Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Rivarista omakotitaloon. Oletteko koskaan katuneet?
15.03.2011 |
Me asume nyt uudehkossa rivitalossa. Haaveilemme omakotitalosta, uudehkosta. Periaatteessa meillä on tilaa tässä nykyisessäkin. On hienot pihat ja lapsilla omat huoneet. Jo 2 vuotta olemme haaveilleet kuitenkin omakotitalosta. Oletteko olleet samassa tilanteessa? Miten ratkaisitte tilanteen? Onko joku joskus katunut pätöstä?
Kunpa tietäisi :)
Kommentit (10)
Kannattaa ottaa huomioon sijainti.
Monesti omakotitaloalueilla on lapsiperheet asuvat etäämpänä toisistaan, joten leikkikavereita ei välttämättä olekaan enää omalla pihalla. Samoin julkiset palvelut voivat olla kauempana kun alue on väljemmin rakennettu.
Mutta muuten: omakotitalo sopii sellaiselle, joka tykkää tehdä kotitöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omakotitalossa on aina se, että siinä asuminen vaatii aikaa. Toisin sanoen on jaksettava tehdä niitä sen vaatimia hommia ja huoltaa (uuttakin) taloa jatkuvasti.
Mutta kyllä omakotitalossa on paljon hommaa, ihan uudessakin. Ja ei ole taloyhtiötä joka jakaisi kustannuksia tai huoltomiestä, jolle soittaa kun tulee jotain ongelmaa. Niitä tulee eteen yllättävän paljon. Olen asunut kahdessa täysin uudessa omakotitalossa ja nyt 10 vuotta vanhassa ja aina olisi jotain tekemistä. Hommassa on puolensa ja puolensa. Kaikista ei todellakaan ole omakotitaloasujiksi.
Me muutettiin viisi vuotta sitten uudesta rivarista uuteen omakotitaloon eikä olla kaduttu.
Hommaa on enemmän (mm.nurmikon leikkuuta,lumitöitä), mutta positiivisia puolia enemmän kun negatiivisia.
Oma iso piha on meille niin tärkeä, ettei enää voitaisi rivarin pientä pihaa ajatella.
Ja se että ei ole niitä seinänaapureita on todella ihanaa! Ja omalla pihalla on aina enemmän rauhaa kun rivarin takapihalla, näin meillä ainakin.
Suositelen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta rivarista ok-taloon, jos ei asumiskulut KAUHEASTI NOUSE niin mitä katumista siinä olisi?
Tässä on iso piha ja kasvimaa, joten piha- ja lumitöitä on ihan sopivasti. Kuitenkin isommissa asioissa on taloyhtiön tuki, eli ihan yksin ei tarvitse kaikesta vastata.
Ainoa miinus on se, että meiltä kuuluu varmaan välillä aikamoiset lasten metelit naapuriin. Ok-talossa saisi mellastaa vapaammin. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ettei muutettu aiemmin pois.
Rivari / paritalo, ylipäänsä tuollaisissa pientaloyhtiöissä, asuminen on helvettiä, aina mahtuu joku idioottinaapuri tai muutama joukkoon.
Omakotitalossá, vaikka onkin pieni tontti ja naapurit ihan vieressä, on silti se oma päätäntävalta eri tavalla.
(Tietty kannattaa vähän katsoa millaiset naapurit on, ettei ole joku skitso.)
Työmäärä meitäkin pelotti, mutta selvitty ihan hyvin. Ei kannata kauhean vanhaa ostaa missä koko ajan jotain.
Rivari / paritalo, ylipäänsä tuollaisissa pientaloyhtiöissä, asuminen on helvettiä, aina mahtuu joku idioottinaapuri tai muutama joukkoon.
Mukavat, fiksut, yhteistyökykyiset naapurit meillä. Joka ikinen!
Ettei ongelma olisi omassa asenteessasi?
7
Alue: Aihe vapaa
Äkkseltään meidän perheen syyt asua omakotitalossa on seuraavat:
- Ei pelkoa metelistä
- Ei ahdistavia naapureita (meillä ei siis ole naapureita laisinkaan, joten pelkoa törpöistä ei ole)
- Iso kunnon piha
- Päätökset omia, ei tarvitse miettiä, mitä muut sanovat tai minkälaisia päätöksiä muut tekevät ja joudutaan siihen mukaan
- saa parkkeerata auton lähelle ulko-ovea ilman sanomisia, grillata milloin haluaa jne.
Huonoja asioita:
- paljon töitä (pihatyöt, lumityöt, nurmikon leikkuu, korjaustyöt)
- lapsilla ei niitä pihan lapsia leikkimässä(tosin lähiössä asuminen kyllä vastaa rivarin yhteistä pihaa, kun muita lapsiperheitä lähellä)
- vastuussa kaikesta yksin (välillä vähän uuvuttavaa, kun ei tiedä, miten kaikki jutut toimii, mutta onneksi talon toiminta on miehen vastuulla)
Miettikääpä, oletteko oikeasti täynnä rivariasumista vai onko vaan se omakotitalo sellainen statussymboli, jota kuvittelette haluavanne, vaikka oikeasti sillä ei ole teille mitään merkitystä.