Jos kadottaisit sekä kihla- että vihkisormuksesi, ostaisitko tai ostaisiko miehesi

ja itse haluaisin hankkia uudet mutta mies on sitä mieltä että "nehän olivat vaan rinkulat, rakkaus on ihan jotain muuta" ja on sitä mieltä ettei uusia kannata hankkia:( Itsellään on edelleen sormus tallella ja sitä käyttää jatkuvasti.

Tokihan se on totta että rakkaus on jotain muuta kuin sormukset mutta silti minusta olisi kiva jos olisi sormukset mitä pitää merkkinä avioliitosta.

rahoja ei meillä ole eritelty, kovamerkitty tms.

Isompi ja kalliimpi mitä tämä alkuperäinen on. Ottaisin yhen ison timantin kolmen pienen sijaan ja kyllä siihen joku toinenki sormus sitten rinnalle hankittais.

mieheni ei kertaakaan.

Taitaa olla molemmilla hukassa, omaani en ainakaan ole nähnyt pariin vuoteen...

Meillä kun liitto ei ole jalometallista kiinni :)

Kauanko olette olleet naimisissa?

en ole koskaan siitä pitänyt, joten ostin uudena ja aivan ihanan tässä vasta :)

sormukset, kun mies ne osti. Olen meistä se varakkaampi, joten ostaisin varmaankin itse itselleni vähän kivemmat (en kuitenkaan mitään mielettömiä timanttiluomuksia, kun eivät ole tyyliäni, mutta ehkä teettäisin kultasepällä jotenkin persoonallisemmat rinkulat).

Olen nytkin ilman sormuksia, kun valkokultaiset sisälsivätkin yllättäen jotain nikkeliä enkä voi pitää niitä =(



Ollaan kyllä puhuttu että mennään tatuoijalle =)

40 euroa aikanaan :) Niitä valmistetaan vielä, joten varmaan ostaisimme samanlaiset tilalle, koska miehellä on samanlainen kihlasormus, kuin minulla. On siis ainoa sormus, jota pitää. Nätit hopeiset sormukset, joilla on paljon enemmän tunnearvoa, kuin rahallista arvoa.

teille joiden miehet ostaisivat ilman muuta uudet sormukset tilalle.

"se jonka miehen mielestä sormukset ovat vaan rinkulat eikä niitä kannata uusia hankkia"

yhteisillä rahoilla, mutta ei enää kihlasormusta, kun sen osto olisi aika turhaa...

En käytä sormuksia muutenkaan.

Ehkä mentäisiin yhdessä ostamaan? En haluaisi mieheni ostavan mitään "yllätyssormuksia", mutta toisaalta kun iso ostos on kyseessä, niin ehkä kaipaisin miestä makutuomariksi.



Sormukset varmaan tulisi hankittua, vaikka viime aikoina olen pitänyt niitä hirveän vähän.

ellei hukkaa koko sormea samalla.

ostaisimme yhdessä, koska meillä on yhteiset rahat.

Kaikista sormuksistamme teetin erosormuksen siihen lisää timantteja 2 kpl kun pääsin paskasta eroon.Sen saa sitten tyttäremme aikoinaan itselleen!

mieheni ei kertaakaan.

Taitaa olla molemmilla hukassa, omaani en ainakaan ole nähnyt pariin vuoteen...



Meillä kun liitto ei ole jalometallista kiinni :)

tismalleen samanlaisen kuin ensimmäinenkin sormus. Mulle ei ole/ollut niin tärkeää, että miehellä on sormus. Miehelle sormuksen pitäminen on kuitenkin tärkeää. Ei siis vaadi mua pitämään sormuksia (en voi töissä pitää, enkä viikonloppuisinkaan aina muista laittaa, mutta juhliin laitan aina), mutta itse haluaa pitää.



Sormus katosi eteisen pöydältä, emmekä keksineet muuta vaihtoa kuin, että joku lapsivieras on sen tökännyt jonnekin kukkaruukkuun. Mä kun en ole kauhean hyvä noiden kukkien kanssa, niin niitä oli heitetty roskiin niihin aikoihin.

Nyt olisi varaa useampiin timantteihinkin kuin mitä silloin.