Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Siis elämänhän on pakko olla yhtä kaaosta kun laittaa ihan pienen hoitoon.
14.02.2011 |
Meidän 1v4kk ainakin heräilee monta kertaa öisin ja häntä pitää tassutella. Rytmit menevät herkästi sekaisin, joskus kukkuu myöhälle, joskus herää yllättäen aiemmmin. Sairastaa koko ajan, saa kaikki taudit tyyliin kaupan kassajonosta.
Miten tässä vielä töissä kävisi ja yrittäisi toimia asiantuntijaroolissa?!
Nostan NÖYRÄSTI hattua teille, jotka jaksatte käydä jo töissä lapsen ollessa näin pieni, ihan oikeasti nostan! Vai tapahtuuko siinä jotain ihmeellistä käännöstä jos lapsen vie hoitoon, nukkkuuko paremmin kun päivällä on niin paljon äksöniä?
Tosin ei kyllä ole harkinnassa hoitoon vienti, ei sillä.
Kommentit (7)
aloittaessaan hoidon ja rytmi sen kun parani. No, on tosin muutenkin ollut aina hyvä nukkuja. 2kk:n ikäisestä on nukkunut yönsä heräämättä. Ainoat poikkeukset ovat olleet hampaiden tulo tai sairastumiset kun yöllä ollaan valvottu, muuten ei.
Hoitoon vieminen paransi iltarytmiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hoitoon kuin toiset? En usko että meidän tenavasta olisi vielä hoitoon..
Meillä oli puolitoista, ja onhan se ihan kauheeta, vaikka meillä nukkuikin hyvin.
Kauhea kiire lapsen luo a-i-n-a. Mutta siinä se puolessa vuodessa helpottaa.
Unirytmin pitäisi olla aika tasainen ennen hoitoon viemistä, samoin päiväunille nukahtamisen pitäisi sujua "missä tahansa". Pottailu ja puhuminen helpottavat. Joten on se lapsestakin kiinni.
tyttö oli 1v5kk kun aloitti pk:n ja mä tein kuolemaa niin henkisesti kuin fyysisestikin!! yöt oli repaleisia ja aamuherätykset ihan kammottavia ja töistä kotiin piti ajaa talla pohjassa itku kurkussa, kun ajetteli sitä pientä siellä portin luona äiditä odottamassa (ja tyttö todellakin odotti siellä)
en tekisin moista enää itselleni saatikka lapselleni, jos vain olisi toinen vaihtoehto.
esikoinen kun sai olla kotona 3 vuotta....aika epistä.
Väsyttääkö töissä kauheasti? Onko ollut helppo sopia kumpi jää sairastelujen takia kotiin? jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se aluksi rankkaa. Heräiltiin töihinpaluuni jälkeen vuoroöin mieheni kanssa jos oli tarpeen. Sillä sen jaksoi, että sai edes joka toisen yön suurin piirtein nukkua. Kolme kk meillä oli tuota aikaa töihin palatessa ennen kuin lapsi alkoi nukkua täysiä öitä (oli tulloin 1,5v). Tein lyhennettyä työaikaa (6h/pvä) mikä myös auttoi. Jos lapsi sairasteli, silloin sairasteli ja olin kotona. Ei siitä paineita työpaikan suunnalta tullut. Kotona pysti kuitenkin jotain tekemään.
Mun työ on asiantuntijatyötä, muttei onneksi sellaista, että riistettäisiin työntekijää oikein perusteellisesti. En onneksi ole korvaamaton. Kiirehuippuihin ja kalenterin sisältöön pystyy vaikuttamaan eikä kova paine tai stressi ole kuin ajoittaista. Joskus kyllä tuntui väsymyksessä, ettei pää oikein toimi, mutta onneksi se oli ohimenevää :)
Alue: Aihe vapaa
Mä vein 80-luvulla mukulani hoitoon 10 kk vanhana, kun äitiysloma loppui. Ei silloin ollut mitään kotihoidontukia tms, joten ei ollut taloudellisesti oikeen muita mahdollisuuksia. Onneksi mun muksu kuitenkin nukkui yöt jne. Eli en kokenut mitenkään raskaaksi työssäkäyntiä.