Sängyssä vanhempi mies?

repesin. No sinä olet edelleen nuori ja hehkeä ja hän vanhenee ja kurtistuu. vai... hän on edelleen 15 vuotta vanhempi..

Onko täällä naisia joilla kokemusta itseään vanhemmasta miehestä? Olen tavannut ihanan miehen joka on minua 15vuotta vanhempi. Hän on myös ihana makuuhuoneen puolella... Ainakin vielä. Mutta miten on vuosien päästä?

Moikka!

Olen naimisissa ollut kohta 3 vuotta miehen kanssa, joka on minua 20 vuotta vanhempi.

Olen aina tykännyt iäkkäämmistä miehistä, koska olen ajatellut että ne sopisivat minulle paremmin kuin oman ikäiseni penikat.

Kun nainen täyttää 18 tai on 20, yleensä tietävät jo mitä elämältä haluavat.

Kun taas miehet samaa ikäluokkaa, niitä kiinnostaa autot, moottoripyörät, ryyppääminen porukoissa ja yhden yön jutut (tai pidempiä, mutta ei kestäviä).

Vaikka meillä on ikäeroa 20, se ei luonteessa eroa millään lailla. Kun on hyvä olla kumppanin kanssa, ei sitä ikää mieti, eikä se loppujen lopuksi vanheneminenkaan häiritse

Vaikka meillä on ikäeroa 20, se ei luonteessa eroa millään lailla. Kun on hyvä olla kumppanin kanssa, ei sitä ikää mieti, eikä se loppujen lopuksi vanheneminenkaan häiritse

vanheneminenkaan häiritse

Nyt ei näköjään onnistu, ehkä väärä merkki tai jtn... Noh otetaan se merkki pois jos vaik tulis:







vanheneminenkaan häiritse - siinä vanhenee myös molemmat ja monta ihanaa vuotta/vuosikymmentä takana.

Eli siis... Älä katso numeroita, keskity sisimpään, eli siis luonteeseen jotta hän olisi parasta just vain SINULLE!! :)



ps. itse olen 21v :)

kanssa, joka oli 19 vuotta vanhempi. Valitettavasti likimain viiden vuoden suhde kariutui siihen, kun mies petti minua kun olin raskaana.



Mutta joo, kyllä se voi toimia ikäerosta huolimatta.

Miten teillä lähipiiri suhtautunut asiaan?

Meillä tilanne vähän eroaa kun on lapset edellisistä suhteista...



Kertokaa nyt ihmeessä kaikki kokemuksianne, positiivisia tietenki :)



-ap

ps. ollaan 3 samanikäisiä...

Seurustelin jonkin itseäni vajaat 20 vuotta nuoremman naisen kanssa. Ja koska olen itse neljissäkymmenissä, voitte päätellä, että kyseinen nainen nyt oli nippa nappa naisen kirjoissa. En nyt sentään ihan vanhempiensa kotoa häntä hakenut, mutta ei hän vielä kovin pitkään ollut omillaan elänyt.



Kahden kesken ollesa ikäero ei haitannut. Tulin hänen kanssaan juttuun paremmin kuin aikaisempien naisteni kanssa. Me emme esimerkiksi kilpailleet mistään keskenämme ja väittäisin että missään aikaisemmassa suhteessa en ole tuntenut sellaista vastavuoroista ja molemminpuolista huomaavaisuutta ja kohteilaisuutta. Voi olla että tämäkin seikka johtui ikäni tuomasta valta-asetelmasta, mutta ehdimme puhua monta kertaa siitäkin, missä tilanteissa ikäero tuo juuri valta-asetelman. Olihan niitä joitakin, mutta minusta keskustelu johti myös muutoksiin yhdessäolossamme. Ja mainittakoon vielä, että minulla ei ollut sanottavaa taloudellista valtaa. Olen verrattain pienituloinen, emmekä missään vaiheessa asuneet yhdessä. Kummallakin oli omat raha-asiansa ja yhdessäollessamme jaoimme kulut suunnilleen puoliksi.



Täsmälleen ottaen suhde ei ole vielä ohi, mutta välimatkan myötä yhteydenpito on harventunut ja muuttunut pinnalliseksi. Ei kai tästä voi monta johtopäätöstä tehdä...



Mihin suhde kariutui tai on kariutumassa? Kummallakin on mielenterveydessä ongelmia. Itse olen niistä tietoisempi, mutta minulla on myös ollut aikaa niitä analysoida. Ystävättäreni, tai miksi häntä nyt enää sanoisin, ei myöskään ollut ihan sujut ympäristön suhtautumisen kanssa. Enkä tiedä osasinko tukea häntä siinä oikein.



Ajattelen pääpiirteittäin näin: suhde kaatui ikäeroon ja siihen että hän ei ollut vielä kypsä käsittelemään sitä. Ei riittävän itsenäinen. Ja lisäksi painoivat nuo mielenterveysasiat. Ikäeron aiheuttamat ongelmat olemme kyllä yhdessä purkaneet ja käsitelleet. Emme siis ole tuijottaneet niitä numeroita vaan yhdessä miettineet aika yksityiskohtaisestikin, mikä meni vikaan.



Minkään suhteen päättyminen ei ole koskaan painanut minua näin raskaasti, vaikka olen toki ollut vuosia kestävässä liitossakin. Olin tai olen yhä hyvin rakastunut. Voi olla, että minulla on jokin keljulta kalskahtava -filia, joka sai minut ihastumaan nuoreen naiseen. Mutta tunnen olleeni vilpitön ja tehneeni kovasti työtä suhteen ja naisen hyvinvoinnin vuoksi. Olen jopa pohtinut, että yritinkö liikaa. Vaikutinko jotenkin jännittyneeltä tai joltakin sellaiselta, ja tuliko siitä sitten jokin taakka. Mene ja tiedä!

Alkuperäinen viestin aihe oli seksi, ja minä vain tilittelin suhteen päättymistä tuossa. Taitaa olla varhaisdementia!



Okei. Yllä kertomani suhde ei kestänyt täyttä vuotta. Aluksi oli hyvin varautunut sängyssä. Aikasemmassa suhteessani seksi oli yksi kompastuskivistä. Rehellisesti sanoen, minun oli vaikea uskoa, että kukaan nainen haluaisi minua enää vilpittömästi - saati sitten nuori ja kaunis nainen. Ihan ensimmäisellä kerrallamme en meinannut saada edes kestävää erektiota. Onneksi tämä nainen ei ollut malttamaton, ja ongelma korjaantui kerralla. Samoin minun oli vaikea uskoa, että hän aivan oikeasti ja oma-aloitteisesti haluaa ottaa minulta suihin. Mutta suuseksiä harrastimme puolin ja toisin paljon. Olen myös ennen elämässäni ollut kestävä. Minulle on ollut nuorempana pikemminkin vaikea laueta kuin olla laukeamatta. Tässä suhteessa se asia oli päin vastoin. Joitakin kertoja kävi niin, etten vain pystynyt pitkittämään.



Sanoisin että ikäerosta huolimatta kävimme samat jutut läpi kuin muissakin suhteissa: opettelimme, mistä toinen pitää ja mistä ei. Ensimmäisillä kerroilla hän oli myös jotenkin levoton, mutta vähä vähältä se asettui. Ehkä myös sängyssä oli enemmän hellyyttä kuin aikaisemmissa suhteissani. Sehän tietenkin saattoi olla uutuudenviehätystä ja rakastumista, mutta kyllähän sitä toivoi, että sellainen avoimuus puheissa ja teoissa ja hellyyden osoittaminen olisivat muuttuneet tavaksi.



En voi väittää että parasta seksiä ikinä, koska eri ihmisten kanssa seksi on ollut niin erilaista. Mutta tuon naisen kanssa oli jotenkin avointa ja lämminhenkistä. Ja kyllä se seksi teki hyvää minun miehiselle itsetunnolleni, sitä en voi kiistää. Minusta siis on vielä naisen tyydyttäjäksi, vaikka välillä jo ehdin uskoa, että seksin saralla minulla ei ole enää kenellekään mitään annettavaa eikä keneltäkään mitään toivottavaa.

Olen aina pitänyt itseäni vanhemmista miehistä. ikäeromme on 15 vuotta. En voisi kuvitellakaan seurustelevani ikäiseni tai itseäni nuoremman kanssa.

Vastaus kysymykseesi: ikäeronne on yhä se sama, satoi tai paistoi, oli vuosi mikä tahansa

N37

Olen itse 28v nainen, minulla on 64vuotias mies, minulla on ollut aikaisemmin yksi suhde mutta huomasin, että tämä vanhempi herrasmies osaa ottaa minut paremmin huomioon kuin ex-"mieheni" jonka jätin samassa baarissa josta löysin tämän herrasmiehen, rypyt ei haittaa yhtään koska hän on niin huomioon ottava, olen nyt viidennellä kuulla raskaana ja tiedän, että hänestä tulee loistava isä.

Ei yli kolmikymppisistä naisista ole mihinkään, itse otan aina alle vaikka olenkin jo 53v ei voisi naisen rytyt enempää kiinostaa, ikä ero ei haittaa, sitä paitsi niille on helppo puhua pelkkää peetä.

miten seksi siinä vaiheessa kun nainen on 40v. ja hänen seksuaalisuuten on huipussaan ja mies on 60v. ja hänen seksuaalisuutensa on jo laskussa?



Itse en kylä usko että tuo asetelma tulee toimimaan.



Toki uskon 20v nainen jonka seksuaalisuus ja halut ovat vielä hakusessa on tyytyväinen 40v miehen kyvykkyyteen.



Mutta miten sitten myöhemmin, kun nainen on on sinut itsensä ja seksuaalisuutensa kanssa.



En usko että suhde kantaa tämän yli.