Lapsen änkytys, kokemuksia kaipailen

Nelivuotiaalla pojallamme alkoi "levy jumittaa" ehkä noihin aikoihin tai hiukan myöhemmin. Ei ollut ainakaan paljoa sellaista ä-ä-ä-änkytystä, vaan tarinaa kertoessaan poika jäi toistelemaan jotain sanoja, veti henkeä ihan omituisissa kohdissa eikä päässyt eteenpäin.



Yritin kuunnella kärsivällisesti ja hoputtamatta ja rohkaista pääsemään jutun loppuun asti. Nyt on jo helpottanut (poika täyttää keväällä viisi).

sitä a-a-a-a-uto tyyppistä. Kiusaantuu, kun yhtä äkkiä ei puhe kulje.



Yritetty olla huomioimatta. Mutta kiusallista on sekä lapselle että ympäristölle: (. ap

Meillä oli samanlaisia kausia tyttömme ollessa 3-4 vuotias. Saattoi muutamia viikkoja änkyttää melko paljonkin ja sitte taas puhe normalisoitui. Meille neuvolassa sanoivat, että on todella yleistä puheen takkuaminen tuossa iässä.



Tyttömme oppi puhumaan 1-vuotiaana ja 2-vuotiaasta lähtien rupatteli jo pitkiä ja hyvin selväsanaisia juttuja. Nuo änkytyskaudet olivatkin todella yllättävä muutos sekä tytölle itselleen että meille puheliaan tytön vanhemmille.

Nyt tyttö melkein 5 eikä noita änkytyksiä ole puheessa enää ilmennyt:)

Antakaa lapsen änkyttää.. älkää keskeyttäkö ja arvailko mitä lapsi meinaa sanoa vaan kuunnelkaa loppuun ja kohdelkaa lastanne normaalisti. Terveisin äiti, joka kokenut saman kolmesti...

kuulla että voi mennä ohi. Nyt yritetään puhua lapselle rauhallisesti ja kuunnella lapsen lauseet loppuun. ap

noin 3,5-vuotiaana änkyttämään, välillä aika pahastikin, kun meinas olla vaikea saada tolkkua mitä yrittää sanoa. Mutta ei muuta kun antaa riittävästi aikaa sanoa se asiansa. Meillä poika änkytti aina pahemmin kun siskonsa oli kotona = jos ei sano asiaansa nopeasti, voi se sisko ehtiä väliin selvittämään jotain :P



Nyt ikään 4v9kk eikä änkytä enää juuri koskaan. Ehkä joskus väsyneenä tulee edelleen jotain, mutta pääsääntöisesti ei.



Meillä änkyttäminen oli enimmäkseen sellaista, että poika jäi toistamaan sanojen loppuja tai sanaa keskellä lausetta tms. jos ei meinannut saada seuraavaa sanaa suustaan pihalle... Joskus myös väliin pukkasi jokin ylimääräinen tavu (esim. "eh-eh-eh-eh", jota jäi toistamaan kuin rikkinäinen levy... )

Esikoisellamme oli useamman kuukauden jakso noin 3-vuotiaana jolloin änkytti välillä enemmän, välillä vähemmän. Välillä änkytys oli niin pahaa, että tuntui, että lapsi ei meinannut saada sanotuksi mitään. Meillä änkytys häiritsi kovasti myös lasta itseään. Änkytyksestä voi myös lapselle puhua, kuten mistä tahansa muustakin asiasta. Meillä ainakin auttoi varsinkin lapsen pahaan mieleen se, kun lapselle sanoimme, että ei haittaa vaikka välillä puhe takkuaa. Saimme ohjeeksi myös puhua itse rauhallisesti ja hitaasti ja käyttää arjessa myös paljon loruja ja lauluja, sillä niiden kanssa änkytystä ei ilmene. Tällä hetkellä tyttömme on 5-vuotias eikä änkytystä ole enää ilmennyt.

Meillä oli sama juttu reilu 2 vuotiaana.



Antakaa lapsen rauhassa sanoa sanottavansa. Mikäli on iso/pikkusisaruksia, älkää antako heidänkään puhua päälle tai keskeyttää.



On rankkaa, tiedän sen omasta kokemuksesta. Varsinkin, jos lapsi itse siitä selkeästi ahdistuu.



Tuossa vaiheessa yleensä ajatukset kulkevat nopeammin, kuin mitä suu kykenee tuottamaan sanoja.

Ajan kanssa se siitä helpottaa. Meillä kesti pari kuukautta.