oma lapsi on ärsyttävä

ajattelin aiemmin että tällaiset ajatukset siitä että oma lapsi on ärsyttävä ovat kauheita ja että miten kukaan voi ajatella noin. Nyt on kuitenkin käynyt niin että oma lapsi on siis todellakin maailman ärsyttävin! Miten ihmeessä on käynyt näin, miten maailman ihanimmasta lapsesta tulikin hirviö? Olen toki väsynyt kun on pienempiäkin lapsia kuin tuo liki 5-vuotias, mutta onko ketään toista jolla olisi myös käynyt näin? Olen yrittänyt ajatella että silloin pitää eniten rakastaa kun se tuntuu vaikeimmalta (halatam suukotella jne), mutta miksi edes tuntuu siltä?



Onko kukaan kokenut että eri sukupuolta olevan lapsen kanssa olisi paljon helpompaa? Itsestä ainakin tuntuu tältä ja varon kovasti etten kohtelisi lapsia eriarvoisesti.



Toivottavasti ärsytys helpottaa iän ja väsymyksen myötä. En satuta lapsiani fyysisesti enkä hauku, mutta olen kyllä nostanut ääntä. Monesti mietin että olenko tehnyt jotain pysyvää vahinkoa kun lapsi ärsyttää niin kovasti ts. ei tottele tai häseltää koko ajan (tiedetään että lapset ovat sellaisia kyllä) tai kai ne keinot ärsyttää on erilaisia. Aivan valitettavan harvoin jaksaa olla aikuinen ja selittää lapsentasoisesti "Sinua ny vähän hermostuttaa tai harmittaa kun olet väsynyt ei ole tekemistä tms, kyllä se siitä." Minä olen se joka ärtyy, harvemmin kukaan muu sukulainen.

Peilaako sitä jotenkin omaa lapsuuttaan lapsen kautta? Näin olen myös kuullut. Olenpa ollut kyllä rasittava...sen kyllä tiesinkin toisaalta jo!



Miten se menee kun sanotaan että lapsi kiukuttelee enemmän sille joka pitää vähemmän kuria? Mutta eikö sen pitäisi mennä niin että lapsi on vihainen enemmän sille jolle uskaltaa olla? Pidän kyllä kovaa kuria mutta aina viimeistään iltaisin puretaan tilanteet jos on ollut jotain ja sanotaan että rakastan jne. Perheenä ollaan yhdessä käytännössä koko ajan (ei telkkaria, ollaan pulkkamäessä tai kirjastossa jne.)



Onko kellään kokemuksia ja miten olette niistä selvinneet? Etenkin isompien lasten vanhemmat, miten oma suhtautuminen omiin, niin rakkaisiin ja joskus niin rasittaviin lapsiin vaihtelee ajan myötä, vai vaihteleeko? Tiedän kyllä että kaikista rakkaimmat aiheuttavat myös niitä kaikkein negatiivisimpia tunteitakin, mutta haluan vain olla selvillä siitä koska tarvitaan ammattiapua ja mikä on vielä normaalin rajoissa ...