Lue keskustelun säännöt.
Elämäni tukalin ateria!
20.04.2011 |
Oltiin äsken anoppilassa syömässä "herkkuhirviateriaa" enkä meinannut saada sitä kumilihaa pureksittua ja nieltyä millään. Voitte uskoa että oli tukalaa en oo koskaan syöny niin sitkeetä lihaa!...en vaan kehdannut jättää.
Kommentit (42)
Tuli mieleen, että pitää mennä ostamaan vaimolle kukkia. Hän kun on aivan huippu kokki. Äitiäni ei ruoanlaitto paljoa kiinnostanut. Yleensä
kuivia lihapullia ilman kastiketta keitetyillä perunoilla. Jos vanhempani tulevat pidemmäksi aikaa kylään, niin yritän saada aina vaimon tekemään arkisafkat valmiiksi, ettei äitini vaan tarvitse kokata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulla on kiva anoppi, joka on ystävällinen ja hyvä kokkaamaan ja leipomaan. Appikin on tosi mukava.
tässä kyselty tukalimman ateriakokemuksien perään?
minkäs minä sille pystyn,että se oli exanoppi joka sen tarjosi? miksi nämä tulevat anopit tässä ketjussa loukkaantuivat? ja se joka tässä kysyi että miksi ette kieltäytyneet,niin vähän vaikea kieltäytyä,jos se ryoka mätetään kysymättä lautaselle valmiiksi..
Tuli mieleen, että pitää mennä ostamaan vaimolle kukkia. Hän kun on aivan huippu kokki. Äitiäni ei ruoanlaitto paljoa kiinnostanut. Yleensä kuivia lihapullia ilman kastiketta keitetyillä perunoilla. Jos vanhempani tulevat pidemmäksi aikaa kylään, niin yritän saada aina vaimon tekemään arkisafkat valmiiksi, ettei äitini vaan tarvitse kokata.
Käykö miehesi yhä anoppilassa, siis vanhempiensa luona, eikö he kaipaa lapsenlapsiaan? Miksi miehesi ei vie lapsianne mummolaan?
En halua loukata, ihan vaan uteliaisuudesta kyselen, minä ymmärrän ajatuksesi, olen ollut samantapaisissa piinaavissa sukukokoontumisissa, kaikki kyllä osaavat käyttäytyä, mutta keskustelu on jäykkää ja "ilmoja pidellyt" tasoista, mitään kuulumisia ei kysellä, eikä kerrota ja minulla on sellainen olo, että minua ei paikalle kaivata, ystävällisesti minulle kyllä puhutaan eikä jätetä ulkopuolella, mutta juurikin tuo ettei kysellä mitä kuuluu, eikä kerrota mitä toisten perheissä on tapahtunut, näemme todella harvoin, suunnilleen äitien päivänä ja jouluna. Kyse siis mieheni suvusta ja hekin ainakin kuvittelevat olevansa vähän parempaa keskiluokkaa. Olen silti aina mukaan mennyt, kun en kehtaa poiskaan jäädä ja näitä tilaisuuksia on niin harvoin, että kestän ne kuin nainen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko miehesi sisaruksilla ja vanhemmilla muutenkin huonot välit?
Minusta on ihan ymmärrettävää, että isovanhemmat haluavat saada välillä koko porukan koolle. Silloin on tuppaa olemaan ahdasta. Kaikki eivät ole gourmet-kokkeja, mutta silti ruokailu on tyypillinen tapa kutsua ihmisiä kylään. Kohteliaasti voi maistaa ja jättää osan syömättä. On ikävää, jos ruokarajoitteita ei huomioida, mutta kaikki vaan eivät osaa tai muista. Silloin voi kohteliaasti syödä mitä pystyy. Kyllä meidänkin appivanhemmat puhuvat ilmoista, mitä kylälle on viime aikoina rakennettu jne. Eivät seuraa juuri politiikkaa, eivätkä ymmärrä esimerkiksi meidän töistämme tai harrastuksistamme hirveästi. Minusta tämä on ok. Jutellaan, oletteko käyneet tänä talvena hiihtämässä, vieläkös ne ladut on kunnossa, näkyy tulleen uusi rakennus tuohon kirkon viereen, ai siinäkö on kauppa nykyään jne. Minusta on ihanaa, että lapset saavat olla serkkujensa kanssa ja minäkin tutustun paremmin mieheni perheeseen.
Niitä oikeasti tosi hauskoja illanviettoja voidaan sitten järjestää ystävien kanssa.
On kuullut, että tumma riisi on terveellisempää kuin vaalea pikariisi. On myös hurahtanut oikeen perinpohjaisesti välttämään kaikkea mahdollista lisättyä suolaa ja lisäaineita ja kaiken pitää olla ehdottoman rasvatonta.
No, tästäpä seurasikin seuraavanlainen sunnuntaipäivällinen:
Tummaa riisiä keitetty kuten pikariisi = raakaa ja kuivaa riisiä.
Marinoimattomia kanan koipireisiä uunissa paistettuna (lue kuivatettuna). Ja ei maustettu yhtään millään.
Pihinä eukkona kaiken lisäksi oli viidelle syöjälle pilkkonut yhteisesti peräti kaksi tomaattia.
Namiiiii!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kovin tutulta kuulostavat nämä anoppien kokkailut, Onkohan tämä joku sukupolvijuttu? Minunkin 70-vuotias anoppini tekee pääsääntöisesti pahaa ruokaa, siis esim:
- kaupan eineslihapullia ilman kastiketta
- uunissa kuivattua kanaa
- jauhelihakastiketta, sipulit valtavina paloina, ei makua ja mausteita jne.
- valmiista kastikepurkeista kanaa
.- pakastimesta otettua kuivaa pullaa
- vanhentuneita keksejä jne.
- kookospiirakkaa,sekin hurjan kuivaa
- kevytnakkeja haaleiksi keitettyinä
jne.
Ja kyllä, allergioita ei osata ottaa huomioon, yhden joulun olin lähes syömättä, kun alkuruokana oli kahta laatua lohta ja lisäksi rosollia, johon oli lisätty silliä mukaan. Ja anoppi kyllä tietää, että olen kalalle allerginen.
Hauskaa kyllä, kälyn tarjoomukset ovat äitinsä kanssa samaa luokkaa.
Olemmekin nykyään huonoissa väleissä, tosin emme pääsääntöisesti ruoan vaan muiden asioiden vuoksi. Eipähän tarvitse käydä valehtemassa, että "hyvää on".
Joulukinkku on kumirulla, ylikypsäksi paistettu.
Tiedän tunteen...
sitten jälkiruoaksi kahvin (ollut keittimessä valmiina aterian alusta alkaen) kanssa kuivaakakkua, joka todella on... kuivaa! Ja höystetty muutamalla kissankarvalla. Näin meidän anoppilassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta joo, tiedän tunteen. Olen samassa tilanteessa joka kerta kun käymme anoppilassa syömässä (onneksi sitä tapahtuu vain 1-2 x/vuosi) anoppini on todella huono kokki, sen ruuat ei maistu yhtään miltään. Kerran oli synttäreillä tarjolla voileipäkakkua, olin syönyt sitä pari lusikallista kun siitä alettiin keskustelemaan ja joku siinä kehaisi, että anoppi on sen tehnyt, meinasin huudahtaa, että no arvasinhan! Se kun ei maistunut yhtään miltään. En ymmärrä miten se saakin ruuat mauttomiksi. Ruuat kyllä näyttävät hyviltä ja ymmärtääkseni niissä on kaikki tarvittavat aineet, mutta ei mitään makua. Tämä toki parempi vaihtoehto kuin hirvittävän paha ruoka, mutta tykkään syömisestä sen verran että aika tympeetä syödä ruokaa, joka ei maistu miltään.
Kerran oli anoppi onnistunut saamaan makua ruokaan, varmaan sen oli tarkoitus olla jotain risoton tms. tapaista oli laittanut riisiä, aurajuustoa ja kanaa ja BANAANIA vuokaan ja uuniin ja koko ruoka maistui siltä banaanilta- inhoan banaanin makua yli kaiken ja uunissa ollessaan sen maku oikein korostuu, etukäteen en tiennyt että oli laitettu banaania ja otin kunnon annoksen kun oli nälkä ja kyllä oli nieleskelemistä!
Mutta joo, tiedän tunteen. Olen samassa tilanteessa joka kerta kun käymme anoppilassa syömässä (onneksi sitä tapahtuu vain 1-2 x/vuosi) anoppini on todella huono kokki, sen ruuat ei maistu yhtään miltään. Kerran oli synttäreillä tarjolla voileipäkakkua, olin syönyt sitä pari lusikallista kun siitä alettiin keskustelemaan ja joku siinä kehaisi, että anoppi on sen tehnyt, meinasin huudahtaa, että no arvasinhan! Se kun ei maistunut yhtään miltään. En ymmärrä miten se saakin ruuat mauttomiksi. Ruuat kyllä näyttävät hyviltä ja ymmärtääkseni niissä on kaikki tarvittavat aineet, mutta ei mitään makua. Tämä toki parempi vaihtoehto kuin hirvittävän paha ruoka, mutta tykkään syömisestä sen verran että aika tympeetä syödä ruokaa, joka ei maistu miltään. Kerran oli anoppi onnistunut saamaan makua ruokaan, varmaan sen oli tarkoitus olla jotain risoton tms. tapaista oli laittanut riisiä, aurajuustoa ja kanaa ja BANAANIA vuokaan ja uuniin ja koko ruoka maistui siltä banaanilta- inhoan banaanin makua yli kaiken ja uunissa ollessaan sen maku oikein korostuu, etukäteen en tiennyt että oli laitettu banaania ja otin kunnon annoksen kun oli nälkä ja kyllä oli nieleskelemistä!
Teen usein pataa, jossa kanaa ja esim. just banaania, persikkaa tai ananasta. Ihan mielettömän hyvää, mut ei kaikkia miellytä varmaankaan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ex-anopin ruuat!!
- ei käyttänyt suolaa lainkaan,korkeintaan yrttejä,ei pippuria
- hirveet jötkäleet rutikuivaa (lammasta,possua,lohta,kieli jäi syömättä!)
- ei kastikkeita, perunat/riisit vedettiin siis kuiviltaan
- jälkiruuat ilman sokeria tai muutakaan lihottavaa ainetta olevia
ONNEKSI sielä ei tarvitse enää vierailla!!
ravintolassa puoliraakaa ankkaa käkästeltiin miehen kanssa hienolla lounaalla työkavereiden kanssa.
kamalia kokemuksia nämä!! EI IKINÄ ENÄÄ!!!
ei osaa edes tilata tarjottavia. Hakee aina alakerran kaupasta noutoruokaa, siis ihan kamalia aterioita. Kehuu vielä sillä, että kun asuu kaupungissa niin ei tarvitse osata ruuanlaittoa. Aamupalalle mentiin samalla kadulla sijaitsevaan kahvilaan, ja tietysti laittoi meidät maksamaan: 55 e! Siis aamupalasta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varsinkin jos kokkaajana on anoppi, niin mies voisi mennä sinne yksistään nielemään ne sotkut ja itse voisi jäädä kotiin.
Ei mun mielestä kenenkään tarvitse syödä huonosti valmistettua ruokaa. Jos ei maistu niin kyllä se on ihan OK että jättää lautaselle, voihan aina sanoa että kiitos olen jo täynnä. Mun mielestä kenenkään aikuisen syömiset ei kuulu muille, miksi ihmiset tekee esim ruoka-aineallergioista suuren numeron. Ja tällä viittaan sekä syöjään että ruoan laittajaan. Se kuuluu hyviin pöytätapoihin ettei tehdä ruoasta haloota. Jos joku on esimerkiksi vegaani, niin ei tarvitse muiden alkaa tenttamaan ruokapöydässä, että miksi sä et syö lihaa. Ja jos joku ei osaa laittaa ruokaa, niin ehdottakaa vaihtoehtoisesti tapaamista ravintolassa.
Nyt meillä on välit poikki minun aloitteesta - luulen että tämä sopii anopille oikein hyvin, ei ole perään huudellut.
Mutta jo ennen kuin tein lopullisen niitin, lopetin anoppilassa sukuaterioilla käymisen.
He järjestävät pari-kolme kertaa vuodessa aterian, jonne kutsutaan lapset puolisoineen ja lapsineen. Kohtuullisen pieneen kerrostaloasuntoon sitten pitäisi ahtautua yht 6 aikuista (+ appiukko ja anoppi itse) sekä 6 lastenlasta.
Emme sovi edes samaan pöytään.
Lapsille oli joskus laitettu ruoka olohuoneen pienen pöydän ympärille, mutta kun lapsetkin oli jo kouluikäisiä, heidän oli hanlala syödä siinä...
Kaikki valittaa (selän takana) ja tuntuvat käyvän vain velvollisuudesta, kukaan ei oikeasti ole koskaan sanonut näiden vuosen aikana, että kiva tavata, kiva olla, ja tulla, tai että kiva, taas on yhteisateria. Se on pakko ja velvollisuus ja kidutusta. Kaikille. En ymmärrä miksi näitä järjestetään ja miksi he menevät sinne.
Ruuan tekee vaari, kaikki kehuu sitä, ja minusta se ei nyt ole niin hyvää, eikä vaari niin hyvä kokki kuin väitetään.
Pääsiäisenä on lammasta josta esim. mies ei tykkää ollenkaan, valittaa aina. Minä en välitä punaisesta lihasta, maistan sitä viipaleen, ihan ok joo on. en pidä valkosipulista lainkaan, joten vetiset valkosipulierunat jää väliin.
En ymmärrä miten rahkaleivonnoaisesta saa niin kuivaa ja mistä he löytävät mämmiä, joka on pahaa. Pidän mämmistä, mutta en tästä merkistä, joka muuten on kalleinta mitä kaupassa on. Kermaa kaveriksi, ja minä en pidä kermasta.
Jouluna on todella järkyttävää lipeäkalaa. Lapsille on nakkeja, eli menemme adventtiaterialle syömään lautasliinat polvella nakkeja.
Keskustelut on tyhjänpäivästä ja pinnallista, emme puhu mistään yhteiskunnallisesta, politiikasta, ei mistään, vaan lähinnä että onpa ilmoja pidellyt ja tuonne rakennetaan uusi kerrostalo.. jne tms.
Pöydän ympärillä on todella ahdasta, kun siinä istuu 8 aikuista ja 6 lasta.
Kun viimeksi olin, olin aiemmalta kyläkerralta jättänyt anoppilaan pöytään asennettavan syttötuolin nuorimmalle noin 1 v lapselleni. Sukuaterian ajaksi kuvittelin, että se laitettaisi lapselle.. vaan ei.
Minun tulo herätti hämmästystä, alkoi tuolien tuominen ja järjestely, ruokailin 1 v lapsi sylissäni ja lapsi myös siis söi sormin sylissäni.
Silloin totesin, että tämä riittää. En tule enää.
Lapsenlapsia ei sido mitään käytöstavat eikä säännöt. Kielletään esim. symästä yllätysmakeiset, ne on vasta ruuan jälkeen. Lapset syö ne silti.
Lasten käytös on huonoa, mölytään, puhutaan huutamalla, valitetaan, vaaditaan.
Minun omia lapsia on siellä 2, ovat joukon nuorimpia, serkukset eivät edes kunnolla huomioi heitä.
Päällepäsmäreinä ovat miehen siskon eli anopin tyttären lapset, ovat vanhmpia ja huonokäytöksisimpiä .
Ja mitä tulee allergioihin, tai ruokarajoitteisiin. Jos kylään kutsutaan syömään asti, pitäisi ne huomioida. On tylsää istua ja katsoa kun muut vetelee napansa täyteen ja itse ei voi syödä mitöään, kun se ainoakin ruoka, jota voisi syödä, on maustettu siten, ettei voi.
Mutta minä olen siis tehnyt ratkaisun, etten mene anoppilaan / miehen vanhempien luo. En kylään syömään, mutta en muutenkaan.
En jaksa sitä lautasliinojen sipostelua, sitä tyhjänpäiväistä keskustelua ja sitä teennäistä hyväntuulisutta, ohuen pinnallista kohteliaisuutta, jossa pinnan alla on se, ettei kukaan oikeasti halua olla paikalla eikä kukaan tykkää toisesta, oikeasti, ja kaikki toivoo että pääsisi lähtemään. Ja ahtautta, kun emme sovi niihin tiloihin. Ja ruokaa, joka ei ole edes hyvää, vaikka vaari onkin joskus ollut hyvä kokki ? ei hän sitä enää tunnu olevan.
Eikä minua ja lapsiani kukaan tunnu edes kaipaavan, joten.. miksi sinne alun perin meninkään?!
Nyt meillä on välit poikki minun aloitteesta - luulen että tämä sopii anopille oikein hyvin, ei ole perään huudellut. Mutta jo ennen kuin tein lopullisen niitin, lopetin anoppilassa sukuaterioilla käymisen. He järjestävät pari-kolme kertaa vuodessa aterian, jonne kutsutaan lapset puolisoineen ja lapsineen. Kohtuullisen pieneen kerrostaloasuntoon sitten pitäisi ahtautua yht 6 aikuista (+ appiukko ja anoppi itse) sekä 6 lastenlasta. Emme sovi edes samaan pöytään. Lapsille oli joskus laitettu ruoka olohuoneen pienen pöydän ympärille, mutta kun lapsetkin oli jo kouluikäisiä, heidän oli hanlala syödä siinä... Kaikki valittaa (selän takana) ja tuntuvat käyvän vain velvollisuudesta, kukaan ei oikeasti ole koskaan sanonut näiden vuosen aikana, että kiva tavata, kiva olla, ja tulla, tai että kiva, taas on yhteisateria. Se on pakko ja velvollisuus ja kidutusta. Kaikille. En ymmärrä miksi näitä järjestetään ja miksi he menevät sinne. Ruuan tekee vaari, kaikki kehuu sitä, ja minusta se ei nyt ole niin hyvää, eikä vaari niin hyvä kokki kuin väitetään. Pääsiäisenä on lammasta josta esim. mies ei tykkää ollenkaan, valittaa aina. Minä en välitä punaisesta lihasta, maistan sitä viipaleen, ihan ok joo on. en pidä valkosipulista lainkaan, joten vetiset valkosipulierunat jää väliin. En ymmärrä miten rahkaleivonnoaisesta saa niin kuivaa ja mistä he löytävät mämmiä, joka on pahaa. Pidän mämmistä, mutta en tästä merkistä, joka muuten on kalleinta mitä kaupassa on. Kermaa kaveriksi, ja minä en pidä kermasta. Jouluna on todella järkyttävää lipeäkalaa. Lapsille on nakkeja, eli menemme adventtiaterialle syömään lautasliinat polvella nakkeja. Keskustelut on tyhjänpäivästä ja pinnallista, emme puhu mistään yhteiskunnallisesta, politiikasta, ei mistään, vaan lähinnä että onpa ilmoja pidellyt ja tuonne rakennetaan uusi kerrostalo.. jne tms. Pöydän ympärillä on todella ahdasta, kun siinä istuu 8 aikuista ja 6 lasta. Kun viimeksi olin, olin aiemmalta kyläkerralta jättänyt anoppilaan pöytään asennettavan syttötuolin nuorimmalle noin 1 v lapselleni. Sukuaterian ajaksi kuvittelin, että se laitettaisi lapselle.. vaan ei. Minun tulo herätti hämmästystä, alkoi tuolien tuominen ja järjestely, ruokailin 1 v lapsi sylissäni ja lapsi myös siis söi sormin sylissäni. Silloin totesin, että tämä riittää. En tule enää. Lapsenlapsia ei sido mitään käytöstavat eikä säännöt. Kielletään esim. symästä yllätysmakeiset, ne on vasta ruuan jälkeen. Lapset syö ne silti. Lasten käytös on huonoa, mölytään, puhutaan huutamalla, valitetaan, vaaditaan. Minun omia lapsia on siellä 2, ovat joukon nuorimpia, serkukset eivät edes kunnolla huomioi heitä. Päällepäsmäreinä ovat miehen siskon eli anopin tyttären lapset, ovat vanhmpia ja huonokäytöksisimpiä . Ja mitä tulee allergioihin, tai ruokarajoitteisiin. Jos kylään kutsutaan syömään asti, pitäisi ne huomioida. On tylsää istua ja katsoa kun muut vetelee napansa täyteen ja itse ei voi syödä mitöään, kun se ainoakin ruoka, jota voisi syödä, on maustettu siten, ettei voi. Mutta minä olen siis tehnyt ratkaisun, etten mene anoppilaan / miehen vanhempien luo. En kylään syömään, mutta en muutenkaan. En jaksa sitä lautasliinojen sipostelua, sitä tyhjänpäiväistä keskustelua ja sitä teennäistä hyväntuulisutta, ohuen pinnallista kohteliaisuutta, jossa pinnan alla on se, ettei kukaan oikeasti halua olla paikalla eikä kukaan tykkää toisesta, oikeasti, ja kaikki toivoo että pääsisi lähtemään. Ja ahtautta, kun emme sovi niihin tiloihin. Ja ruokaa, joka ei ole edes hyvää, vaikka vaari onkin joskus ollut hyvä kokki ? ei hän sitä enää tunnu olevan. Eikä minua ja lapsiani kukaan tunnu edes kaipaavan, joten.. miksi sinne alun perin meninkään?!
ex-anopin ruuat!!
- ei käyttänyt suolaa lainkaan,korkeintaan yrttejä,ei pippuria
- hirveet jötkäleet rutikuivaa (lammasta,possua,lohta,kieli jäi syömättä!)
- ei kastikkeita, perunat/riisit vedettiin siis kuiviltaan
- jälkiruuat ilman sokeria tai muutakaan lihottavaa ainetta olevia
ONNEKSI sielä ei tarvitse enää vierailla!!ravintolassa puoliraakaa ankkaa käkästeltiin miehen kanssa hienolla lounaalla työkavereiden kanssa.
kamalia kokemuksia nämä!! EI IKINÄ ENÄÄ!!!
tuskin anoppiasikaan harmittaa.
Kaikkien noiden luettelemiesi viallisten ruokien vika oli se, että itse et niistä tykkää (valkosipuli, punainen liha, kerma mämmin kanssa).
Miksi pöydässä pitäisi puhua jostain yhteiskunnasta ja politiikasta, jos ei ketään huvita? Jos keskustelu eteenee spontaanisti ja kevyesti, niin olisi aika teennäistä alkaa siinä esittää sivistynyttä ja vaatia, että nyt meidän kaikkien pitää puhua politiikkaa. Kaikki ihmiset ei halua puhua politiikkaa!
Lasten huono käytös tuskin johtuu anopista, mutta tokihan SINUN kullanmurusia pitäisi kaikkien palvoa ja leperrellä niille... hohhoijaa.
En ihmettele, ettei teitä sinne kaivata. Pysy vaan kotona lastesi kanssa, syökää kurmeeruokaa ja puhukaa politiikkaa. Olet teennäinen nipo.
Meillä anoppi tarjosi kerran homeisista sienistä tehtyä sienisalaattia.. laitoin sitä leivän päälle ja haukkasin, aluksi luulin että leipä oli homeessa ja koitin katsella sitä...
Sitten mieheni maistoi ja sanoi asiasta ääneen (itse en kehdannut) ja sitten anoppi alkoi voivottelemaan että maistuuko se, että hän otti mielestään ne homeiset pois.. kyllä siinä olisi pitänyt heittää koko purkillinen pois. Tosi kiva ylläri ja kaiken lisäksi olin raskaana.
Muutenkin siellä on aina jotain lihakastiketta ja salaatteihin on tungettu sekaan pikkelssiä yms etikkaista, joka peittää koko salaati maun. Ja siis tykkään molemmista mutta erikseen.