"Ottolapsesta", onko kellaan kokemuksia?
adoptiolapsista vain, mutta ymmärtäisin että sijaisperheisiinkin sijoitettavat lapset tulevat nuorimmiksi ainakin Suomessa.
sijoitettavilla lapsilla on usein rankkoja kokemuksia, monia eroja ja ehkä väkivaltaakin taustalla, joten väittäisin että sijaislapsi on AINA erityistarvelapsi. (Kuin on myös ado, siksi tämä kokemuksen syvä rintaääni :)
Ainakin suomessa sijaisvanhemmiksi haluaville järjestetään koulutus (Pride), jossa käydään läpi valmiuksia, toiveita ja käytännönkin asioita.
Kommentit (3)
eikä omien lasten ikä ole niin merkityksellinen kuin adoptiossa.
Myös vastasyntyneitä sijoitetaan esim. ennen adoptiopäätöksiä.
kun huostaanottoon on ryhdytty. Ei kaikilla lapsilla ole kuitenkaan mitään erityistarpeita. Muista maista en tiedä, mutta Suomessa suositellaan että sijoitettu lapsi tulisi perheen kuopukseksi. Tämä ei ole mikään ehdoton sääntö.
Olen miettinyt jo jonkin aikaa etta minkalaista olisi jos hakisimme mahdollisiksi sijoitusvanhemmiksi vai miksi heita kutsutaan. Asumme ulkomailla ja asuinmaassamme on valtava tarve sijoitusperheista. Ovatko suurin osa naista lapsista yleensa lapsia joilla erityistarpeita tai ainakin ovat vaikeista olosuhteista tulevia?
Meilla itsella on 4v ja 7v lapset, minkaikainen sijoituslapsi voisi siis olla, adoptiossahan kai pyritaan antamaan luonnolisesti nuorempi lapsi perheeseen, mutta suurin ryhma sijoituslapsia ovat yli 10v.
Kertokaa kokemuksia jos jollakin on omakohtaista?