Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Jos kolmatta lasta ei tule, miten siitä selviää?
07.03.2011 |
Olen kuumeillut kolmannesta lapsesta kaksi vuotta. Mies ei ole ollut superinnostunut, mutta vuosi sitten raskauduin, ja mieskin oli jo innolla hommaamassa isofix-istuinta autoon :) Raskaus kuitenkin päättyi keskenmenoon, ja sen jälkeen mies on ollut ehdoton, että ei enää kolmatta, ja syynä on ainoastaan mukavuudenhalu, tai näin hän ainakin sanoo.
Minä taas edelleen kovasti haluaisin vielä yhden lapsen, asia pyörii päivittäin päässä, lasken tärppipäiviä ja elättelen toivoa, josko tässä kierrossa olisi vahinko tapahtunut. Ikävä kyllä sitä vahinkoa ei näköjään tapahdu, vaikka ehkäisyä ei ole käytössä. Seksiä tosin voisi olla enemmänkin...
Jääkö asia vaivaamaan loppuiäksi, jos vauva jää saamatta? Kun välillä tuntuu, että muuta ei päähän mahdukaan kuin vauva...
Kommentit (11)
Mieti maapalloa, olemassaolevia lapsia ja omaa sekä miehesi elämää.
Olet ihan kuin pikkupentu joka kirkuu uuden nuken perään. Ryhdistäydy nainen. Pätkäise vaikka piuhat (tai miehesi) niin ei tarvitse murehtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se nyt vaan on niin. Asioiden kanssa pitää opetella elämään.
Ja tämän kirjoitin nimimerkillä "minä puolestani en tule saamaan yhtään omaa lasta" Usko tai älä, tämänkin kanssa oppii elämään, kun aikansa poraa. Miehen edellisestä liitosta on varhaisteinejä, ehkä musta tulee mummopuoli joskus.
Minäkin haaveilin pitkään kolmannesta lapsesta. Aikamme mieheni kanssa asiasta puhuimme, annoin aikaa totutella ajatukseen yms. Nyt sitten on se kolmas lapsi tulossa :) Eikä varmaan sinun miehesi kokonaan asiaa ole teilannut jos ei ehkäisy ole käytössä?
ymmärrän halusi, eikä siinä ole mitään pahaa haluta kolmatta, mutta mieti asiaa tarkasti jos mies ei oikeasti halua sitä kolmatta enää. Jotkut eivät saa lapsia ollenkaan vaikka haluaisivat. Tai sitten on miehiä jotka ovat niin kylmiä, että kertovat naisille monen vuoden seurustelun ja avioliiton jälkeen, että en minä haluakkaan lapsia ja on meossa katkaisemaan "johdot". Mieti niitä naisia miltä heistä tuntuu, kun eivät saa rakastamansa miehen kanssa edes sitä yhtä. Ja jos lapsia ylipäätään haluavat joutuvat eroamaan ja hankkimaan lapsen yksin tai sitten etsittävä uusi mies ja toivottava että hän niitä lapsia haluaisi.
Ei ole tarkoitus mitenkään vähäksyä toivettasi, mutta ole iloinen, että sinulla on jo kaksi lasta ja ilmeisesti kuitenkin rakastava mies rinnalla. Huonomminkin voisi olla..
Koira on eläin, ei sitä voi verrata vauvaan! Itse en ottaisi koiraa missään tapauksessa, ikinä, koskaan. Se ei mitenkään olisi voinut korvata vauvakuumeessa vauvaa, ihmistä. Mutta se siitä...
Itse mietimme kolmatta jonkun aikaa, mies ei niin heti innostunut, mutta perustelin kantani hyvin. Onneksi hän lämpeni ideaan kuitenkin eika helposti, ja innostui kovastikin ja on nyt aivan myyty vauvaan :). Tiedän, että minulle olisi ollut kova paikka jos kolmas lapsi olisikin jäänyt tekemättä. Vauvakuumeenkin koin vasta kolmannesta haaveillessa. Ensimmäinen ja toinen olivat niin itsestäänselviä, että heidät "tehdään". Niitä ei mietitty sen enempää kun aika tuli oikeaksi. Nyt siis kolmas jo syntynyt, ja luojan kiitos mieheni suostui! Aivan ihana, koko perheen lellikki!
Että keskustelkaa, kerro kantasi, esitä toiveesi. Vetoa miehesi hyvyyteen isänä, että varmasti intoa riittää vielä yhdelle :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos ette ehkäise, niin sehän tarkoittaa, että yritätte vauvaa? Vai teetkö abortin jos vahinko tapahtuu?
Minäkin haaveilin pitkään kolmannesta lapsesta. Aikamme mieheni kanssa asiasta puhuimme, annoin aikaa totutella ajatukseen yms. Nyt sitten on se kolmas lapsi tulossa :) Eikä varmaan sinun miehesi kokonaan asiaa ole teilannut jos ei ehkäisy ole käytössä?
Hyvä tietysti, jos näin käy.
Minä tosin vastasin vain lopussa olleeseen kysymykseen, että vaivaako asia koko iän, aikäli en pidä omaa kommenttiani "ihme vastauksena". Voi vaivata. tai sitten ei. Kuten minua voi vaivata lapsettomuus, tai sitten ei. Asioiden kanssa nyt vaan edelleen pitää opetella elämään, kävi kuinka päin tahansa. Tuskin kukaan elämässä ihan kaikkea saa, mitä haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä halusin kolmannen, mies ei. Mies kuitenkin laski, että ehkä se kolmas on pienempi paha kuin muija, joka koko loppuiän kaipailisi sitä kolmatta. Nyt touhuaa tuossa iloinen 1.5v. Mies ei kuitenkaan ollut mitenkään mukana raskaudessa, oli itse asiassa myrtsi. No, muksu onneksi on helppoa laatua, joten miehen sanoin 'eihän tuota voi kun rakastaa'.
Noin muuten sanoisin, että jos teillä ei ole ehkäisyä käytössä, niin miehesi on kyllä antanut lapselle luvan tulla jos on tullakseen. Ehkä teidän pitäisi jutella.
Ja jos sitä kolmatta ei tule, niin se voi olla loppuelämän hiljainen suru tai sitten se joskus helpottaa, ei voi tietää. Jos asia on miehellesi loppuun käsitelty, niin mieti kumpi on parempi: kolmas lapsi vai ehjä perhe kahdella lapsella. En tiedä miten meidän liiton olisi käynyt jos kolmas lapsi olisi ollut yöllä huutavaa ja muutenkin vaativaa sorttia.
Jos miehesi ei halua lasta, miksi ei käytä ehkäisyä.. Jos taas se on ihan sama tuleeko vai ei, niin sitten ok. Miehesi varmasti rakastaa lastaan jos se on ihan sama tuleeko vai ei.. Mutta jäi nyt vähän epäselväksi mikä on miehen todellinen kanta asiaan.
Luulisi kahden lapsen isän jo tietävän miten niitä lapsia tehdään :)
Mutta toivottavasti miehesi suostuu kolmanteen jos se on tärkeää sinulle :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä halusin kolmannen, mies ei. Mies kuitenkin laski, että ehkä se kolmas on pienempi paha kuin muija, joka koko loppuiän kaipailisi sitä kolmatta.
Vaikka itse en varmaan jaksaisikaan ryhtyä lapsentekoon, ellei mies olisi hommassa satasella mukana. Meillä onneksi tilanne ollut aina se, että mies on enemmmän vauvakuumeessa kuin minä. Nytkin nuorimmmainen on vasta 4 kk vanha ja mies jo puhuu uudesta lapsesta! (En todellakaan vielä suostu!)
Alue: Aihe vapaa
että ei ihan maailman suurin ongelma ole... Ota koira!