Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
varhainen koulunaloitus ja lasten/perheiden hyvinvointi
14.02.2011 |
mielenkiintoinen keskustelu kansainvälisestä näkökulmasta tuo koulunaloitus aikaisin vs. kotihoito.
Mikä Suomessa lisää perheiden pahoinvointia, nuorison irrallisuutta muihin maihin verrattuna - vaikka täällä lapset ovat verrattain pitkään kotihoidossa ja päivähoitojärjestelmä on niittänyt maailmanlaajuista mainetta laadullaan ja kattavuudellaan?
Yksi iso ero aiemmasta keskustelusta nostettuna esille on naisten kokopäivätyöskentely, joka monen ulkomailta kommentoivan mielestä on harvinaista muualla, eli muissa Euroopan maissa ainakin työelämä myös joustaa, eivät vain äidit ja lapset.
Onko tässä syy? Naiset Suomessa kantavat liian raskasta viittaa, hoitovat ensin lapsensa ihan itse ja sitten ryntäävät suin päin kokopäivätyöhön? Lapsilla on ainakin varmuudella pitkät hoitopäivät, sekä uuvahtaneet vanhemmat?
Vai onko syynä perhekäsityksen suppeus? Suomessa isovanhemmat eivät kuulu aktiivisesti perheeseen, serkuista, tädeistä ja sedistä puhumattakaan. Jokainen koittaa hoitaa oman leiviskänsä kunnialla, vaikka jakamalla jokainen saisi enemmän.
Kovat tulokset PISA testeissä eivät riitä, jos jo noin 25% nuorista uhkaa syrjäytyminen, päihteidenkäytön ja epäonnistumisten värittämä elämä. Valtaosa näistäkin nuorista saa kuitenkin aikanaa lapsia, jotka kantavat vanhempiensa taakkaa jo syntymästään saakka.
Jotain tarttis varmaan tehdä.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Saara Kinnusen kirjasta "Anna mun olla lapsi" lainattua:
Ruotsalaisilla ja norjalaisilla lapsilla on enemmän hyvää mieltä ja elämään tyytyväisyyttä kuin suomalaislapsilla. Heillä on läheisemmät suhteet vanhempiinsa. Suomalaislapset luulevat usein, ettei kukaan rakasta heita. He itkevät ja ovat surullisia usein."
"Suomalaislapset viihtyvät huonommin koulussa kuin muut eurooppalaiset lapset, he tuntevat enemmän yksinäisyyttä kuin Etelä-Euroopan lapset, he juovat humalahakuisesti nuorempana kuin muiden maiden lapset, kolmasosalla on vakavia puutteita perushoivassa ja välittömän psykiatrisen avun tarpeessa on viidesosa lapsistamme."
"Kolmasosa lapsistamme voi paremmin kuin koskaan ja lasten- ja nuorten humalahakuisen juomisen kasvu on pysähtynyt."
Kirja on vuodelta 2003. Onko tilanne muuttunut parempaan suuntaan sen jälkeen?
Miten ne "paremmin kuin koskaan voivat lapset" on kasvatettu?
Olen ulkosuomalainen ja asuinmaassani ihannoidaan suomalaista ja yleensäkin pohjoismaalaista elämää. Suomalaiset kuitenkin valittavat koko ajan kaikesta vaikka asiat ovat tosi hyvin. Onko se ruoho aina vihreämpää aidan takana?
Työskentelin aikoinaan lentoemäntänä ja tuli koluttua esim. Karibiansaaret läpi. Erityisen tutuksi tuli Dominikaaninen Tasavalta. Ja voitteko kuvitella...Suomen mittapuun mukaan sikäläisillä ihmisillä ei ole yhtään mitään, mutta siitä huolimatta he ovat onnellisia ja hymyilevät koko ajan.
Ehkä kannattaisi joskus ottaa esimerkkiä näistä ihmisistä eikä aina valittaa. Suomi on hyvä maa, nauttikaa elämän pienistä asioista. Tämä meni nyt vähän asian vierestä mutta tulipahan sanottua.