Tanskandoggi irraallaan puistossa ja tuli meidan koiran luo

provoamaan ja lietsomaan koiravihaa av-mammojen keskuudessa.. Noh, ap, hyvä sulle jos joku vielä kerran jaksaa tätä aihetta jankata. Mikähän sun pointti edes tässä oli kun et säikähtänyt edes koiraa eikä mitään käynyt..



P-R-O-V-O

koiranomistajat kuriin ja asumaan omiin reservaatteihinsa.

tassa nyt lietsoisin pelkoa ja vihaa??

Hyvin harvoin taalla kayn kirjoittelemassa joten en ole huomannut jos on ollut koira-aiheisia aloituksia.

Tuon koiran omistaja haki akkia koiransa, mita minun olisi hanelta pitanyt erikseen kysya? Koira oli irrallaan ja silla siisti. Mua jai harmittamaan etta mulle huuteli etta meidan koira tekis enemman tuhoa kuin heidan??! No asia oli niin etta meidan koira oli hihnassa joten asia kasitelty!

meidän ison koiran (yli 70 cm, 60 kg) kanssa. Sinne tuli mäykky, joka murisi, haukkui, hyppi ja pyrki koirani kurkkuun, niin että jopa roikkui koirani paksuissa kaulavilloissa. Koirani oli ihmeissään, perääntyi ja yritti ravistella pikkukoiraa irti. Koiran emäntä, ei tehnyt mitään hillitäkseen koiraansa, ja sanoi ihastuksissaan, että on se ihanaa kun hänen koiransa ei yhtään pelkää isoa koiraa vaan haluaa leikkiä. Lähdimme pois.



Mitä jos tuo koira kerran kohtaa ison koiran, joka ei tykkääkään, että toinen murisee ja puree kaulasta? Sitten taas syytetään, miten aggressiivisia isot koirat ovat.



Ap:n tapauksessahan taas ongelma oli ap:n pään sisällä eikä missään muualla.

puistossa koiran on oltava kiinni.Näin se vaan on.Paitsi tietty koirapuistossa.Itse olisin sanonut dogin omistajalle että kiltti tai ei, pidä silti koirasi kiinni.

jos tönäisee pienen taaperon "leikkiessään" kumoon. Puhumattakaan siitä kuinka paljon lapsi saattaa tuollaisesta pelästyä.

ongelma oli siinä että toinen koira oli irrallaan puistossa, missä sen olisi pitänyt olla kytkettynä. Ihan sama, loppujen lopuksi, minkä rotuisia koirat ovat. Jos pitää olla kiinni, pidetään kiinni.

meidän ison koiran (yli 70 cm, 60 kg) kanssa. Sinne tuli mäykky, joka murisi, haukkui, hyppi ja pyrki koirani kurkkuun, niin että jopa roikkui koirani paksuissa kaulavilloissa. Koirani oli ihmeissään, perääntyi ja yritti ravistella pikkukoiraa irti. Koiran emäntä, ei tehnyt mitään hillitäkseen koiraansa, ja sanoi ihastuksissaan, että on se ihanaa kun hänen koiransa ei yhtään pelkää isoa koiraa vaan haluaa leikkiä. Lähdimme pois.

Mitä jos tuo koira kerran kohtaa ison koiran, joka ei tykkääkään, että toinen murisee ja puree kaulasta? Sitten taas syytetään, miten aggressiivisia isot koirat ovat.

Ap:n tapauksessahan taas ongelma oli ap:n pään sisällä eikä missään muualla.

Joka on aina kiinni ulkoillessa.



Ja en pidä koiran ulkoiluttajista jotka päästävät ohittaessa koiransa liian lähelle koiraani kysymättä lupaa tai koirista joita ulkoilutetaan vapaana ja ne tulevat koirani luo.



Olenkin viime aikoina sanonut koirani olevan vihainen että ei kannata päästää toista koiraa sen lähelle. Tämä tehoaa!! kylläpä nämä "kiltit" vieraat koirat on sen jälkeen pidetty sopivan välimatkan päässä koirastani.



Ja oikeasti koirani ei ole vihainen mutta eihän koirista koskaan tiedä.. ei omasta eika muiden..

jos tönäisee pienen taaperon "leikkiessään" kumoon. Puhumattakaan siitä kuinka paljon lapsi saattaa tuollaisesta pelästyä.

Onko käynyt mielessä, että myös pienet koirat voivat kaataa lapsen???

eli USAssa. Täällä on iso nurmikkoinen merenrantapuisto, jossa on muurit ympärillä ja tietysti portilla sen seittemän kieltoa, mitä kaikkea ei saa puistossa tehdä, mukaan lukien koirien liikkuminen vapaana. Siitäkin huolimatta varsinkin viikonloppuaamuisin kymmeniä koiria isäntineen kokoontuu puistoon juoksemaan ja leikkimään. Häiriöitä ei ollut. Puistovahti on sanonut, että olkaa vaan vapaasti, tietyllä kellonlyömällä siirrymme tiettyyn rajalliseen osaan puistoa. Nämä mihinkään kirjoittamattomat säännöt ovat kaikkien tiedossa ja uusille mukaantulijoille kerrotaan niistä muun turinan lomassa. Kaupungin pormestari käy koirineen aamumiitingeissä myös ja hän on ainoa, jonka koirat ovat kiinni, ja hän naureskellen kertoi sen olevan ainoastaan siksi, ettei kukaan pääse sanomaan hänen rikkovan omia sääntöjään. Nämä viikonloppuaamut ovat loistavia, hörpitään kahvia mukista, joku pöllyttää valtavaa sikaria, jutellaan kaikesta maan ja taivaan väliltä, aurinko paistaa, koirat leikkivät keskenään ja kaikki on hienosti.

Koskahan meidänkin idylliin tunkee palsta mamma, joka vaatii koirat kiinni tai muuten...

mutta pahinta täällä ( varsinkin tiehään rakennetussa Etelä-Suomessa ) on se, että vihaiset ja hallitsemattomat koirat ovat vapaana puistossa tai metsässä. Silloin kiinniolevan koiran kanssa kulkeva tulee yllätetyksi, vapaana oleva koira tulee täysin puun takaa, kirjaimellisesti. Ja yleensä vielä käy rähisemään tai jopa puremaan kiinni olevaa koiraa. Ja jostain kaukaa kuuluu omistajan huhuilu, ei ole edes näköetäisyydellä.

Mm. meidän naapurustossa on koira, joka on jatkuvasti irti eikä hallinnassa. Ja on kaksi kertaa mun terrierin kokoinen. Kerran kun se taas hyökkäsi kohti, mä nappasin ison kalikan ja huidoin sillä koiraa kohti ( en osunut ) ja karjuin sille silmittömästi. Nykyään tämä koira ei tule enää meidän lähelle, mulkoilee vaan mua kauempaa ja perääntyy : D

Mutta olisihan se ihana pitää koiria vapaana isolla väljällä alueella, missä näkee kauas ja koirat voivat leikkiä ja painia esteettä.

Juuri tällaisella rannalla kävelen välillä Enkuissa käydessäni ja katselen kaiholla hyvin sosiaalistettuja koiria jotka kirmaavat sulassa sovussa pitkin rantaviivaa.

talutti koiraa tuolloin kun doggi juoksi paikalle, onneksi ei ole saikky isoistakaan koirista, mutta mita JOS olisi ollut?



Ja en nyt puolustele mitaan rotuja, tiedan etta mayriksetkin voivat olla arhakoita, mutta arsytti nyt vaan kun ei pideta koiria kiinni kun ne olisi oltava kytkettyna. VOISIVAT aiheuttaa pahojakin tilanteita.



ap

Mitä jos tuo koira kerran kohtaa ison koiran, joka ei tykkääkään, että toinen murisee ja puree kaulasta?

Ja ajattelin että puolustautuu nyt sitten heti ensimmaisenä! ;D

ne ovat vapaana. Silloin ne voivat paremmin käyttäytyä lajinomaisesti, näyttää mielialansa, peräytyä tarvittaessa, eikä koirasta tunnu niin siltä että joku tunkeutuu sen reviirille.

tampioille se ei riitä että sanoo että tämä koira voi olla arvaamaton, tulevat silti. Pahinta oli se kun eräällä naisella oli tapana pitää villakoiraansa aina vapaana kotikadullamme ja kun yritin opettaa omaa koiraani ohittamaan muita koiria niin helppoa se ei ollut kun toinen koira jahtaa ja yrittää nuuskiaa eikä omistaja sano muuta kuin: "voi, miten se mamma vetää, voi voiii!" Koirani ei muutenkaan pidä tunkeilevista vieraista koirista. Tämä samainen uroskoira seurasi meitä myös kerran parin sadan metrin päähän omistajastaan kun koirallani oli juoksut. Omistaja vain siellä katseli kun huusin että tällä on juoksut.

kärsivät kyllä kaikki, myös muut koiranulkoiluttajat.



Juuri tuo tilanne, jossa pyydän, että ei päästetä koiraa haistelemaan meidän koiraamme tai yritän itse kiertää kauempaa toisen, on niin vaikea joillekin. "Voi miten ihanaa kun ne tutustuu" ja "ei tämä mitään tee" ja "nusnusnusssutinus"



Kyse on kuitenkin eläimistä, joista ei koskaan voi olla aivan varma, puolin ja toisin. Ja varsinkin hihnassa kiinni oleminen tuo tilanteeseen oman lisänsä, koirapuistossa koirat pääsevät vapaammin tutustumaan ja lähestymään toisiaan, hihnassa jo se kiinni oleminen kärjistää reaktioita, kun koira ei pääse pakoonkaan tilanteesta.

eli USAssa. Täällä on iso nurmikkoinen merenrantapuisto, jossa on muurit ympärillä ja tietysti portilla sen seittemän kieltoa, mitä kaikkea ei saa puistossa tehdä, mukaan lukien koirien liikkuminen vapaana. Siitäkin huolimatta varsinkin viikonloppuaamuisin kymmeniä koiria isäntineen kokoontuu puistoon juoksemaan ja leikkimään. Häiriöitä ei ollut. Puistovahti on sanonut, että olkaa vaan vapaasti, tietyllä kellonlyömällä siirrymme tiettyyn rajalliseen osaan puistoa. Nämä mihinkään kirjoittamattomat säännöt ovat kaikkien tiedossa ja uusille mukaantulijoille kerrotaan niistä muun turinan lomassa. Kaupungin pormestari käy koirineen aamumiitingeissä myös ja hän on ainoa, jonka koirat ovat kiinni, ja hän naureskellen kertoi sen olevan ainoastaan siksi, ettei kukaan pääse sanomaan hänen rikkovan omia sääntöjään. Nämä viikonloppuaamut ovat loistavia, hörpitään kahvia mukista, joku pöllyttää valtavaa sikaria, jutellaan kaikesta maan ja taivaan väliltä, aurinko paistaa, koirat leikkivät keskenään ja kaikki on hienosti.



Koskahan meidänkin idylliin tunkee palsta mamma, joka vaatii koirat kiinni tai muuten...