vaihto-oppilaina olleet äidit,antaistteko omien lastenne lähteä ko.kohteeseen jossa itse olitte?

Yliopistossa voi mennä sitten vaihtoon, jos haluaa, mutta lukioaikana meidän perheestä ei lähde lapset vaihtoon.

meiltä ei lähdetä vaihtariksi ennen täysi-ikää

Ainakin siellä missä minä olin USA:ssa oltiin hyvin valvottuja eikä rellestetty. Tosin olin siellä vain kielikurssilla 15-vuotiaana.

Vaihtarina olin Ranskassa ja päästäisin sinnekin jos olisi paremmin järjestetty kuin silloin minun aikanani. En ollut minkään järjestön tai firman vaihtari, vaan koulujen keskinäisen yhteistyön vaihtari. Mulla ei ollut edes isäntäperhettä! Aika yksinäistä oli 16-vuotiaalle.

Kasvatti todella paljon ja itseasiassa haluaisin, että molemmat lapseni lähtisivät ennen lukiota vaihtoon. Ei välttämättä usaan, mutta jonnekin.



Oppii arvostamaan omaa perhettään, maataan, koulua ym. ihan toisella tavalla. Teiniangstit loppuu kun huomaa miten hyvin kotona asiat on ja miten tärkeitä ja rakkaita omat vanhemmat ovat.

Aviomiehenkin löysin jenkeistä ja voipi olla että lasta kiinnostaa muutenkin ko. maa myöhemmin, koska toinen puoli suvusta asuu siellä.



Saa lähteä, jos haluaa,sukua on siellä paljon joten voipi majoittua tuttujen luokse.

Olin itse Jenkeissä _todella_ konservatiivisella alueella, enkä näe mitään syytä, miksi en voisi " päästää" lastanikin sinne. Eikä tarvitsisi olla edes niin tiukkista kuin siellä (siellä oli huomattavasti tiukkiksempaa kuin Suomessa).



Tärkeintä minulle kuitenkin olisi se, että luottaisin lapseeni ja että hän saisi hyvän isäntäperheen. Silloin ei tarvitsisi pelätä, että hän joutuu helposti huonoille teille. Sitä paitsi vaihto-oppilasjärjestöillä on erittäin tiukat säännöt töppäilyjen varalle; esim. huumeiden kokeilusta lähdetään välittömästi kotiin ilman minkäänlaista neuvotteluvaraa.

Ja tottakai antaisin lapsen menna, tosin asutaan nyt jenkeissa niin taitaa menna lapsi vaihtariksi Suomeen sitten:):)

Itse olin vajaa 15 vuotta sitten USA:ssa keskilännessä enkä niinkään olisi huolissani " rällästämisestä" vaan siitä, mitä vaihtarivuosi tekee niin herkässä iässä olevalle nuorelle psyykkisesti. Monillahan on puhjennut kotiin palattua masennusta, syömishäiriötä ym. ja muutenkin vuosi on tosi rankka kokemusl, joka ei sovi kaikille. Samaan hengenvetoon pakko todeta, että vuoteni oli erittäin positiivinen ja opettavainen kokemus, mutta nämä " lieveilmiöt" ihan tutkitusti seuraavat monia vaihtareita.

pakko kysyä, kun siellä olin minäkin. =)

Kas kun minun entinen vaihtarimaa on heidan toinen kotimaansa, niin etta voi olla, etta ei eksotiikallaan viehattaisi. Kylla saavat matkustella ja menna teineina, tietyin rajoituksin.