Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten muuttaisin asennettani (lapsen taidoista)
26.02.2011 |
toivon, etten pahoita kenenkään mieltä, jonka lapsella on oikeaa kehitysviivästymää "natisemalla tyhjästä".
Mutta tilanne siis on, että eskarilapsoseni ei oikein osaa mitään "normaaleja" motorisia taitoja, vaikka muuten on tosi skarppi ja fiksu ja hyvin kehittynyt. Motorisesti en nyt tiedä onko varsinaisesti jäljessä mutta ei ainakaan kärjessä ikätovereihinsa nähden.
Osaa ajaa pyörällä vain horjuen ja haparoiden, luistella ehkä metrin kaatumatta, ei uida, ei hiihtää (muutaman askelen vain). (Sukeltaa osaa).
Pulma ei ole ehkä lapsen taidot, vaan että minua nyppii asia. Hän ei ikinä tahdo itse pyöräilemään yms vaikka yritän kivasti kannustaa. Aina saa maanitella ja jopa melkein pakottaa, että on nyt jonkun verran harjoiteltava, kun syksyllä koulukin alkaa. En nyt ole mikään erityisen lahjakas ja liikunnallinen itsekään. Mutta haluaisin että lapsi tässä asiassa olisi kuten muut ikäisensä, vaikka muuten noin ylimalkaan arvostan yksilöllisyytt'ä ja persoonallisuutta enkä tahdo kaikkien olevan samasta muotista. Mutta hän ei ole reipas ja rohkea, vaan kömpelö ja horjuva ja koska se näkyy niin selvästi ulospäin, en osaa oikein olla asian kanssa niin kuin fiksusti kuuluu.
Kommentit (5)
Ensinnäkin on hyvä tiedostaa se, että lapsi - kuten kuka tahansa ihminen - tekee mielellään sitä, mikä on helppoa ja sujuu ongelmitta. Se, mikä on vaikeaa, on ikävää puuhaa. Lapsesi ei tykkää liikunnasta, koska se on hänelle kovin haastavaa. Tämä on pulmatilanne lähes aina, kun lapsella on viivästymää. Lapsi pitää jotenkin saada tekemään vaikeaa juttua, koska muutoin viivästymä tulee entistäkin suuremmaksi suhteessa ikätovereihin.
Toiseksi, kehottaisin heti ottamaan yhteyttä erityisopettajaan, ja pyydä seuraamaan lastasi. Hän antaa henkilökunnalle ohjeita, miten lasta aktivoidaan liikkumaan. Voit reilusti pyytää myös kotiohjeita. Olennaista on se, että liikuntatehtävien pitää olla riittävän helppoja. Mikä tahansa liikunta on lapsellesi eduksi. Leikkipuistot, hipat, kuperkeikat, keinuminen, leikit lapsiryhmässä, mitä vaan. Kuulostaa siltä, että lapsellasi on tasapainon kanssa ongelmia. Lääkärin tutkimuskin voisi olla paikallaan. Kotona leikkejä, missä seisotaan yhdellä jalalla, hypitään yhdellä jalalla ym. hassuttelua. Hiihdosta yms. voi ehkä ajatella tarrapalkintojakin, mutta pyydä ensin ohjeita erityisopelta tms. Hiljaa hyvä tulee!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja muutenkin oli liikunnallisesti kömpelö ja lahjaton. Mutta sitten kun oppi, niin on tykännyt tosi paljon liikunnasta! Vieläkään siskoni ei tykkää taitoa vaativista lajeista kuten pyöräilystä tai hiihtämisestä (hassua, en ajattelisi, että näihin vaaditaan taitoa). Mutta hän on löytänyt omat lajinsa. Tykkää esimerkiksi kävelystä, kuntosaliharjoittelusta, uinnista ja vapaamuotoisesta tanssista.
Kannusta lastasi harrastamaan sellaisia lajeja, jotka tuntuvat hänelle sopivilta. Älä vaadi suorituksia, vaan opeta, että liikunta on kivaa.
P.S. Siskoni on aivan normaali nuori nainen, ei mitään diagnooseja tms.
kaikille vastaajille.
Mutta minusta lapseni ei kyllä ole motorisesti viivästynyt. Ensinnäkin on käynyt (allergiasyistä) tavallista useammin lääkärillä, lastenosastolla.
Ja toiseksi hänen päiväkodistaan ikinä ei ole kuulunut minkäänlaista palautetta että motorisesti olisi jotain ongelmaa. (muuten ihana päiväkoti ja saa paljon palautetta). Neuvolassa koko ajan sanottu että on ikäistään "parempi".
Mutta nämä niin sanotut raisummat lajit eivät onnistu.
Ajattelen, jos koulunumeroita nyt tähän käyttäisi, että lapseni on urheilussa 6, korkeintaan 7, mutta jos olisi viivästymää olisi 4 tai 5. Näppärä on sormistaan, kirjoittaa, lukee ym ja osaa esimerkiksi tehdä täydellisen sillan (notkea). Juoksee/hyppii leikeissä siinä missä muutkin lapset, mutta nämä alussa luettelemani urheilumuodot takkuavat.
Oletko edelleen näillä lisätiedoilla sitä mieltä, että on motorisesti viivästynyt? jos oikeasti on, ilman muuta haen apua erityisopelta.
Mielellään saa vielä kommentoida.
että olisi jotain motorista häikkää.
Nuo kaikki lajit, jotka luettelit, vaatii uskallusta ja pitkäjänteisyyttä.
Onko ollut uimakoulussa? Siellä voisi rohkaistua muiden esimerkin myötä.
Kaikissa noissa lajeissa tarvitaan harjoittelua, eihän sitä opi, jos ei yritä. Jollain keinolla pitäisi kiinnostus saada heräämään.
Alue: Aihe vapaa
Ei kukaan lapsi opi näitä opettelematta. Toki joku nopeammin, toinen hitaammin, mutta aivan kaikki tarvitsevat paljon harjoitusta. Yksi ja kaksi kertaa ei riitä, eikä silloin tällöin harvakseltaan useampikaan kerta.
Harjoittelusta kannattaa tehdä kivaa. Ei siis niin että "nyt harjoitellaan", jos harjoittelu kerran itsessään ei motivoi lasta. Motivoisiko yhdessä tehty eväsretki hiihtäen? Hauskat leikit luistimilla, jossa aikuisetkin ovat mukana (hupsuttelua ja hassuttelua)? "Tutkimusmatkat" lähiympäristöön pyörillä? Pääsiäisloma lapissa? Kylpyläviikonloppu? Siis erilaisia motivointikeinoja. Älä turhaan tässä vaiheessa toivo lapselta oma-aloitteisuutta näiden harrastusten pariin, vaan aktiivisesti itse motivoi lapsi yhdessä sinun/perheen kanssa liikkumaan.