Lue keskustelun säännöt.
Mä olen kuin äitini nykyisin :( Ujosta suupaltiksi muutui.
13.03.2011 |
Inhosin lapsena aina sitä, kun oma äitini puhui taukoamatta ja toisten päälle kaikki henkilökohtaisimma asiat aina mun kuukautisten alkamisista omaan seksihaluttomuuteen ihan kelle tahansa ja kovalla äänellä. Päätin etten ole koskaan omille lapsilleni samalainen. Olin vielä ujo ja hiljainen, epävarma nuori aikuinen. Nyt olen epävarma päällehuutava juoruava kolmikympinen, edelleen epävarmma. Miksi musta on tullut tällaien ja ennenkaikkea miten mä osaisin taas antaa muillekin tilaa enkä suuna päänää käy monologiani silloin harvoin, kun mulla olisi tilaisuus jonkun kanssa ihan oikeesti keskustella?
Kommentit (2)
sen, että olet kuin oma äitisi. Se on lähtökohta. Niin kauan kuin kiellät sen, niin et koskaan opi.
Esimerkkisi kertoo käyttäytymisestä. Ja sitä voi helpostikin muuttaa. Tarkkailemalla itseään ja korjaamalla toimintaansa.
2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
näin meille kaikille käy, ellei nyt temperamentti ole aivan yö ja päivä äidin kanssa. Ja silloinkin ulkopuoliset huomaavat samanlaisuuden. Tämä muutos tapahtuu viimeistään nelikymppisenä. Joka toista väittää, valehtelee.
Samalla lailla jokaisen pitäisi katsastaa miehen isä, kun poikaystävää arvioi. Ei hän nuorena ole samanlainen, mutta auta armias, kun ikää tulee...