Kohta 11 kk lapsi heräilee pitkin yötä, miksi?? ov

ei palveluja yöllä ja sillä sipuli. meillä lapset on heti yöimetysten loputtua (niin tuo sun pullotouhus on täysin turhaa ja typerää) lapset siirtyneet omiin huoneisiin ja koko perhe on sitten saanut nukkua täydet yöt.

mennä sitä tuttia ja pulloa antamaan, mutta kun ei vaan rauhotu muuten. saattaa huutaa suoraa huutoa tunninkin, nousee seisomaan sängyssään jne...nukuu omassa huoneessaan, mutta on niin lähellä, että kuulen sen kyllä.

-ap

että oikein TUNTI. voi kyynel. ja sinä palvelet. tuota kestää ihan niin kauan kuin haluat. jos lopetat, rauhottuu varmasti parissa yössä.

eikä millään pahalla, mutta oikeasti usein tuo on vain vanhemmista kiinni. asioista tehdään paljon suurempia, kuin ne on. tsemppiä!

mennä sitä tuttia ja pulloa antamaan, mutta kun ei vaan rauhotu muuten. saattaa huutaa suoraa huutoa tunninkin, nousee seisomaan sängyssään jne...nukuu omassa huoneessaan, mutta on niin lähellä, että kuulen sen kyllä.

-ap

Meillä oireili juuri noin.

pissahätä tai pissaa jos juo paljon... yleensä lapsi herää pissahätään tai ainakin havahtuu... täydessä unessa ihminen harvemmin pissaa

Meillä oireili juuri noin.

Meillä ei vielä olla juotu tavallista maitoa.

-ap

Kai se sitten vaan on pari yötä kuunneltava sitä lohdutonta itkua ja annettava toisen huutaa. Ei kai se siitä muuten miksikään muutu...

Kiitti vaan vinkeistä. Tosin asioista voi nätimminkin sanoa.

Valmistaudun ensi yön valvomiseen.

-ap

että oikein TUNTI. voi kyynel. ja sinä palvelet. tuota kestää ihan niin kauan kuin haluat. jos lopetat, rauhottuu varmasti parissa yössä. eikä millään pahalla, mutta oikeasti usein tuo on vain vanhemmista kiinni. asioista tehdään paljon suurempia, kuin ne on. tsemppiä!

mennä sitä tuttia ja pulloa antamaan, mutta kun ei vaan rauhotu muuten. saattaa huutaa suoraa huutoa tunninkin, nousee seisomaan sängyssään jne...nukuu omassa huoneessaan, mutta on niin lähellä, että kuulen sen kyllä. -ap

Kyllä mulla on vähän eri käsitys curling-vanhemmuudesta. Ihan vaan omien yöunien vuoksi olen menny.

Oletko käynyt tarkastuttamassa korvat? meillä meni 3 yötä noin, kunnes päätin käydä jokatapauksessa sulkemassa korvatulehdus vaihtoehdon pois ja sehän siellä sitten todettiin! antibiootit, vielä yks yö valvottiin ja sitten alko jo tehoomaan ja nukkuu taas ku tukki. Ikää 13kk.



Sitten tosiaan myös lömpötila voi aikttaa, jos nukkuu paikassa jossa on vetoa?! voi tulla kylmä varsinkin, jos potkii peittoa pois.. Mitä jos kokeilisitte unipussia? jos ei korvissa oo mitään.

hoitaa yöllä!!



Ehkä maidin voisi korvata vaan sinnikkäällä sylittelyllä tms, mutta muuten tuohon ei varmaan auta kuin aika.

Ihan samanlailla täälläkin välillä heräillään, meillä auttoi vieressä nukkuminen. Omassa sängyssä ilmisesti tuntui turvattomalta.

on aika samanlaista ollut. yöt olleet todella vaikeita juuri tuon ikäisen kanssa. huuto oli aivan hysteeristä, ei todellakaan rauhoittunut itsestään, joten minä sitten "palvelin" vauvaa ja tein mitä hän tahtoi. annoin maitoa ja vein jopa leikkimään. Nyt yhtäkkiä yöt on parantuneet itsestään. vauva heräilee edelleen öisin, mutta kitisee vain vähän ja nukahtaa itse takaisin. eli aika on auttanut.

( nyt tietysti kun kirjoitin tämän tänne niin homma menee taas plörinäksi ;) )

meillä on yöt putkeen nukkunut 2kk ikäisestä saakka. Muutaman kerran on ollut kuitenkin kausia sen jälkeen jolloin heräillyt useamman kerran yössä. Nämä "kaudet" kestäneet viikon-pari. Jos ei tutin antamisella ole rauhoittunut takaisin nukkumaan, olen antanut maitoa. Ei siitä haittakaan ole ollut. Yöheräilyt kestäneet oman aikansa, mutta niistä aina palattu normaali nukkujaksi. :)

Meidän nuorin on 11 kk ja jos herää niin jatkaa unia kun sanotaan hysssss. ;)



Omassa pedissä EI OLE mitään turvatonta, se on sinun pää joka sanoo että lapsi on turvaton.

Lasta pitää rohkaista.



Veljen muksut änkee niitten viereen nukkumaan: esikoista ei koskaan opettanut nukkuun sänkyynsä ja toinen menee koska 3- vuotiaskin pääsee.



Omassa pedissä ei ole mitään turvatonta, minusta on ihana mennä peittelemään lapsia kun nukkuvat!



Kannattaa enempi pitää mielessä että tällänen vuoden hujakoilla oleva lapsi oppii päivittäin uusia asioita, niistä näkee unta ja lapsi kasvaa nukkuessa.

Unesta saattaa havahtua ja nukahtaminen voi olla vaikeaa.

Tässä asiassa pitää kasvattaa ja tukea. Viereen ottaminen on ratkasu: lapsi nukahtaa viereen tyytyväisenä mutta ongelmaa vaan siirretään.

On nukkunut siis täydet yöt n. 8 viikkoisesta alkaen. Nämä yöheräilyt ovat kestäneet nyt noin kuukauden ajan. Välillä tosiaan herää vain kerran yössä, välillä jatkuvasti. En oikein usko siihen korvatulehdukseen. HUoneen lämpötilan pitäisi olla ok, omassa huoneessa nukkunut jo muistaakseni 3-4 kk. Omassa sängyssään aina. Ei auta sylittelyt yöllä eikä viereen ottaminenkaan.

Ehkä vain aika auttaa...

-ap

pissahätä tai pissaa jos juo paljon... yleensä lapsi herää pissahätään tai ainakin havahtuu... täydessä unessa ihminen harvemmin pissaa

Meidän nuorin on 11 kk ja jos herää niin jatkaa unia kun sanotaan hysssss. ;)

Omassa pedissä EI OLE mitään turvatonta, se on sinun pää joka sanoo että lapsi on turvaton.

Lasta pitää rohkaista.

Veljen muksut änkee niitten viereen nukkumaan: esikoista ei koskaan opettanut nukkuun sänkyynsä ja toinen menee koska 3- vuotiaskin pääsee.

Omassa pedissä ei ole mitään turvatonta, minusta on ihana mennä peittelemään lapsia kun nukkuvat!

Kannattaa enempi pitää mielessä että tällänen vuoden hujakoilla oleva lapsi oppii päivittäin uusia asioita, niistä näkee unta ja lapsi kasvaa nukkuessa.

Unesta saattaa havahtua ja nukahtaminen voi olla vaikeaa.

Tässä asiassa pitää kasvattaa ja tukea. Viereen ottaminen on ratkasu: lapsi nukahtaa viereen tyytyväisenä mutta ongelmaa vaan siirretään.

joka sanoo, että lapsella on turvallinen olo...

on pissahätä tai pissaa ja jos juo paljon niin tätä tapahtuu usein... yleensä lapsi herää pissahätään tai ainakin havahtuu ja tällöin herkät lapset herää kokonaan... täydessä unessa ihminen harvemmin pissaa.



Pissata lapsi illalla ja katso että juomis/syömisrytmi on tasainen. Ja sitten jos uskallat niin pissata lapsi vaikka 23 aikaan. Meillä ainakin saa nukkuvan lapsen pissatettua...

on pissahätä tai pissaa ja jos juo paljon niin tätä tapahtuu usein... yleensä lapsi herää pissahätään tai ainakin havahtuu ja tällöin herkät lapset herää kokonaan... täydessä unessa ihminen harvemmin pissaa. Pissata lapsi illalla ja katso että juomis/syömisrytmi on tasainen. Ja sitten jos uskallat niin pissata lapsi vaikka 23 aikaan. Meillä ainakin saa nukkuvan lapsen pissatettua...

Siis pissata? Miten täysin vaipoissa oleva lapsi pissatetaan? Kyllä se pissaa vaippaan kun sillä on pissahätä :O

Kai se sitten vaan on pari yötä kuunneltava sitä lohdutonta itkua ja annettava toisen huutaa. Ei kai se siitä muuten miksikään muutu... Kiitti vaan vinkeistä. Tosin asioista voi nätimminkin sanoa. Valmistaudun ensi yön valvomiseen. -ap

Vauva lakkaa kyllä lopulta itkemästä, jos sen itkuihin ei vastata. Lakkaa kuuntelemasta vauvan viestejä, niin hän lakkaa viestittämästä.

Varo vauvakouluttajia

Oletko kuullut nämä neuvot?

"anna vauvan itkeä itkunsa"

"vauva pitäisi kyllä opettaa aikatauluun"

"et ikinä saa häntä pois sängystäsi"

"mitä, imetätkö yhä?"

Nämä erheelliset hoitovinkit ovat peräisin arkielämän "asiantuntijoilta", jollaisia on kaikkialla. Heistä tuntuu olevan kiinnostavampaa kertoa sinulle, miten vauvan voisi sopeuttaa mukavasti sinun elämääsi, kuin näyttää, miten vauvasta voisi kasvattaa terveen, onnellisen ja tasapainoisen.

Mikä vauvakoulutuksessa = huudatusunikoulussa on vikana?

Vauvakoulutus ei ole sopusoinnussa äidin biologian kanssa. Vauvakoulutus tuhoaa herkkyyttä. Kun signaalit jättää tarpeeksi kauan huomiotta, kyky niiden tulkintaan menetetään. Sitten on luotettava aikatauluihin ja ulkopuolisiin neuvojiin, jotka kertovat mitä vauvan kanssa tulee tehdä.

Vauvakouluttajat käskevät äitiä luottamaan kirjaan tai vauvakouluttajan sanaan. Se ohittaa kokonaan mutkikkaan järjestelmän, jota vanhemmat voivat käyttää oppiakseen todella tuntemaan lastaan ja ymmärtämään tätä.

Jos kiintymysvanhemmuutta pitäisi kuvata yhdellä sanalla, se olisi herkkyys. Herkkyys tarkoittaa sitä, että tunnet vauvasi (aistit hänen tarpeensa) ja luotat näihin tuntemuksiisi. Jos vauvakoulutusta pitäisi kuvata yhdellä sanalla, se olisi epäherkkyys. Vauvakoulutuksessa äiti ja vauva pidetään kaukana toisistaan, minkä tuloksena on, että äiti menettää herkkyytensä - herkän vaiston, jolla hän lukee vauvansa tarpeita. Herkkyyden puute johtaa molemminpuoliseen eäluottamukseen. Vauva ei luota siihen, että hoivanantajat täyttäisivät hänen tarpeensa. Äiti ei luota enää itseensä, siihen että ymmärtäisi ja osaisi tyydyttää vauvan tarpeet.

Perinteisissä kulttuureissa, joita ei ole siunattu vauvakalusteilla tai lastenhoito-oppailla, kielessä ei ole edes olemassa hemmottelu-sanaa.Kun näille äideille kerrotaan pilalle hemmottelusta ja siitä, että vauvalle ei pitäisi antaa periksi, he torjuvat nämä ajatukset mielettöminä. Kaikki ovat tyytyväisempiä, kun äiti ja vauva voivat rentoutua ja nauttia toisistaan.

Toimiiko vauvakoulutus todella?

"Mutta se toimii", väittää vauvakouluttaja. Niinkö tosiaan? Riippuu siitä, mitä toimimisella tarkoitetaan. Vauva lakkaa kyllä lopulta itkemästä, jos sen itkuihin ei vastata. Lakkaa kuuntelemasta vauvan viestejä, niin hän lakkaa viestittämästä. Tämä on itsestäänselvää. Mitä tämä etäisyyttä painottava neuvonta todella opettaa vauvalle? Hän oppii, että hänen viestinsä eivät vaikuta hänen vanhempiinsa. Niillä ei ole arvoa ja tästä seuraa ettei hänellä itselläänkään ole arvoa. Kukaanhan ei loppujen lopuksi kuuntele häntä. Koulutus on opettanut vauvalle ainoastaan, että hän ei pysty viestimään vanhempiensa kanssa.

Riippuu vauvan persoonallisuudesta, miten hän käsittelee tätä oivallusta. Sinnikäs vauva jatkaa itkemistä ja kitinää entistä lujemmin. Vauvasta tulee takertunut ja ahdistunut ja hän käyttää paljon energiaa yrittäessään pysyä lähellä vanhempiaan ja hallita heitä. Hän on kaikkea muuta kuin itsenäinen. Hieman rennompi vauva taas yksinkertaisesti antaa periksi ja muuttuu apaattiseksi. Hänestä tulee "kiltti vauva", sellainen joka sopeutuu mukavasti hänelle saneltuun aikatauluun, nukkuu yön yli ja yleisesti ottaen on vähemmän vaivaksi. Tämä on se vauva, jonka vuoksi vauvakouluttaja sanoo, että "se toimii". Mutta vanhemmat maksavat tästä hinnan. Tämä vauva ei luota eikä tunne mitään. Hän sulkeutuu.

Sulkeutumisoireyhtymä

Lindan ja Normin vauva oli viettänyt tuntikausia kantoliinassa, hänen itkuihinsa oli vastattu heti ja hyvin, häntä imetettiin kun hän sitä tarvitsi. Koko perhe kukoisti. Sitten kuvaan astuivat vauvakouluttajat. Hyvää tarkoittavat ystävät olivat saaneet vanhemmat vakuuttuneiksi siitä, että he hemmottelivat vauvaansa, että vauva manipuloi heitä ja että vauvasta kasvaisi takertuva, epäitsenäinen lapsi. Norm ja Linda antoivat periksi ulkopuolisille paineille. He antoivat vauvan itkeä itsensä uneen, syöttivät aikataulussa ja kantoivat häntä vähemmän. 2 kk:ssa vauvan paino lakkasi nousemasta ja hänestä tuli syrjäänvetäytyvä. Lääkäri diagnosoi kasvupysähdyksen ja oli aikeissa aloittaa laajan lääketieteellisen hoitokuurin. Minä diagnosoin sulkeutuneisuusoireyhtymän. Vanhemmat olivat tietämättään riistäneet vauvan kiintymysturvan. Tuloksena oli eräänlainen vauvan masennustila. Neuvoin vanhempia kantamaan vauvaa paljon, imettämään vauvantahtiin ja reagoimaan herkästi itkuun. Kuukauden sisällä vauva alkoi voida hyvin.

Uskomme, että vauvat pystyvät opettamaan vanhemmilleen, minkä tasoista vanhemmuutta he tarvitsevat. Vanhempien osana on kuunnella ja ammattilaisten osana on tukea vanhempien itseluottamusta eikä nakertaa sitä suosittelemalla liian etäisiä toimintamalleja kuten "sinun olisi annettava hänen olla enemmän omassa sängyssään". Vain vauva tietää oman tarvetasonsa ja vanhemmat ovat parhaalla paikalla ymmärtääkseen vauvan kielen.

Vauvat, jotka on koulutettu olemaan ilmaisematta tarpeitaan, saattavat näyttää tyyniltä, mukautuvaisilta ja kilteiltä. Nämä vauvat saattavat tosiasiassa olla masentuneita ja sulkemassa ilmaisukanaviaan ja heistä saattaa kehittyä lapsia, jotka eivät ikinä pyydä mitään mitä tarvitsevat ja lopulta erittäin haasteellisia aikuisia.

Eivät kaikki vauvat reagoi vauvakoulutukseen yhtä dramaattisesti. He eivät ehkä varsinaisesti lakkaa kasvamasta. Mutta he saattavat lakata kasvamasta toisessa mielessä. Vauvakoulutustekniikoita käyttävät vanhemmat ehkä voivat itsekin huonosti.

***************

Vauvakoulutus perustuu vanhemman ja lapsen välisen suhteen väärintulkintaan. Siinä oletetaan, että vastasyntyneet putkahtavat maailmaan hallitsemaan vanhempiaan ja että jollet ehdi ensimmäisenä hallitsemaan vauvaa, hän ottaa ohjat käsiinsä ja alkaa johtaa. Vauvakoulutuksessa hahmotetaan lapsen ja vanhemman välille vihollisuussuhde. Tämä ei ole tervettä. Perhe-elämä ei ole kilpailua, jossa jonkun on voitettava ja jonkun hävittävä. Perheessä päämääränä on, että kaikki voittavat.

Vauvakouluttajissa on maallikkoja, mutta jotkut ovat psykologeja tai lastenlääkäreitä. He ovat etääntyneet kauas vauvojen ja äitien todellisuudesta, ja se näkyy heidän neuvoistaan. Usein he jättävät huomiotta tosiasioita joita ei voi mitata, kuten äidin intuition tai herkkävaistoisuuden. Heidän ajatustavassaan vauvanhoito on pikemminkin tiedettä kuin taidetta ja vauva on pikemminkin projekti kuin persoona. Vauvakouluttajilla ei ole lainkaan sietokykyä persoonallisuuseroille, eivätkä he anna arvoa äidin herkkyystason tai vauvan tarvetason vaihteluille.

*******************

Lähde:

Kiintymysvanhemmuuden kirja Onnellisen vauvan hoito-opas (William Sears & Martha Sears)

William ja Martha Sears ovat avio- ja työpari, jonka puoleen amerikkalaisvanhemmat yhä usemmin kääntyvät. Searsit ovat kirjoittaneet useita kirjoja ja ovat tulleet amerikkalaiskatsojille tutuiksi televisiosta. Searseilla on 8 lasta. William Sears on opiskellut Harvardissa ja harjoitellut maailman suurimmassa lastensairaalassa. Hän on toiminut lastenlääkärinä melkein 30 vuotta.

Nukkuminen, kuten syöminenkin, ei ole käyttäytymismuoto, jonka voisi opettaa lapselle pakolla.



Korkeintaan voit luoda olosuhteet, jotka tekevät lapselle mahdolliseksi nukahtaa. Neuvottuani kolmen vuosikymmenen ajan vanhempia nukkumista koskevissa kysymyksissä olen tullut johtopäätökseen, että useimmat yöheräilijät ovat sellaisia syntyjään, eivät olosuhteiden vuoksi. Ei ole sinun vikasi, että vauvasi herää, eivätkä vauvasi nukkumatavat ole vanhemmuutesi heijastusta. Jos ystäväsi kehuvat, että heidän vauvansa nukkuvat läpi yön, luota meihin: he todennäköisesti liioittelevat - ja paljon.



Kuulemasi ristiriitaiset neuvot voivat valvottaa sinua enemmän kuin vauvasi. Pelkäät, että hemmottelet vauvasi pilalle, jos otat hänet vuoteeseesi tai hoidat vauvaa herkkävaistoisesti, kun hän herää keskellä yötä. Murehdit, jos epätoivon ja uupumuksen ajamana kokeilet hiukan vauvakoulutusta ja annat vauvasi itkeä muutamana yönä.



Joskus on hyödyllistä ymmärtää, että jotkut vauvat ovat hyväunisia ja osaavat syntyjään rauhoittaa itsensä, kun taas toiset vauvat heräävät helposti yöllä ja ovat vaikeasti jälleen rauhoitettavissa. Jokainen vauva on erilainen ja unikäyttäytyminen liittyy enemmänkin synnynnäiseen tempperamenttiin (tai yöheräilyn kohdalla lääketieteellisiin syihin) kuin mihinkään äidin tai isän aikaansaamiin "huonoihin tapoihin". Tulee aika, jolloin sinnikkäänkin yövalvojan vanhemmat palkitaan keskeytymättömällä unella. Ikävaihe, jona perheet palkitaan tällä koko yön kestävällä autuudella, vaihtelee lapsesta toiseen. Odottaessanne kokeilkaa, mikä yöaikainen vanhemmuuden tyyli toimisi teidän tapauksessanne. Tätä varten teidän ei tarvitse konsultoida muita uniexperttejä kuin vauvaanne ja itseänne.



KIINNITTYMISEN JATKAMINEN YÖLLÄ



Yöajan kiintymysvanhemmuudessa on kysymys enemmästä kuin vain vauvan nukkumapaikasta. Kysymys on asenteesta vauvan öisiin tarpeisiin, sen hyväksymistä, että vauvasi on pieni ihminen, jolla on suuret tarpeet - ympäri vuorokauden ja läpi viikon. Vauvasi luottaa siihen että sinä, hänen vanhempansa, olet jatkuvasti saatavilla myös yöllä, kuten päivälläkin. Joten sopeutat yöhön liittyvät tapasi vauvan tarpeisiin.



Jos olet halukas joustamaan ja luovut kulttuurissa vallitsevasta yleisestä asenteesta, jonka mukaan vauvat pitäisi opettaa heti alusta lähtien nukkumaan itsekseen, tulet ymmärtämään, että vauvan toivottaminen tervetulleeksi omaan vuoteeseesi ei ole pilalle hemmottelua eikä vauvan komentoon alistumista.



Lisättäköön, ettei vauvalle ole mitään oikeaa tai väärää nukkumapaikkaa. Päämääräsi ei ole sopeuttaa vauvasi nukkumakäytäntöä jonkun muun neuvomiin periaatteisiin - tulivatpa neuvot sitten vauvakouluttajalta tai kiintymysvanhemmuuden kannattajalta. Päämääräsi on löytää yötä varten vanhemmuuden strategia, joka tekee kaikille perheessä mahdolliseksi nukkua hyvin. Me, ja monet muutkin vanhemmat olemme huomanneet, että vauvan lähellä nukkuminen on paras tapa mahdollistaa vauvan tarpeisiin reagoiminen myös yöllä, ja nukkua silti hyvin.



MIKSI VAUVAN LÄHELLÄ NUKKUMINEN TOIMII?



On kaksi pääsyytä sille, miksi vanhemmat nukkuvat lastensa lähellä. Ensinnäkin yhdessä nukkuminen jatkaa kiinnittymistä, jonka rakentamiseksi vanhemmat ponnistelevat päivät. Kun lapsen ei tarvitse päiväsaikaan itkeä yksinään, käy järkeen, ettei häntä yölläkään jätetä toiseen huoneeseen itkemään. Vauvan lähellä nukkuminen on vauvan kantamisen yöversio. Toiseksi vauvat, joiden kanssa nukutaan, nukkuvat paremmin ja tämä auttaa äitejäkin nukkumaan paremmin. Toisin sanoen yhdessä nukkuminen toimii.



Pikkulapsen uni on erilaista kuin aikuisilla. Tutkijat eivät tiedä, miksi vauvat viettävät niin paljon aikaa kevyessä unessa. Voi olla, että vauvat eivät vielä ole kyllin kehittyneitä voidakseen turvallisesti nukkua syväunta. Jos hyväksytään ajatus, että vauvoilla on hyvä syy nukkua kuten nukkuvat, alkaa tuntua järkevältä myös ajatus, että vauvojen pitäisi nukkua jonkun rakastamansa ihmisen vieressä.



Uneen vaipuminen äidin rinnoilla tai isän käsivarsilla luo tervettä suhtautumistapaa nukkumista kohtaan. Vauva oppii, että on mukava nukahtaa. Vanhempiensa kanssa nukkuvat vauvat eivät ainoastaan nuku tyytyväisempinä, he myös pysyvät unessa kauemmin.



Jos vauva on yksin, herääminen saattaa olla pelottavaa. Kun huoneessa ei ole vanhempaa, vauva päättelee olevansa yksin ja hylättynä. Jos vauva herää lähellä äitiä, herääminen ei ole niin pelottavaa. Vauva ymmärtää, että kaikki on hyvin, jos äiti on lähellä. Ja äiti voi ehkä ojentaa kätensä, taputtaa vauvan selkää, mumista muutaman lohdutuksen sanan ja saatella vauvan näin kevyestä unesta kohti syvempää ilman että hänen tarvitsisi itse edes kunnolla herätä.



Kuinka paljon mukavampaa onkaan pystyä tyydyttämään vauvan tarpeet yöllä lähtemättä ollenkaan sängystä.



Vertaa tätä tilanteeseen, jossa äiti ja vauva nukkuvat eri huoneissa. Kun yksin nukkuva vauva herää itkien, yksin ja herättää äidin syvästä unesta, äidin on noustava vuoteestaan ja kiiruhdettava vauvan luo. Sitten hänen on rauhoitettava vauva niin, että tämä pystyy imemään maitoa. Kun vauva viimein vaipuu uneen, äiti laskee tämän koriinsa, ja sitten hänen itsensä pitäisi pystyä nukahtamaan.



Vauvakoulutuksen näkökulmasta yöherääminen on tapa, josta vauva pitää opettaa pois, ei merkki siitä, että vauvalla olisi tarve kiinnittyä vanhempiinsa. Usein toistuva yöherääminen ei tunnu kuitenkaan vaivaavan useimpia vauvan kanssa nukkuvia äitejä. Useammin toistuvat ruokinnat, lisämaito ja lisäkosketus auttavat vauvaa kasvamaan paremmin.



Vauvoilla on oma tapansa tietää, miten he voivat saada vanhemmiltaan sen, mitä kasvaakseen tarvitsevat. Jos otat vinkistä vaarin ja nautit yöllä vauvasi läsnäolosta, tulet iloisemmaksi ja pysyt paremmin kiinnittyneenä vauvaasi.



Vauvan kanssa nukkuminen tekee sinulle mahdolliseksi välittää vauvallesi huolenpidon viestejä läpi koko yön, sanomatta sanaakaan. Kun olet lähellä vauvasi herätessä ahdistuneena, voit vastata hänen tarpeisiinsa nopeasti ja asianmukaisesti. Tämä välittää vauvallesi viestin, että hän voi luottaa siihen että tyydytät hänen tarpeensa ja olet paikalla hänen tarvitessaan. Kun jätät kriitikot ja vauvakouluttajat omaan arvoonsa ja lasket vauvasi viereesi nukkumaan, viestität hänelle, että luotat hänen merkkeihinsä.





YHDESSÄ NUKKUMINEN - KUINKA SEN SAA TOIMIMAAN?



Varmistakaa, että kummatkin vanhemmat ovat yhtä mieltä.

Kiintymysvanhemmuuden periaatteiden olisi tarkoitus lähentää vanhempia, ei vieraannuttaa heitä toisistaan.



Käytä suurta sänkyä

Yhdessä nukkuminen on mukavampaa, kun on paljon tilaa jaettavaksi.



Laajenna sänkyäsi

Jotkut äidit ja vauvat tarvitsevat hieman etäisyyttä, jotta olo on mukava eikä herää liian usein. Kokeile sivuvaunua.



Kokeile erilaisia nukkumisjärjestelyjä

Monille perheille parempi järjestely on , että vauva nukkuu äidin ja seinän välissä



Nukkukaa yhdessä osa yöstä

Vauvan kanssa nukkuminen ei ole kaikki-tai-ei-mitään-kysymys.

Vauvan nukkuessa yksin vanhemmat voivat nauttia hetken kahdestaan. Vauvan herätessä vauva haetaan nukkumaan vanhempien sänkyyn.



Jaa vuoteesi vain yhden lapsen kanssa kerrallaan

Pikkuvauvan ja taaperon nukkuminen yhdessä ei ole turvallista. Järjestä taaperolle oma erikoissänky parisängyn viereen.



Joko heräät lastesi kanssa, kun he ovat vauvoja, tai sinun on herättävä heidän kanssaan, kun he ovat vanhempia.



(Kiintymysvanhemmuuden kirja: Onnellisen vauvan hoito-opas, kirjoittaneet William Sears & Martha Sears)