Millä korvata liha ruokavaliossa?

Näistä nyt ainakin lisätietoa:



http://www.kasvisruoka.com/



http://www.vegaaniliitto.fi/

Jos haluat syödä lihantyyppistä ruokaa, aloita soijapyöryköillä, -nakeilla ja pihveillä. Parhaimpia on ne pakasteena olevat Hälsan Kök:in tuotteet. Myöhemmin opettelet tekemään tummasta soijarouheesta itse murukastikkeen, pihvejä jne. Soijarouheesta saa hyvää ruokaa, kun sen oppii maustamaan oikein ja siitä saa tehtyä samantyyppisiä ruokia kuin jauhelihasta. Soija on hyvä proteiinin lähde, mutta jos käytät maitotuotteita ja kananmunia ja kasviksia monipuoisesti, lihaa ei ravitsemuksellisesti tarvita.

tai tofulla.



Herneet on myös huippuhyviä, ovat yleensä vielä kotimaista tuotantoakin.



Minä en ole yli vuoteen syönyt muuta lihaa kuin kalaa, jos ei lasketa sitä yhtä kertaa, kun en malttanut olla maistamatta krokotiilia. :) Yhteen pikku palaseen jäi kyllä sekin.

Syön vihanneksi, kasviksia, sieniä jonkin verran kalaa, kananmunia ja juustoa. En oikeasti kaipaa enää lainkaan edes kalaa, mutta yritän pitää sen ruokavaliossa. En syä lihaa, sisäelimiä, äyriäisiä, maitoa.



Ongelmia tulee lähinnä proteiinin saannissa, jos et käytä kalaakaan tai maitotuotteita. Joudut perehtymään soijavalmisteisiin.



Proteiinia tulisi saada 0,8g/painokilo.



Kiinnitä huomiota kalsiumin ja B-vitamiinin saantiin. Syön itse B-vitamiinit purkista lääkärin kehoituksesta.



Kasvissyöjä myös lihoo, jos ei tarkkaile rasvan määrää.

soijarouhe.

Siis soijarouhetta ehdoteltiin , mistähän tuo mutu-tieto tulee... esim. käyttämäni reformin tumma soijarouhe ei juuri hiilareita sisällä

Finelistä tulee tuo tieto soijan hiilaripitoisuuksista. Samoin kerran kaupassa katsoin jonkin pussi kyljestä ja yllätyin runsaista hiilareista. Ei noilla hiilareilla ole minun evästäni. Tuo Reform olikin sitten taas yllätys. Tuollaista en tiennyt kun en soijaa käytä, eettisistä ja ekologisista syistä. Soijan viljely on pääsyy trooppisten sademetsien tuohoutumiseen.

Tuollaista en tiennyt kun en soijaa käytä, eettisistä ja ekologisista syistä. Soijan viljely on pääsyy trooppisten sademetsien tuohoutumiseen.

Suomeen tuotavasta soijasta muistaakseni 2% käytetään ihmisen ravinnoksi. Loput meneekin sitten rehuksi.

Mua aina suututtaa jos lihaa syövät kehtaa puhua soijan epäekologisuudesta!

Tuollaista en tiennyt kun en soijaa käytä, eettisistä ja ekologisista syistä. Soijan viljely on pääsyy trooppisten sademetsien tuohoutumiseen.

Suomeen tuotavasta soijasta muistaakseni 2% käytetään ihmisen ravinnoksi. Loput meneekin sitten rehuksi.

Mua aina suututtaa jos lihaa syövät kehtaa puhua soijan epäekologisuudesta!

5 % joka ihmisen ruuaksi menee... maailmanlaajuisesti jopa 15 %.

Asiaan:

Suosittelen proteiinin lähteeksi palkokasveja MONIPUOLISESTI. Härkäpapu tekee tuloaan suomalaisilla vegemarkkinoilla, kannattaa suosia sitä kun vastaan tulee, koska se kasvaa myös Suomessa.

Muita hyviä proteiinin lähteitä ovat tietenkin maito ja muna (kuka käyttää) sekä quinoa eli kvinoa.

Mun mielestä kasvisruokavaliossa kannattaa koostaa ateriat sillä tavalla, että enemmistö on kasviksia kypsennettynä tai raakana, sitten on sitä proteiininlähdettä ja paljon nopeita hiilareita sisältävät tuotteet (kuten pasta) jäävät vähemmistöön.

Monet sanoo, että palkokasvit pierettävät, ja saattavathan ne tottumatonta vatsaa vähän pierettääkin. Kun syö palkokasveja joka päivä, moista ongelmaa ei ole.

Jos olet lakto-ovo, proteiininsaannista (tai B12-vitamiinista) ei tarvitse kantaa huolta käytännössä ollenkaan. (Itse syön kananmunia.) Ja muista että ihan tavalliset kasvikset sisältävät myös proteiinia - eikä sen tarve ole edes ollenkaan niin suuri, kuin länsimaiseen ruokakulttuuriin tottunut saattaisi luulla.



Teen itse ihan vaan hyvää kasvisruokaa, en lähde niinkään "korvaamaan" sitä lihanmötikkää lautasella millään vaihtoehdolla, vaan pikemminkin lähtökohtana on aina se kasvis. Olen lisännyt linssien, papujen ja herneiden osuutta (niistä saa kerta kaikkiaan ihania ruokia!), samoin käytän pääasiassa täysjyväviljatuotteita (myös proteiinin lähde) ja pari desiä soijamaitoa kuluu päivittäin myös maitokahvissa.



Kasvissyöjän suurimmaksi ansaksi katsoisin yksipuolisen ravinnon ja tyhjien hiilareiden suuren osuuden (johon riittämätön tai puutteellinen ruokavalio saattaa ajaa, koska silloin herää niitä mielitekoja) - tällaisella kasvisravinnolla on hyvinkin mahdollista päätyä kamppailemaan paino-ongelmien kanssa. Suosittelen mutamaa hyvää kasviskeitokirjaa, pehmeää laskua kasvissyöntiin siten että etsit ja harjoittelet ne uudetsuosikit ja kasvissyönnin rutiinit.



Omia lempiruokiani: itsetehdyt falafelit, chili sin carne, pinaattiletut, linssikeitto ja -kastike, erilaiset papumuhennokset, hernekeitto, thaicurry, pintialainen pinaatticurry paneer-juustolla, sienipiiras, kaalilaatikko (tähän käytän miedonmakuista lihankorvikerouhetta), sienistroganoff, kasvismakaronilaatikko, kasvislasagne, ja "pikaruokana" pasta johon on sekoitettu kananmuna, parmesania ja silputtuja aurinkokuivattuja tomaatteja. Salaatteja syön harvoin ja silloinkin aika ruokaisia, eli esim. avokadoa, uunjuureksia, vuohenjuustoa tms. pehmeää ja täyttävää pitää olla joukossa, koska pelkkä lehtien rouskuttelu jotenkin inhottaa. Kasvissosekeittoa en pysty syömään ollenkaan - lapsuusajan traumoja. :-)

ihan tavalliset kasvikset sisältävät myös proteiinia - eikä sen tarve ole edes ollenkaan niin suuri, kuin länsimaiseen ruokakulttuuriin tottunut saattaisi luulla.

Proteiinin tarve on noin 1-2 g/painokilo/vrk. Nykykäsitysten mukaan proteiinia on hyvä syödä, koska se pitää kylläisenä.

Soija asiaan kommentoisin sen verran, että ei ainakaan minun etuni mukaista ole se, että tuotantoeläimille syötetään soijarehua. MIeluummin naudoille heinää ja soija kasvissyöjille. Toisaalta en koe huonoa omaatuntoa llihansyönnistä niin kauan kuin maailmalla viljellään kasveja biopolttoaineiden valmistusta varten.

Paista öljyssä sipuli ja pari valkosipulin kynttä. Lisää 4 dl vettä, kasvisliemikuutio, loraus balsamicoa ja 2 dl tummaa soijarouhetta. Keitä 10 min.



Tosta voi sit alkaa väsätä esim. makaronilaatikkoa, spagettikastiketta tai mitä vaan.

ihan tavalliset kasvikset sisältävät myös proteiinia - eikä sen tarve ole edes ollenkaan niin suuri, kuin länsimaiseen ruokakulttuuriin tottunut saattaisi luulla.

Proteiinin tarve on noin 1-2 g/painokilo/vrk. Nykykäsitysten mukaan proteiinia on hyvä syödä, koska se pitää kylläisenä.

Soija asiaan kommentoisin sen verran, että ei ainakaan minun etuni mukaista ole se, että tuotantoeläimille syötetään soijarehua. MIeluummin naudoille heinää ja soija kasvissyöjille. Toisaalta en koe huonoa omaatuntoa llihansyönnistä niin kauan kuin maailmalla viljellään kasveja biopolttoaineiden valmistusta varten.

Heinällä ei kasvateta lihakarjaa tietenkään siksi, että proteiinirikkaalla ravinnolla elukat kasvavat nopeammin. Nopeasti kasvanut liha on tietty halvempaa, ja halpaa sen pitää olla, koska niin moni haluaa syödä sitä joka aterialla.

Tuommoiset "minä en tee sitä ennen kuin maailma muuttuu" -perustelut ovat aika lapsellisia, mutta me kaikkihan vastaamme asioista ennen kaikkea itsellemme, joten mikäs siinä.

ihan tavalliset kasvikset sisältävät myös proteiinia - eikä sen tarve ole edes ollenkaan niin suuri, kuin länsimaiseen ruokakulttuuriin tottunut saattaisi luulla.

Proteiinin tarve on noin 1-2 g/painokilo/vrk. Nykykäsitysten mukaan proteiinia on hyvä syödä, koska se pitää kylläisenä.

Kansainvälisesti aika yleinen proteiinin saantisuositus on 0,8 g/kg. Siis tuo määrä riittää pitämään sen elimistön typpitasapainon neutraalina (jollet ole kasvuikäinen, himourheilija, kroonisesti tai akuutisti sairas tai aliravittu tms.). Arvio on yläkanttiin ja perustuu aika harvalukuisille tutkimuksille, joissa on mitattu typen aineenvaihduntaa, tarvetta ja eritystä; joidenkin lähteiden mukaan todellinen tarve (siis niin ettei tasapaino nyrjähdä negatiiviseksi, jolloin elimistö alkaa hajottaa omia proteiinejaan) saattaa olla useimmilla ihmisillä tuosta selvästi matalampikin. (Alimmat arviot ovat parin gramman luokkaa per painokilo.) Proteiinin tarpeeseen vaikuttaa määrän lisäksi myös laatu - se että ravinnosta saa kaikkia välttämättömiä aminohappoja riittävät määrät - minkä takia kasvissyöjälle onkin hyväksi ruokavalion monipuolisuus.

Mikäli yksilöllä on taipumusta syödä liikaa, proteiini toki voi pitää kauemman aikaa kylläisenä kuin nopeasti hajoavat hiilihydraatit. (Samoin pitävät myös kuidut ja rasvakin.) Kasvissyöjän ja muiden matalaproteiinista ruokavaliota noudattavien kannattaisi kyllä erityisesti välttää tyhjiä hiilihydraatteja, jotka nostavat verensokeria nopeasti ja romahduttavat sen taas äkisti pohjalukemiin.

Länsimaissa ei varsinaista proteiinialiravitsemusta esiinny käytännössä juuri lainkaan, ei edes erityisruokavaliota kuten veganismia noudattavien keskuudessa (jollei puhuta sitten ihan syömishäiriöisistä, joilla on puutetta kaikesta).

ihan ihmisille ja eläimillekin syötettävä? Näin olen ymmärtänyt?

Hyviä vinkkejä jo saitkin, minulta siis pelkästään aimo annos kannustusta matkaan ja onnea hyvästä päätöksestä! Tämä aloitus pelasti mun päivän. :)



T. Vege jo 17 vuotta

Soija on lähinnä hiilarinlähde, jota se sisältää enemmän kuin proteiinia. Soijasta suuri osa on myös geenimuunneltua. Hyviä proteiininlähteitä ovat kanamunat ja juustot.

Soija on lähinnä hiilarinlähde, jota se sisältää enemmän kuin proteiinia. Soijasta suuri osa on myös geenimuunneltua. Hyviä proteiininlähteitä ovat kanamunat ja juustot.

Siis soijarouhetta ehdoteltiin , mistähän tuo mutu-tieto tulee... esim. käyttämäni reformin tumma soijarouhe ei juuri hiilareita sisällä

Ravintosisältö / 100 g

Energiaa, 1160 kJ / 270 kcal

Proteiinia, 61 g

Rasvaa, 1,5 g

- josta tyydyttyneita rasvahappoja, 0,41 g

Hiilihydraatteja, 3,5 g

- josta sokereita, 0,96 g

Ravintokuitua, 17 g

Natriumia, 0,058 g

Jos meinaat korvata proteiinin takia niin tuossa edellä jo mainittu hyviä lähteitä.



Jos aiot imitoida makua niin unohda se. Tofusta ja soijasta harvoin saa lihan makuista ja aina se on korviketta.



Kasvisruuat toimivat, jos ne on tehty omasta kasvin mausta pohjautuen ja hyvin maustaen, intialaista jne. Keittokirjoja löytyy ihan hyvin.