken periks tolle muksulle ja mulle ei jää auktoriteettiä.
Heiltä vastaus on aina "Kyllä me tiedetään miten kuuluu toimia, ollaanhan mekin oltu kasvattajia"
voi huoh..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli siis lapsen huutoa ei kestä kuunnella.
yhtä huonoilla metodeilla, kun kiroilet ja huudat
sivistyneellä palstalla!
Eikä äitisi teko kaada kaikkea sitä kasvatustyötä mitä olet tähän asti tehnyt.
Oma anoppini tulisi siihen viereen haukkumaan lasta, että "mitä oikein nariset" ja "että olet ilkeä". Pidän tietenkin tilanteissa lasteni puolia.
todennäköisesti se kuulosti äitisi korvaan pahalta. Kyllä se lapsi tietää kuitenkin että äitiltä ei moista palvelua saa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä sun äitisi kuvitteli auttavansa? Jos vaikka ajatteli, että sinä et pysty hakemaan nukkea, kun imetit?
kun sanoin lapselle, että nyt ei enää leikitä autoilla tai syödä karkkia. Että nyt nukutaan. Ja sitten piti "päällepäsmäröidä" ja tuoda ne mitä lapsi pyytää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkin sekä oma äitini että anoppini siekailematta hemmottelevat kolmea lastamme. Mutta se ei todellakaan haittaa minua, päinvastoin. Mikä ihana tunne siitä tulee lapselle, että tietää olevansa jollekulle niin tärkeä niin tärkeä. Eikä se vähennä omaa arvovaltaani mitenkään, minun sääntöni pitävät ja mummut tehkööt mitä lystäävät, kun eivät lapset siellä jatkuvasti ole hoidossa.
kun mummo kerta antaa periksi, löysäilee ja antaa namia, niin äiti ja isäkin tekevät siitä lähtien niin.
Oikeastaan, on aika normaalia että mummot hemmottelevatkin lapsia. Ei mummojen pääasiallinen tehtävä olekaan kasvattaa, vaan olla mummoja :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä äitisi teko kaada kaikkea sitä kasvatustyötä mitä olet tähän asti tehnyt. Oma anoppini tulisi siihen viereen haukkumaan lasta, että "mitä oikein nariset" ja "että olet ilkeä". Pidän tietenkin tilanteissa lasteni puolia.
anoppini tekisi varmasti saman.
Ja sulkisi lapsen pimeään kylpyhuoneeseen jos ei tämä lopettaisia kiukkuamista.
Samoin toimii myös itkevän lapsen kanssa ö.ö
Omiani en mm. tästä syystä ole koskaan antanut anopin hoidettavaksi :/
Ei tuokaan ap:n äidinkään tapa hyvä ole.
Seuraavina päivinä lapsi kuitenkin huutaa ja raivoaa entistä enemmän. ..Josko vaikka taas saisi herkkuja kun oikein kovasti raivoaa.
Meilläkin sekä oma äitini että anoppini siekailematta hemmottelevat kolmea lastamme. Mutta se ei todellakaan haittaa minua, päinvastoin. Mikä ihana tunne siitä tulee lapselle, että tietää olevansa jollekulle niin tärkeä niin tärkeä. Eikä se vähennä omaa arvovaltaani mitenkään, minun sääntöni pitävät ja mummut tehkööt mitä lystäävät, kun eivät lapset siellä jatkuvasti ole hoidossa.
mummulan säännöistä oli haittaa silloin kun lapset olivat alle 3-vuotiaita.
Yli 3-vuotiaana hoksasivat, että mummolan säännöt eivät toteudu kotona vaikka kuinka kovasti kiukuttelisivat ja raivoaisivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun sanoin lapselle, että nyt ei enää leikitä autoilla tai syödä karkkia. Että nyt nukutaan. Ja sitten piti "päällepäsmäröidä" ja tuoda ne mitä lapsi pyytää.
Istua kanssasi sohvalla kun imetit ja katsella, kun lapsesi sätkii ja kirkuu lattialla?
Vai odotitko, että hän olisi raahannut lapsen takaisin sinne huoneeseen?
että lapset ymmärtävät, että mummulassa on eri säännöt. Ei se kyllä aina ole niin helppoa. Usein varsinkin pienten lasten kanssa pitää vetää tiukkaa linjaa monta päivää, kun ne kokeilevat (taas kerran) josko mummolan säännöt voisivat päteä myös. kotona.
Ja tässä tapauksessa nyt oltiin apn kotona ja silloin pätevät apn säännöt. Apn äiti ei kestänyt kuunnella uhmiksen raivoamista ja vaiensi lapsen tai ainakin yritti. Ihan syystä olet raivoissasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei kait kukaan varttia moista kiukuttelua kuuntele?
että mummuilla, jotka eivät lasten kanssa jatkuvasti elä, on mummujen säännöt ja äideillä erit. lapsi voi hetken olla sitä mieltä, että olisi kiva elää mummun kanssa, mutta sitten voi muistuttaa, että, mummulan säännöt muuttuvat äidin säännöiksi, kun yhteiseloa jatketaan pitempään.
kyllä minullakin - olen nelikymppinen - on mummolasta tiettyjä ihania vapausmuistoja, joita kotona ei tarvinnut tehdä tai kokea, mutta silti sitä tiesi, että koti ja äiti (isäni on kuollut kun äitini odotti minua) ovat ne paikat, jotka valmentavat elämään paremmin.
anna vain, ap., äitisi auttaa sinua omilla säännöillään. elämänne jatkuu kuitenkin normaalina sen jälkeen. ja olet ehkä mahdollisesti saanut hetken levätä välillä.
ei kait kukaan varttia moista kiukuttelua kuuntele?
mutta kyllä joutuu kuuntelemaan, monikin. :)
Älä ap ole niin kireä, ei äitisi pahalla. Tuskin on mikään syy kutsua äitiä lehmäksi, jos antoi lapselle konvehdin.
Röyhkeää tehdä vastoin toisten kasvatussääntöjä ja vieläpä toisten kotona. Selvästi mummo ajatteli vain ja ainoastaan itseään tuossa tilanteessa, ei jaksanut enää kuunnella lapsen kiukkuamista. Olisi lähtenyt sitten vaikka ulos vähäksi aikaa eikä ollut noin epäkunnioittava tytärtään kohtaan.
Hei, eihän pienet lapset voi ymmärtää miksi mummo saa rikkoa äidin ja isin sääntöjä mutta minä en saa. Tottakai tämä uhmis alkaa kahta kauheammaksi jos vielä saa todistaa kuinka mummo tai joku muu tekee päinvastoin kuin mitä äiti juuri käski ja kielsi. Lapsen elämässä olevien aikuisten on pidettävä yhtenäinen linja kasvatuksen suhteen.
meillä toimii molemmat mummot. Jyrää vanhempien antamat ohjeet ja käskyt ihan oman mielensä mukaan. Siis antamalla lapsille kaiken periksi ja palkitsee vielä huonoa käytöstä. :(
en antanut lasten syödä karkkia juuri ollenkaan mutta mummolassa saivat syödä kohtuudella. Mummot haluaa hemmotella lasten lapsiaan niin suotakoon se heille.
Lapsistakin se oli kivaa!!
No en todellakaan antaisi lasta tuommoisen anopin hoitoon! Mikähän siinä on, että isovanhemmat pyrkivät unohtamaan ja salaamaan omat kasvatusvirheensä? Jotkut kaikkitietävät isovanhemmat ovat omasta mielestään parempia lastenhoitajia ja -kasvattajia kuin lapsen oma äiti ja isä.