Lue keskustelun säännöt.
Onko poika ADHD, 3,5-vuotias?
26.01.2011 |
- vauvana huusi varsinkin öisin paljon, eikä mikään auttanut, ei ollut koliikkia.
- mikään käsky ei mene perille vaan saa toistaa kymmenenkin kertaa ja vasta uhkailu auttaa
- syöminen vaikeutui noin kolmevuotiaana eli hyvin on ronkeli ja syö kuin pieni lintu.
- pukeminen vaikeaa eli ei suostu laittamaan sisävaatteita päälle vaan täytyy käskeä monta kertaa tai pukea hänet itse. Alastomana vain hyppisi sisällä
- leikkii leluillaan, mutta haluaa vain kaikki laatikot ja hyllyt tyhjentää lattialle, vaikka ei niillä leikkisikään
- puhuu tai mölisee liki koko ajan, mikäli ei ole sanottavaa niin täytyy jotain äänellä
- nukkumaan lähtö vaikeaa
- ei vierasta ketään
- ryntäilee aina sinne sun tänne varsinkin kodin ulkopuolella
- pitkäjännitteisyys puuttuu
- ei jaksa kuunnella satua loppuun vaan joka sivulla täytyy höpistä omia (ei kirjasta) ja liikehtiä paljon koko ajan
- leikki lelulla vain muutaman minuutin ja sitten taas uusi lelu esille
- kysyy samoja asioita monta kertaa peräkkäin ja varsinkin pyytää toistamaan samoja lauseita kysymyksellä "Mitä?"
- tykkää hakata tavaroita, vaikka kielletään
- pidetään paljon sylissä ja saa huomiota ja yritetään rauhoittaa, mutta silti riehuu
Kehity kuitenkin ollut koko aja normaalia nopeampaa.
Kommentit (28)
4,5 vuotias poika.. epäillyt adhd:ta jo pari vuotta.. neuvolassa sanoo et ihan on normaalia vilkkaampi vaan..
Kerhossakin ovat todenneet et se on vaan (nimi).. Ihan on omanlaisensa.. muita ei ole meisänkään lähipiirissä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- mikään käsky ei mene perille vaan saa toistaa kymmenenkin kertaa ja vasta uhkailu auttaa
- pukeminen vaikeaa eli ei suostu laittamaan sisävaatteita päälle vaan täytyy käskeä monta kertaa tai pukea hänet itse. Alastomana vain hyppisi sisällä (Tämä asia muuttui kuin ihmeen kaupalla 4-vuotissynttäreiden tienoilla: nyt yhtäkkiä pukeminen onnistuu!)
- puhuu tai mölisee liki koko ajan, mikäli ei ole sanottavaa niin täytyy jotain äänellä
- kysyy samoja asioita monta kertaa peräkkäin ja varsinkin pyytää toistamaan samoja lauseita kysymyksellä "Mitä?"
- tykkää hakata tavaroita, vaikka kielletään
- pidetään paljon sylissä ja saa huomiota ja yritetään rauhoittaa, mutta silti riehuu
Sen sijaan vierastaa ja ujosteleee paljon, kodin ulkopuolella hyvinkin sulkeutunut. Minä teinkin kerran tänne aloituksen, jossa ihmettelin jatkuvaa mölinää ja jonkun äänen pitämistä. En ymmärrä sitä. Kiukkukohtaukset aivan älyttömiä, esim. eilen heräsi päiväunilta ja alkoi vain suoraa huutoa huutaa :( Äärettömän vaikeaa saada lapsi rauhoittumaan ja puhumaan asia huutamisen sijaan. Huoh. Lapsi kuitenkin leikkii omia juttujaan pitkäjänteisesti ja keskittyy tarkkoihin hommiin. Itse olen miettinyt jotain aspergeriä. Välillä tuntuu, ettei ihan normaalia voi olla.
Tai tuollainen hän oli. Nykyään oikein mukava ja aktiivinen 5-luokkalainen. Hyvä koulussa ja jalkapallossa.
On niin impulssiivista että ohjeet/uhkaukset unohtuvat.
Omasta lapsestani tiesin jo 1 vuotiaana että ADHD. Neuvola huomasi 3v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
häneen ei tosin uhkailukaan enää auta, eikä usko edes vieraita.
Äitinsä on myös ruvennut epäilemään ADHD:ta
mun lapset. Vanhempi oli nyt 5-vuotistarkastuksessa ja kuulemma hyvin meni, terkan mielestä ei mitään ongelmaa. Onkin jo vähän rauhoittunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä usko vieraitakaan?
Ei kuulosta ADHD:ltä vaan huonolta ja kurittomalta kasvatukselta.
Miksi rinnastat nämä asiat toisiinsa?
Ja häneltä on myös tutkittu ADHD (jota ei siis ole).
Lähinnä tosiaan oli aika vilkas, omatahtoinen ja muuten vain vauhdikas tapaus. Ja kyllä myönnän, että minun lepsulla kasvatuksellani oli myös osuutta asiaan (oli siis aika hemmoteltu tms.)
Kummasti alkoi käytöskin parantua, kun meni srk:n kerhoon ja minä otin itseäni niskasta kiinni ja laitoin selvät rajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä usko vieraitakaan?
Ei kuulosta ADHD:ltä vaan huonolta ja kurittomalta kasvatukselta.
Miksi rinnastat nämä asiat toisiinsa?
vanhemmat ovat jo väsyneitä ja neuvottomia lapsensa kanssa, jolla juuri nuo Ap:n kuvaamat tavat.
Sen kokemuksen minkä olen ADHD lapsista saanut on juuri tuo että ei ole minkäänlaista auktoriteettien pelkoa, siksi nyt ajattelin rinnastaa kyseiset asiat.
Mutta enpä noista paljon mitään tiedä. Ja kuriton kakara voi olla myös juuri vastaavanlainen, mutta myös jos taustalla on ko. sairaus.
ADHD lapsi ottaa ohjeen vastaan mutta unohtaa sen pian. Eli ohjetta joudutaan toistamaan ja pilkkomaan osiin.
Kuriton lapsi ei ota ohjetta vastaan.
Huomaatko eron?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En vain ole tavannut kenelläkään yhtä vilkasta ja vaativaa lasta, vaikka niitä on aika paljon samanikäisiä lähettyvillä. Kuopus on ihan erilainen eli tosi rauhallinen.
Ihan normaali ekaluokkalainen, edelleenkin kinestettinen mutta KEHU-testeistä täydet 35 pistettä.
Kokeile lukiessa esimerkikis heiluttaa lapsen jalkaa tai anna hänen aina taputtaa kirjan kuvaa, jotkut lapset oppivat vain kun samalla liikkuvat tai liikuttavat jotain osaa itsestään. Lue netistä juttu "erilaiset oppijat" ja lakkaa huolehtimasta.
Tiedän että "lapsesi on vielä niin pieni"-kommentteja suoltavat ihmiset tarkoittavat vain hyvää, mutta kyllä sen itsekin erottaa että oma lapsi on erilainen kuin muut.
Oma poikani on kohta neljä eikä vieläkään kävele- hän siis juoksee ihan kaikkialle. Koheltaa, kaatuilee, mölisee omiaan koko sen ajan kun on hereillä. Riehuu, huutaa, laulaa niin lujaa että tärykalvot paukkuvat. Hakkaa tavaroita, puree niitä myös. "Sekoaa" väkijoukoissa ja alkaa ravistelemaan päätään, hyppimällä rauhoittuu. Joo sanokaa vaan että on normaali jne., mutta te ette ole näkemässä tätä touhua :). Perheneuvolassa saimme tapella 6kk että alkoivat uskomaan ettei ole kyseessä vain pikkuisen vilkas 3,5-vuotias. Vasta psykologin käynti päiväkodin ryhmässä (on muuten pieni erityisryhmä mutta silti pojalla häiriökäyttäytymistä paljon) teki sen, että meidät otettiin tosissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aivan normaalilta kolmevuotiaalta. Tiesiktkö, että vaikkapa 7vuotiaalla ADHD lapsella voi olla 3-vuotiaan keskittymiskyky. Siksi kolmevuotiaat vaikuttavat ADHD lapsilta vaikka he todennäköisesti kasvaessaan kehittyvät aivan normaalisti.
Meidän pojalla on melko tiukat rajat ja rutiinit, siirtymätilanteet silti lähes mahdottomia. Samoista asioista saa vääntää ihan joka päivä useamman kerran eikä kyse ole mistään monimutkaisista jutuista vaan niinkin helposta komennosta kuin "älä juokse keittiössä, kävele". Poika harmistuu itsekin kun huomaa ettei muistanut noudattaa käskyä ja pyytää usein anteeksi, sanoo muistavansa sen ensi kerralla. Ei kuitenkaan muista kovin usein.
Hän ei ole missään nimessä kuriton mutta koettelee rajojaan ja vaatii ihan jatkuvaa vieressä olemista tai muuten päätyy tekemään jotain tyhmää. Ilkeä ei ole, mutta ahdistuu päiväkodissa ja saattaa lyödä toisia lapsia ilman selkeää syytä. Hoitajat ovat neuvottomia tämän asian suhteen ja nytkin heillä on yksi ylimääräinen hoitaja ainoastaan meidän pojan kanssa, koska tämä tarvitsee valvontaa niin paljon. On hyvä kiipeilemään, on nopea jne. eli vaikka karkaa jos portti on jätetty auki (tietää ettei sinne saa mennä). Vaarantaju puuttuu, on todella impulsiivinen lapsi.
20
Ja adhd-diagnoosin saimme juuri hänelle + lääkkeet. Asumme Tanskassa ja täällä määrätään lääkehoito heti (jos vanhemmat haluavat) kun diagnoosi on saatu varmistettua. 3-vuotiaasta voi jo ihan hyvin saada selville, onko hänellä adhd (näin sanoi neurologimme täällä).
ap hyvä, lue vaikka "Miksi pojat ovat poikia" tai "Mitä minä tämän lapsen kanssa teen?" kirjat. Eivät kaikki kasva samanlaisiksi tai ole samanlaisia, toisilla riittää vauhtia ja virtaa toiset lukee runoja eivätkä halua tehdä ikinä mitään poikkeavaa.
Olen itse vuosien saatossa ollut monen aikuisen esimiehenä ja voin kertoa että samanlaisia koheltajia, hitureita, selittäjiä sekä herkkiksiä on meissä aikuisissa; me vaan osaamme luovia paremmin sosiaalisissa tilanteissa. Se lapsena mölisijä voi olla se joka joka kokousessa on aina suu auki kertomassa "minä...."alkuisia lauseita ja se joka istuin nätisti leikkien se joka ei saa ikinä mitään valmiiksi kun pitää hinkata yhtä excel-taulukkoa kyyneleisiin saakka täydelliseksi.
Jos lasta itseään tuntuu häiritsevät se ettei esim opi tai kaverisuhteet eivät näytä toimivat ollenkaan niin sitten veisin tutkimuksiin mutta jos lapsi on "vaan " rasittava koheltaja niin sen kanssa täytyy oppia elämään vaikka vanhemmat ja pikkusisarus olisivat rauhallisia viilipyttyjä :)
Ei uhkailu ole mikään hyvän lastenkasvatuksen esimerkki. Uhkailu tai lahjonta ei pitkällä aikavälillä ole kovin tehokasta kasvattamista. Kaikille lapsille ei uhkailu edes tehoa. Meillä vaikka kuinka uhkaisi ottaa leluja pois niin joko lapsi ei respondoi ollenkaan tai sitten panikoituu ja alkaa itkeä. Siis joko ei välitä uhkauksesta tai sitten välittää liikaa. Siitä ei kuitenkaan ole mitään hyötyä.
Ja adhd-diagnoosin saimme juuri hänelle + lääkkeet. Asumme Tanskassa ja täällä määrätään lääkehoito heti (jos vanhemmat haluavat) kun diagnoosi on saatu varmistettua. 3-vuotiaasta voi jo ihan hyvin saada selville, onko hänellä adhd (näin sanoi neurologimme täällä).
Lapsesi on hyvinkin todennäköisesti erityislapsi. Eräs vinkki täältä toiselta erityislapsen äidiltä. Lopeta sanan "älä" käyttö. Eli siis jos lapsi juoksee keittiöön, ei sanota "älä juokse keittiöön, kävele", sano pelkkä "kävele!". On parempi erityislapselle ettei joudu kokoajan kuulemaan kielteisiä sanoja. Ja tuokin käyttämäsi ohje voi olla jo liian pitkä. Eli älä puutu sen hetkiseen asiaan vaan anna jo ohje miten toimitaan seuraavaksi.
Ap:n lapsi taas voi hyvinkin olla aivan tavallinen lapsi.
Ja adhd-diagnoosin saimme juuri hänelle + lääkkeet. Asumme Tanskassa ja täällä määrätään lääkehoito heti (jos vanhemmat haluavat) kun diagnoosi on saatu varmistettua. 3-vuotiaasta voi jo ihan hyvin saada selville, onko hänellä adhd (näin sanoi neurologimme täällä).