¤¤¤TIISTAIHIN 25.10.2005 KÄYPI LOKAKUISTEN TIE¤¤¤

Kiitoksia VALLULLE tarjottavista!!



Omaan oloon ei mitään uutta,alavattaa edelleen polttelee mutta siinäpä se sitten onkin.



PONNYT kyseli synnytyksestä ja joo kyllähän se jänskättää,kun ei oikeen tiiä millaset kivut sitä on edessä.Oikeestaan ihan samaa aattelen kun DEM@ sitä oottaa ihan innolla koska sinne pääsee,mut sitten kun tuntuukin joku kovempi vihlasu niin tulee tosiaan mieleen että ei kai nyt!! On tää niin kummallista!! :)



Mäpä taidan lähtee nyt rääkkään itteeni tonne pihalle

täytyy yrittää kävellä jotain lenkkiä taas jos vaik masukaveri hermostuis ja haluis pois....!!!!! :)



Spica [color=8470ff]40+3[/color]

Täällä sitä vielä yhdessä koossa odotellaan. Ei ole oikeastaan minkäänlaisia tuntemuksia vieläkään. Tai no, ehkä viikon ajan on ollut parisen kertaa viikossa pieniä menkkakipuiluja, mutta nekin on kestäneet jo noin kauan ilman, että on mitään tapahtunut.. joten en oikein jaksa uskoa niihin.



Onnea taas kaikille oman nyyttinsä " lunastaneille" , joukossa ainakin HANSU, HAMALO JA HTAM (jännitystä matkassa sulla oikein urakalla, onneksi kaikki nyt hyvin sekä äidillä että vauvalla!)!!



MISULI79 mulla kans vauva liikkunut tosi kipeästi jo kuukaudenkin, puskenut kovasti alas ja ajattelin, että siellä se paikkoja kypsyttelee. Mitästä p*skaa! Eilen terkkari teki sisätutkimuksen ja tilanne on ihan sama kuin lääkärintutkimuksessa vkolla 35! :( Toivottavasti sulla on kuitenkin eri tilanne *tsemppailee*



PONNYT kyseli, että jännittääkö synnytys.. tiiättekö, minä yritän olla ajattelematta KOKO ASIAA.. muuten varmaan kiljuisin kauhusta. Mietin, että on siitä muutkin selvinneet, niin kyllä minäkin. Työnnän taka-alalle koko asian ja enemmän pyörii mielessä se, että osaanko hoitaa vauvaa (!!!!) oikein sitten kun hän meillä on. Esikoinen siis masussa, joten ei tiedä mitä se synnytys ja vauva-arki on. Toivotaan, että kohta selviäis!



Monilla täällä jo oli synnytyksen kannalta lupaavia oireita. Toivottelen teille paaaaaaljon supistuksia, että saisitte jo oman kullan syliin. (nappaan tosta itellenikin muutamia suppareita! ;))



Kielo 39+2

Hyvää kakkua Vallu! Unohtui epäkohteliaasti kiittää :/ Onnea tasispäivän johdosta!! :)

Tuli ihan omat aatokset mieleeni kirjoittaessasi että mitä useampi, sen aiemmin syntyy.. Itselläni on syntyneet neljä aiempaa lasta viikoilla 38+3, 39+3, 39+5 ja 35+5. Ja viimeisimmässä raskaudessa uumoiltiin ettei pysy edes loppuun asti.. olin jo todella kärsimätön viime viikolla odottamiseen! Olin sata varma ettei vauva synny ennen laskettua aikaa. Kuinkas sitten kävikään.. Torstaina rv.39+3 päivällä kivuttomat supistukset muutuivat painostavemmiksi, en siitä kuitenkaan innostunut. Ajattelin kuitenkin että nyt täytyy vielä kerran yrittää kotikonsteilla saada jotain aikaseks.. En pötkötellyt koko päivänä, leivoin, järjestelin paikkoja ja tein illalla reippaan 5km. pituisen kävelylenkin. Tämän jälkeen koko illan tuli lieviä kivullisia supistuksia 10-12 min. välein. Olin kuitenkin varma että ne loppuvat nukkuessa. Illalla käytin miestä vielä " hyväksi" ja jätin aineet yöksi muhimaan.. Yöllä sitten heräsin 20 vaille kolme kipeään supistukseen! Arvasin että nyt se alkoi.. kolme tuntia tästä ja viides lapseni, poika, syntyi!

Joten älä vielä masennu.. synnytys alkaa niin yllättäin aina vaikka toivo hiipuu.

T.Rosmari ja poika 4pv.

Täällä taas.



Heti ens alkuun lämpimät kiitokset kaikille onnitteluista. :) Ja onnittelut muillekin vauvansa jo saaneille ja niitä hakemaan lähteville. Ja tsemppiä vielä odottaville. Mä en enää pysy kunnolla perässä lokakuisten tilanteista, kun olin näinkin pitkän ajan poissa koneelta. ;)



Mulla tosiaan meni tasan viikko sitten ne lapsivedet ja illansuussa käytiin sitten tarkistuksessa äitipolilla. Kotiinhan mut passitettiin. Yhden yön saa kuulema olla kotona lapsivesien menon jälkeen. No keskiviikkoaamuna (huonosti nukutun yön jälkeen, jännitti!) sitten mun piti mennä taas sairaalaan labran kautta. Lapsivesien menon takia multa otettiin tiistaista alkaen aamuin illoin tulehusarvot ja seurailtiin ettei infektio pääsisi kehkeytymään. Torstaiaamulle oli varattu aika käynnistykseen mikäli sitä tarvittaisiin. Täällä katsellaan 2 vrk tilannetta lapsivesien menon jälkeen.



Osastolle mennessäni olin sentin auki ja kanava oli lyhentynyt 1,5 senttiin. Kyselin lääkäriltä jo silloin miksei synnytystä voisi käynnistää jo nyt, jos se tulehdusriski kerta on kuitenkin olemassa. Tiistai-illan lääkäri oli kuulema tehnyt niin hyvän suunnitelman jo torstaille ettei sitä ollut syytä lähteä siinä vaiheessa vielä muuttelemaan. Joten osastolla sitten hengailin keskiviikon. Sain siellä cytotecia, joka ei ole käynnistystapa vaan sen tehtävä on kypsytellä paikkoja. Mä sain sitä yhden kokonaisen tabun ja se ei aiheuttanut mulla kyllä muuta kuin kivuttomia suppareita.



Illalla alettiin sitten nukkumaan joskus yhdentoista jälkeen ja ennen kahtatoista kävin yökölle kertomassa jo kuinka kipeitä supistuksia alkoi tulemaan. Hän vaan kehotti nukkumaan ainakin parisen tuntia ja sitten katsottaisiin tilannetta uudelleen. No enpä mä nukuttua saanut. Koitin lämpöpulloja, ei mitään apua. Sitten menin reiluksi tunniksi suihkuun kärvistelemään. Se nyt auttoi vähän. Suppareita tuli suht säännöllisesti, en vaan saanut laskettua välejä yön pimeinä tunteina. Suihkussa käynnin jälkeen multa otettiin taas käyrää. Supistuksia tuli mukavasti, kohdunsuun tilanne oli edelleen sama. Lääkärikin kävi sitten yöllä mua katsomassa ja samalla vauvan käyränkin vilkaisi. Sain sitten kankkuun jonkun kipupiikin. Sen avulla sain nukuttua n. 2,5 tuntia. Sitten taas hälyyttelin yökön paikalle, että saisinko lisää jotain helpotusta. Ja sain 2 panadolia. Nehän ne auttaa synnytyssupistuksiin. :D



Tuon yöllisen käyrän oton jälkeen mä olin ihan horkassa ja herätessä ihan litimärkä. Aamulla vielä noiden panadolien jälkeen yökkö kävi ennen voronvaihtoa katsomassa käyrän multa ja mittasi kuumeen. 38,6 astetta. Kovasti pyyteli kätilö siinä vaiheessa anteeksi ettei ollut tajunnut kuinka kipeänä olinkaan ollut. No enpä mäkään sitä ollut tajunnut. Luulin, että se hillitön hikoilu johtui vaan supistuksista. Käyrän oton jälkeen mua alettiinkin jo valmistelemaan saliin lähtöön. Yhtäkkiä mulle vaan tultiin sanomaan, että jos miehes on tulossa synnytykseen niin soitapas jo. Olin 3 senttiä auki vasta, mutta infektion takia mut haluttiin pistää saliin jo missä pystyy seurailemaan tilannetta paremmin.



Supistuksia tuli alle 10 minsan välein ja mä yritin epätoivosesti ottaa koruja irti ja pakkailla jotkut tietyt tavarat mukaan synnytyssaliin. Aamuvuorolaiset sanoivat, että näytät niin kipeältä, että varmaan haluut et viedään sut sängyssä saliin. En suostunut, enhän mä nyt niin kipeä ollut. Sitten lähdetiin kävelemään saliin. Hyvin jaksoin. Teki itseasiassa ihan hyvää kävellä sinne, supistuksia tosin ehti tulemaan matkallakin ainakin 3, joten pieniä taukoja siihen matkantekoon sitten tuli.



Pääsin saliin nro1. Huoneeseen päästessäni en ees kuullut omia ajatuksiani, kun siinä seinän takana oli sairaalan remppa menossa ja porat jyräs koko ajan. Kätilön ja mun kommunikointi oli tasoa " Anteeks mitä sä sanoit, en kuulllu?" :D Mies tuli pian paikalle. Hän oli koirien kanssa aamulenkillä, kun soitin niin vähän ihmettelin. On tainnut tulla lenkiltä kiire kotiin ja matka sairaalaan ajeltu hyvällä vauhdilla... Hän oli sitä mieltä heti mut nähdessään, että tästä ei kyllä tule mitään. Olin kuulema ihan kalpea ja hikinen. Tosi kipeän näkönen siis, onneks sanoi sen vasta synnytyksen jälkeen. :)



Muhun pistettiin antibioottitippa suoraan suoneen, joten olin hyvin sidottuna siihen sänkyyn. Eikä itseasiassa tehnytkään mieli liikkua siitä. Antibiootin menon jälkeen mulle pistettiin nesteytystä menemään. Mä olin tosi rauhallinen salissa. Supistusten aikana muhun ei saanut koskea, se oli ihan mun oma juttu. Kokeiltiin sitä meinaan, että miekkonen hieroi selkää, mut ei se ollut yhtään hyvä juttu. Supistusten välissä selkähieronta oli kyllä kivaa. :) Jotain mun infektiosta ehkä kertoo näin jälkikäteen sekin, että kun supistuksia tuli alle 5 minsan välein niin mä aina nukahdin niiden välissä. Aika uskomatonta. Eikä mulla itelläni ollut yhtään kipeä olo sillä hetkellä. Jälkeen päin vaan kun mietin asiaa niin ei varmasti ole kätilökään hirveän lupaavaa synnytystä ajatellut tulevaksi mun torkkumista seuratessaan.



Halusin epiduraalin ja sen sain. Sitä ennen mulle ei tehty sisätutkimustakaan, kun aamulla olin ollut vaan sen 3 senttiä auki. Onneks ei tehty, enhän mä muuten ois sitä ees saanut. ;) Kun epiduraali vaikutti niin olo oli aivan mahtava, suosittelen lämpimästi. Kun synnytyslääkäri tuli käymään ja katsomaan vointiani, teki hän samalla sisätutkimuksen. Siinä sitten sanoin hänelle, että nyt mä sitten otan pienet torkut tässä, kun ei tunnu kipuja olleskaan kun yöllä ei tullut nukuttua juurikaan. Lääkäri sanoi siihen, että " Täällä ollaan kohta synnyttämässä. Vielä puoli senttiä niin sä alat kohta ponnistelemaan." En kuulema ehtisi torkkuja ottamaan. Ja mun kommentti siihen " Okei, ei sitten" . Pikkasen lääkäri ja kätilö naureskeli mulle, kun pysyin tuonkin tiedon saadessani niin rauhallisena. :D



Epiduraali kytkettiin pois päältä ja odoteltiin ponnistamisen tarvetta. Tulihan se kyllä, mutta supistukset alkoi harvenemaan joten mulle pistettiin niihin vähän lisävoimaa. Kätilö puhui, että ensisynnyttäjillä ponnistusvaihe voi kestää helposti tunnista kahteen ja puoleen tuntiin, joten olin ihan varautunut pitkään urakkaan. Mutta mä kuulema osasin heti alusta asti ponnistaa just oikein ja oikeaan paikkaan niin homma eteni nopeammin. Muutamalla supistuksella sain pienen tytön pungerrettua maailmaan. Ponnistusvaihe kesti 15 minsaa ja kätilö oli tosi ylpeä, kun olin jaksanut koko synnytyksen niin hyvin voinnistani huolimatta. Samoin oli miekkonen. :)



Tyttö painoi 3210g, pituutta oli 48 cm ja pipo oli 33,5 cm. Hyvävointinen kaveri ja uskomattoman ihana pienokainen. :)



Mun synnytys meni mun mielestä tosi hyvin ja nopeasti. Olin odottanut, että supistukset olisi ollut paljon kivuliaampia kuin olivatkaan. Niitähän ihan kesti kuitenkin. Sain vain 2 tikkiä, joten kaikin puolin kaikki meni hyvin. Miehelle sanoin jo synnytyssalissa, että kyllä mä voin joskus lisääkin lapsia tehdä, kun tää synnytys meni kuitenkin näin helposti. :D



Tyttö vähän kellastui osastolla ollessamme, joten hän makoili bilipedissä lauantaipäivän ja sunnuntai-maanantai yönkin. Pääsimme kuitenkin eilen kotiin, kun arvot oli laskenut niin hyvin. Huomenna käymme vielä verikokeessa, jossa selviää onko arvot pysynyt hyvinä. Tyttö ainakin on tosi virkeä tapaus, syö ja nukkuu hyvin. Joten ei olla kovinkaan huolissamme enää. Maitoa tulee yli omien tarpeiden. Vauvan paino olikin noussut jo osastolla tehtävän lääkärin tarkistus painosta.



Pips ja pimu 5vrk

Heti ekaksi onnittelut kaikille vauvansa saaneille, sori en muista nikkejä :( Ja supertsempitykset meille jäljellä olijoille!!!

Tänne ei myöskään mitään uutta, ei näy limatulppaa eikä supistuksiakaan juuri tunnu! Huomenna olis neuvola, saa nähdä onko vauva edes vielä kiinnittynyt, kun viikko sitten ei ollut... Ja sitten se ainainen punnitus, että mä oon oppinut vihaamaan sitä perhanan vaakaa!!! Onneksi mun neuvolantätillä ei oo tapana paasata herkkujen syönnistä, mä hoidan sen syyllistämispuolen ihan itse... Täälläkin vauva möyrii ihan hirveesti, aivan tuntuu pahalta, että sais pikkuhiljaa möyriä masun ulkopuolella!

Mua ainakin pelottaa synnytys ihan hirveesti, ensimmäiseen synnytykseen sitä meni niin autuaan tietämättömänä kaikesta ( ja hyvä niin!), mutta nyt tokalla kertaa niin pelottaa ihan sikana! En senkään takia kauhean tarkasti nuita synnytyskertomuksia lueskele... No pääasiahan tässä on tietenkin se vauva, kunhan sais sen terveenä pois, ei sillä kivullakaan niin väliä!

Mukavaa tiistaita kaikille ja oikein paljon kipeitä supistuksia toivottelee Joh@nna 39+5

Kampaamossa käyty ja pää ihan ok, ei niin hyvä kuin viimeksi mut ok. Leikattiin siinä sitten tytönkin otsis ja olihan se mielissään: " tyttöjen juttuja" ;). Eikä muuten menny vedetkään, vaikka [b]Emppu[/b] sille peukuttikin ja perhana, tulpan tulokin hyytyy :-(. Sitä pitäs tulla PALJON, että sen tulo kannattas laskea, pöh!



En bongannut pinosta [b]Kaisaa[/b]!!! On tainnut nyt sitten mennä hakemaan nyyttiä... *bd bd*



[b]Ponnyt[/b]: Kuin myös, tasisonnea! Vaikka et varmasti olisi halunnut enää kuulla rv 41 onnitteluja, kuten en minäkään rv 40:n!!! Mutta katoppa vaan, vielä minä teille suklaakakkua leivon rv 42-tasiksen kunniaksi ;-).



[b]Hansulle[/b]: Onnittelut tyttövauvan syntymän johdosta!!!



[b]Kielo[/b]: Olet ollut mielessäni. Meinasinkin just, että jos sua ei tässä pinkassa vielä näy, on jo pakko kysellä!!! Nähdään sitten Oysissa, ei vissiin pahemmin ole edes ruuhkaa, kun eilen asiaa ä-polilla tiedustelin ;-).



[b]Pips[/b]: Kiitokset synnytystarinasta, noita on aina kiva lueskella :).



[b]Synnytyksen pelottaminen?[/b] Asia tuli eka kertaa mieleeni eilen äitipolilla. Mua oikeesti rupes jänskättään. Tai oikeestaan mua ei ruvennu jänskättään se synnytys vaan se, että milloin tulee lähtö, miten tyttö pärjää ilman mua yms. ' oheisasiat' . Mä tiedän kuitenkin, että synnytys menee omalla painollaan ja palkinto urakasta on kerrassaan sanoinkuvaamattoman ihana. Että itse synnytys ei pelota vaan se pelottaa, miten täällä pärjätään silloin, kun minä olen poissa ja kuinka minä pärjään ilman tyttöä :´).



No joo, mitenhän saisi tähän toisinaan kipeeseenkin menkkajomotukseen tehoa ja vielä kera suppareiden????? *odottelee vastauksia ja vinkkejä* ;-D



Lähdenpä hetkeksi maate, nähdään taas!



*Vallu* (ja sitten santsikierrokselle, ellei kakkua ym. ole vielä masussa tarpeeksi! Älkää unohtako kohtukotia :-D)

Lähden tuossa kohta sairaalaan, kun en enää kotona voi olla!

Oloni alkaa olla jo sen verran tukala, kun en voi tehdä täällä mitään. Joka paikkaa särkee eikä missään ole hyvä olla. :' (

Mut eipä ollu kiva kuulla että sairaalassa on niin täyttä et lepohuoneet ja synnytys salit on varattuina!!!

Mutta kätilö sanoi, et jos vaan on tilaa voisin päästä osastolle.

Ja saa nähdä onko edes mitään tapahtunut tuolla alaalla.

Koko viime yö meni siihen et niitä tuli 10 min välein enkä ole siis saanut nukuttua juuri ollenkaan!

Nyt meen pukemaan ja kuivaan hiukset. Isäni vie minut sairaalaan, kun mies töissä.



Kaisa 40+2 (virallisesti tänään on laskttu aika!! Eli 40+0)

Mutta en voinut olla lukematta teidän kirjoituksia. Sain tytön melkein tasan vuosi sitten (neiti täytti eilen vuoden =)). Tyttö syntyi rv 42+1 ja muistan niin hyvin kuinka kärsimätön olo oli lasketun päivän jälkeen... Joka päivä uskoin että kyllä se vauva TÄNÄÄN syntyy. Joo joo, päivää ennen käynnistystä tyttö sitten päätti syntyä.



ONNEA tuhannesti kaikille nyyttinsä lunastaneille ja TSEMPPIÄ kaikille muille synnytykseen! Voin kertoa ettei yksikään vauva ole vielä masuun jäänyt, kyllä jokainen sieltä aikanaan ulos tulee ;)



Ihanaa vauva-arkea kaikille!

Tansku, pojat, lokatyttö-04 & vaavi rv 31+4

Toivottavasti saat nopeasti vauvan syliisi, kyllä sä olet jo tarpeeksi kauan todellakin kärvistellyt!



Ja kiitos Vallu, taidankin ottaa santsiannoksen, oli niin hyvää! Eikä tässä juuri muutakaan tekemistä ole, kuin kahvitella virtuaalisesti... Tylsää, kun ei tämä pinokaan enää kasva kovin nopeaan. Mitäs te muut mahakkaat puuhailette, ette kai ole elämää hommanneet itsellenne?



Ninnuli tylsistyneenä

Päätimpä sitten pesasta ikkunatkin mutta eipä taida auttaa.....

Onkohan täs mitään järkee huhkia täälä supistusten toivossa.... :)

Niin että eipä tässä sen kummosempaa elämää oo kerenny itelleen hommaan sitä vaan oottelee et muut kirjottelis tänne :) kun ei itellä oo oikein mitään järkevää sanottavaa.



KAISALLE oikein paljon onnea!! Toivottavasti ei tyhjinkäsin tarvi takasin tulla!! (vaan tyhjän mahan ;) ) just joo,taidan tästä sitten lähtee ripusteleen noita pyykkejä.



[color=8470ff]Spica[/color]

Just joo, mulla se taitaa pyöriä tuossa kuvaruudussa ;).

Minä teen nyt tällä hetkellä ruokaa ja ajattelin alkaa imuroida, kun ei ole muutakaan tekemistä. Ikkunat oli mullakin vielä tällä viikolla tarkoituksena kiertää ulkopinnoilta, mutta taitaa jäädä. Täällä Oulussa on koko päivän ollu semmonen 10 asteen pikkupakkanen.

Mun on vähän väliä käytävä istumassa, kun jostain kumman syystä mun alakerrassa on ihan älytön paineentunne. Just semmonen, mikä on synnytyksen jälkeen epparihaavassa, ainakin synnyttäneet tietää ja ainakin mulla oli ;-/. Mulla sitä limavuotoa tulee satunnaisesti, ei housuihin saakka vaan vain pyyhkiessä (ehkä), jos silloinkaan ja nyt se on muuttunut yhä verisemmäksi :-O, mutta ihan selvää tulppaa kuitenkin! Olo on kuitenkin semmoinen ' märkä' jostain tuolta sisä' ltä, että tiedän siellä olevan jotain kypsymistä tapahtumassa. [b]Osaako kukaan järkevä sanoa, kauanko mahd. menee synnytykseen tuommosesta tulpan tiputtelusta??? Voiko mennä vaikka 2-3 viikkoa???[/b]

(kyselee yhden lapsen synnyttänyt äiti, jolla synnytys oli TOSI lähellä veriviirutulpan jälkeen ;-D)

.

Mutta lähenpä taas jatkamaan. Josko vaikka kävis taas tänään kaupassa hakemassa täytettä ruokakaappeihin, jos vaikka se lähtö tuliskin ennen pitkään...

*Vallu*

Oon tänään oikeestaan vaan nukkunu, mitä nyt vähän käytiin pihalla. Tulee uni varmaan tosi hyvin yöllä..... Kipeitä suppareita on tullu muutamia. Jos synnytys vaikka alkaiski ihan tällä levolla, kun ei mistään ikkunan pesuista ja muista siivouksista ainakaan mulle ole mitään hyötyä ollu. mä en ymmärrä miten tää ajan kuluttaminen tuntuu niin uskomattoman hankalalta. Kyllä normaalisti päivät menee tosi nopeeta. Ehkä johtuu myös siitä, et lapsilla on ollu reilun viikon syysloma. En mä oikeestaan tänään edes halua vielä lähteä synnyttämään, kun lapsilla on huomenna kerho ja saan olla taas ihan yksin kotona.



Vallu: Ilkeetä masentaa, mut tunnen joitakin, joilla limatulpan irtoamisesta synnytykseen on kestänyt pari-kolme viikkoa. Itselläni ei tosiaan viime raskaudessa irronnut kun vasta synnytyksessä.



Nyt mä alan asennoitumaan siihen, että tämä vauva syntyy 40+2, jos vaikka päivät menis nopeammin:)

tasisonnea VALLULLE ja muille armaille siskoille,sekä tsemppiä viime metreille kaikille!!!

en ehdi jäädä pinoa selaamaan,mutta tässähän ne tärkeimmät..

(toivottavasti vallu pääset heti illalla uudella tukalla laitokselle!! ;) )



-nasuli ja kirppu 10 pvä

Alkaa olla jo niin kypsä tähän odottamiseen.. huoh! Tekis mieli lähtä kaupungille kurvaileen, mutta kun ei oikein voi edes kunnolla kävellä, kun vauva punkee kipeästi alas. Ja mulla ei sovi muut kengät kuin sandaalit jalkaan!! :/ Täällä Oulussa on tosiaan kirpeä pikkupakkanen ja varpaat paleltuis :( Onneksi mies on tulossa kohta kotiin töistä, saa viedä mut shoppailemaan. Järki menee yksin täällä kotona.



Älä nyt Vallu yritäkään ottaa varaslähtöä tässä hommassa!! *pitelee kiinni takinreunasta* Eikö meillä ole sellainen sopimus, että marraskuussa pusketaan OYS:ssa? ;) Ei nyt sentään, olis tosi hienoa jos lähtis edes sulla tulemaan pieni! Tsemppiä! Kaisalle myös kovasti tsemiä, ettei tarvis enää lähtä kotiin ilman vauvelia!!!



Kielo, edelleen 39+2

Neuvolassa käyty iltapäivästä.Painoa ei ollut tullut yhtään viime kerrasta,hb 121 (laskenut),verenpaine ok 128/82,vauvan syke 120.Pissa yhdellä+proteiineista, th sanoi johtuvan limatulpasta.Antoi ajan vielä ylihuomiselle eli torstaille, vaikka kovasti sanoi, että uskoo vauvan syntyvän lähipäivinä.VALLU huom! sanoi, että limatulpan irtoamisesta pitäisi mennä 3 päivää synnytyksen käynnistymiseen;) (mutta olen mäkin kyllä kuullut että on joillakin mennyt pidempään) Mulla limatulppaa alkoi lähteä sunnuntaina, joten katsotaan, ja irtoaa edelleen.



Yliaikaiskontrolli sitten viikonloppuna, jos ei vauva ennen sitä synny.



Alkuillasta olikin menkkajomotusta ja suppareita n.10 min välein n.tunnin ajan.Loppuivat sitten.Tunnelma on odottava.





KAISALLE tsempitykset.Toivottavasti palailet nyytin kera.;)



Vauvaonnittelut vielä HANSULLE ! :) Ja PIPSille kiitos synnytystarinastasi.:)



Ihanaa mies on esikoisen kanssa ulkoilemassa.



Toisaalta muakin VALLUN tavoin enemmän huolettaa, kuinka täällä pärjätään ilman minua kuin itse synnytys,vaikka kyllä sekin vähän jännittää.





ponnyt 41+0

sf-mitta laskenut 0,5 cm taas eli nyt 31 cm.

Tänään olen koittanut tehdä kaikkea, et saisin ajatukset pois masusta, mut ei se kyl oikein ole onnistunut... Siivous ja Sauna olis tältä päivältä hoidossa, sitten kun mies tulee sählyä pelaamasta, pitää koittaa saada se kolmaskin ässä samalle päivälle, jospa jotain vaikutusta olis.. Vaik tiiän et on vähän noi niksit jostain revittyjä, niin tuskinpa haittaakaan on... :)



Nyt on taas alkanu muuten närästää ihan hirveesti.. Ja aamupäivällä olleet pikku poltteet on valitettavasti lopahtanu, siivoominen sai niitä hetkellisesti takas.. Mut ei tätä vauvaa täältä niin helpolla taideta ulos houkutella... Toivottavasti Kaisa on nyt saanu jäädä sinne sairaalaan ja saa kohta oman nyyttinsä. Eiköhän tässä me muutkin kohta päästä asiaan.... toivossa on hyvä elää!



dem@ rv 39+4

Hui, vai kolme päivää?!? Apua, nythän mua alkoikin jännittää ;-). Olen minäkin kuullut, että limatulppa voi vuotaa vaikka kuukauden, käynnistämättä synnytystä. Toisaalta, en ole kuullut, että jos limatulppa tulee verisenä, siitä enää montaa päivää synnytykseen menisi. Katsotaan miten käy!



Tytöltähän mulla alkoi valua sitä veristä limatulppaa maanantaína klo 17.00 (jäänyt lähtemättömästi mieleen) ja sitten tyttö syntyikin keskiviikkona klo 12.55. Mutta sain kyllä silloin synnytysaamuna sen petidiinipiikin, joka käynnisti mulla supparit. Kalvot puhkaistiin sitten salissa ja tuosta tyttö olikin vajaa kaksi tuntia maailmassa.



Nyt sitten vaan pitäisi saada ne supistukset käyntiin, mutta miten?????? Jos niitä tulisi edes muutama, mutta ei :o(. Taidan loppuviikosta soitella neuvolaan, jos mitään ei ole tapahtunut ja liikkeet vauvalla ovat vieläkin vähäisiä. Eihän sitä sitten tiedä, jos vaikka alettas taas käynnistellä.



Eipä muuta kuin peukkuja meille ;-)!!!



[b]Kielo[/b]: Ja jos mulle tuliskin lähtö, tulen kyllä repimään sut mukaan. Oishan se nyt mukava saada ' tuttuja' samaan huoneeseen ;-) !!!



*Vallu*



P.S Oli muuten ihana täti tuuraamassa siellä neuvolassa eilen sitä virallista th:aa. Soitti mulle tänään kotiin ja kyseli masukkaan vointia ja mun omaaki. En siis oikeesti koskaan ole kuullut, että neuvolatäti soittaa perään ja on oikeesti ollut huolissaan asikkaansa voinnista!!!

[b]

Urkki - 25.10. 21:07

Aarre syntyi vihdoin sunnuntaina ja tänään jo päästii kotiin.

Pituus oli herralla 52cm ja paino 3480g.

Yritän huomenna kirjoitella tarkemmin.

Urkki ja Aarre 2 päivää vanha herra.[/b]

[color=blue]Paljon Onnea Urkki poikavauvan syntymän johdosta!!! Ja erityisonnittelut Lauralle isosiskoksi tulemisen johdosta :). Paljon rakkauden, ilon ja onnen täyttämiä päiviä elämäänne sekä suojelusenkeleitä pikkumiehelle![/color]

*Vallu ja ' paavo' 40+0*