Eskarilainen "temppuilee" nukkumaan menon kanssa...

Meillä on 6v. poika, joka on koko ikänsä sairastellut paljon ja hänen vieressään on siis aika monta yötä nukuttu - joko kokonaan tai osan yöstä. Nukkumaan meno on edelleen aika-ajoin haastavaa; hän näkee kuulemma painajaisia ja haluaa, että isi tai äiti tulee patjalle viereen nukkumaan. Tai sitten hän herää yöllä ja haluaa jomman kumman viereensä. Toki hyviäkin iltoja ja öitä on, mutta siis edelleen myös "huonoja" sellaisia.



Löytyykö muita samanlaisia lapsia??? Meillä on myös 12v. esikoinen ja siitä syystä emme viitsi kuopusta huudattaa sängyssään, koska esikoisen yöunet kärsisivät... Kaikenlaista ollaan kokeiltu, maan ja taivaan väliltä, mutta mikään ei oikein tunnu tuottavan pitkäkestoista apua.



Välillä tuntuu, että aivan sama - nukutaan patjalla ja milloin missäkin, mutta sitten taas harmittaa, että vielä pitää 6v. kanssa saikata nukkumiskuvioista... Vaikka eihän hän toki vielä iso ole, mutta jotenkin tuntuisi, että hänen ikäisensä nukkuisi jo itsenäisesti ilman suurempia draamoja. Ja kun esikoisen kanssa ei ole koskaan ollut mitään tällaista...



Kohtalotovereita siis etsin ja kommentteja, jos jollakulla olisi ideaa, mitä voitaisi vielä kokeilla. Kiitos jo etukäteen!!!