Surettaa lapsen puolesta (kummiasiaa)
Meidän lapsella on aivan ihana kummipariskunta. Ainoa vika on se, että ovat hirmu kiireisiä, eivätkä itse ole oikein sitä tajunneet. Eli lupaavat aina tulla käymään ja viedä lasta puistoon jne, mutta eivät koskaan ehdi toteuttaa. Eivät siis tee sitä tahallaan, vaan vilpittömästi kuvittelevat niin tekevänsä, mutta jokin tulee aina eteen.
Tähän asti ongelmaa ei ole ollut, koska ovat sanoneet nuo puhelimessa. Minä aikuisena ihmisenä opin äkkiä, etten oikeasti kuvittelekaan heidän tulevan. Mutta nyt lupasivat lapsen kuullen viedä hänet puistoon seuraavalla viikolla. No eivät tietenkään ehtineet... Minä en ole asiasta loukkaantunut, koska arvasin heti, että näin käy. Yritin lastakin valmistella sanomalla aina, kun lapsi asiasta puhui, että kummi vie, jos pääsee tulemaan.
Mutta tästäkin huolimatta lapsi kyselee jatkuvasti surullisena, koska kummi oikein vie puistoon. :( Surettaa lapsen puolesta.
Kommentit (12)
Olisiko kolme viikkoa siitä, kun olisi pitänyt päästä kummien kanssa ulkoilemaan. Kaikki nämä viikot on vähän väliä kysellyt, koska kummi vie puistoon. :(
Pitäisi kai saada sanottua, ettei lapsen kuullen passaa lupailla mitään, mutta en varmaan kykene siihen. En haluaisi aiheuttaa pahaa mieltä heille, kun eivät oikeasti pahaa tarkoita.
Tunnustan, oon nössö.
ap
Joko laitat lapsesi soittamaan kummeilleen, että koska vievät sinne puistoon tai sanot niille kummeille, että lapselle ei voi luvata asioita, jotka eivät toteudu. Molemmat jutut voi tehdä ihan hyvässä hengessä ilman että kukaan loukkaantuu.
Joko laitat lapsesi soittamaan kummeilleen, että koska vievät sinne puistoon tai sanot niille kummeille, että lapselle ei voi luvata asioita, jotka eivät toteudu. Molemmat jutut voi tehdä ihan hyvässä hengessä ilman että kukaan loukkaantuu.
Oon väärää kansanosaa (ns. junantuoma), en osaa sanoa täällä mitään tuon tyylistä niin, ettei joku loukkaannu. En hallitse kunnolla täkäläistä tapaa hoitaa asioita.
No, kaipa tuo lapsi kohta unohtaa asian. Lapsi itse ei osaa vielä soittaa, on sen verran vielä kielenkehitys vaiheessa. :)
ap
Lapissa? Ihan vaan siksi kerron, että Lapissa on olemassa tietty tapa toimia, jossa luvataan spontaanisti kaikenlaista ja sitten se yhtä spontaanisti unohdetaan. Mä en oikein osaa kuvailla sitä toimintatapaa, lappilaiset vaan on joskus hetken lapsia. Olen itse sieltä lähtöisin ja tunnistan tämän saman piirteen itsessänikin (tosin olen onneksi saanut sen kuriin) sekä monissa lappilaisissa kavereissani. Mä en pyytäisi tuollaisia ihmisiä kummiksi (vaikka yleensä ovat tosi lämpimiä, empaattia ja viehättäviä ihmisiä muuten) koska tiedän että lapselle ois rankkaa kuulla tyhjiä lupauksia, joita ei joko sitten muisteta, tai aina on selitykset valmiina; ei ehditty, ei muistettu, oli niin kiire tai pakko tehdä jotain, tai oltiin ehkä jo tulossa ja tekemässä, mut sitten yhtäkkiä muistettiin että meillähän oli se tärkeä juttu...ei lapsi ymmärrä ettei joidenkin puheita pidä ottaa niin tosissaan.
Oli sitten lappilaisia tai pohjalaisia, ihmisen pitäisi itse tajuta pitää lupauksensa. Varsinkin lapselle antamansa lupauksen.
Älä itse märehdi ja paisuttele asiaa vaan sanot lapselle, jos kysyy, että kummit tulee jos pääsee ja sitten puhutte muista asioista.
Ettei nyt sitten kumminkin olisi niin, että ennen muuta SINÄ olet ryttyyntynyt tuosta kummien ei-tulemisesta.
Itselläkin on kiireitä ja omat lapset sairastavat ja on vuorotyö yms.
Kummilapsen äiti soittelee ja kyselee, miten aion lasta muistaa jne...
Siinä yrittää jotain keveästi heittää, että käytän puistossa tässä joku päivä. Mutta aikataulut mättää ja oma lapsi on oksennustaudissa ja mies joutuu ylitöihin ja,ja.,
Alkaa jo ahdistamaan koko kummilapsi kun olisi tässä kiireitä itselläkin, eikä joutaisi käyttämään. Mutta kun ei oikein voi suoraan sanoa, että en nyt ehdi ja jouda, koska kummilapsen äiti loukkaantuu.
Se voi mennä näinkin päin.
että lupauksia ei aina pidetä. Sitä on ihan turha odottaa elämässä ylipäätään, oli kyse sitten parisuhteesta, muusta perhe-elämästä tai vaikka työpaikasta.
Tiedän, että ovat kiireisiä.
Enkä tee kärpäsestä härkästä. Lapsi kysyy, minä vastaan, että kummit eivät taida nyt ehtiä. Ja sitten puhumme muusta. Seuraavana päivänä sitten taas sama keskustelu.
ap
Ei todellakaan mikään lappilainen tapa. Ehkä sinun lähipiirissäsi/suvussa on tälläinen yleistä.
kuullut tämän lupauksen viime viikolla ja nyt sitten suree sitä jatkuvasti? Erittäin kurjaa kyllä, mä sanoisin niille, etteivät puhu lapsen kuulleen, eli siellä puhelimessa edelleen.