Onko tosiaan niin että pikkulapsiperheessä ei ehdi persettä penkkiin pistää?

Lasten kasvaessa tilanne helpottuu kyllä huomattavasti.

viisi vuotta on pitkä aika odotella sitä että saisi edes joskus olla kotonaan rauhassa.

2,5v ikäeroa. Nyt sitten kolmas tulossa, saa nähdä vilkastuuko niin pahasti että en ehtisi rauhoittumaankin :)

kyllähän nuo 3 lasta sen verran työllistävät joskus :D

Itse jokainen sen perheen perustaa ja luultavasti lasten määränkin määrää.

ja voin rehellisesti sanoa, että heidän ollessaan pieniä minulla ei ollut päivisin sekuntiakaan vapaa-aikaa. Illalla hieman helpotti, kun mies tuli töistä ja pystyimme jakamaan vastuuta tai minä pääsin esim. yksin lenkille.

kahden pienen kanssa . Mä en ymmärrä miten joku ei ehdi...ei kotitöissä ainakaan meillä mene koko päivää kun pitää kämpän jatkuvasti siistinä

kun teemme myös töitä. Ja esikoinen varsinkin on elohiiri.

joskus sitten taas ehtii. Hiton rasittavaahan se on, että just kun on istahtanut tai mennyt vaikka vessaan niin joku tosiaan haluaa jotain tai kolhii itseään tai on muuten vaan niiiiin tärkeää asiaa....Onneksi toisenlaisiakin päiviä on.

Nyt kuopus täyttää 7v. ja saan jo nukkua päikkäreitäkin.

paitsi kävelylenkillä rattaissa. Näin meni ekat puoli vuotta. Kun esikoinen täytti 2 v, hän jätti päiväunet kokonaan pois. Eli eipä tullut nukuttua lasten kanssa päiväunia. ;)



7

joinakin päivinä ei.

Nyt helpompaa, kun nuorin on jo lähellä kouluikää.

Toki nyt joskus ehtii, mutta sellaista jatkuvaa kiirettä.

yhden kanssa onkin sitten koko ajan kiinni. Useasta on seuraa paljon toisille.

esim kun luettiin, piirrettiin, lapset oli päikkäreillä. Meidän lapsilla on myös isä (kas kummaa!), joka hoiti lapsia siinä missä minäkin ja mä sain istua tai maata. Mulle tärkeämpää kuin istuminen oli se, että sain olla välillä yksin. Sekin hoitui. Lapsilla ikäeroa 3 ja 2 v. Nyt nuorin jo 6.

kyllä lasten ja vanhempien temperamentista. Itse olen tosi rauhallinen, ja tarvitsen aikaa itsekseni. Meidän pojatkin (2-v ja 4-v) ovat tosi rauhallisia, ja leikkivät paljon itsekseen tai vain lueskelevat kirjaa tms. Itselle olisi kasvun paikka, jos nyt tuleva kolmas lapsi onkin varsinainen elohiiri. Toisaalta uskon, että myös tämä "rauhallinen" ympäristö vaikuttaa myös kolmanteen lapseen. Kyllä meilläkin joka päivä riehutaan ja painitaan jne. mutta itse en millään jaksaisi sitä koko aikaa. Koitan järjestää kunnon energianpurkuhetki esim. pihaleikeissä, niin että sitten tulee niitä suvantovaiheita, joilloin itse esim. luen lehteä ja juon kahvia, ja pojat puuhailevat jotain rauhallista.

Ihan on kiinni siitä, miten itse sen elämän niiden lasten kanssa järjestää.

Ihan on kiinni siitä, miten itse sen elämän niiden lasten kanssa järjestää.

mutta et tiedä hittookaan mitä muiden elämät saattaa olla.

Ja juu en ehdi, ennen kuin nyt, klo 22, kun ne kaikki koisaa, viimein!