Onko täällä ketään jolla mies jäänyt koti-isäksi?

Meilläkin edessä, minulla kans töitä tiedossa miehellä ei niin eipä siinä muu auta. Mies ei onneksi ole ennakkoluuloinen tätä järjestelyä vastaan :) Tosin haluaisn tehdä vain osa-aikaista koska haluan imettää.

Ei siinä mitään ongelmia ollut, mut mun mies on kuitenkin ihan normaaliälyinen.

Mun mies oli kotona 3 vuotta lapsen syntymän jälkeen. Ei ollut mitään ongelmia, tottakai on välillä väsyneempi, riippuen tilanteesta, mutta niinhän olen minäkin. Mun miehellä tosin ei ole lyhyttä pinnaa, joten siitä puolesta en osaa sanoa mitään. Ei kai siinä muu auta kuin seurailla tilannetta ja jutella kunnolla miten päivät sujuu.

1 ja puoli-2 ja puolivuotias. Hyvin se meni, vaikka mies välillä kaipasi aikuiskontakteja, (työkaverit oli miehelle aika tärkeitä). Teki hyvää kaikille, että roolit välillä vähän muuttui, eikä mies oli koskaan katunut, päin vastoin.

lisäksi yksittäisiä päiviä viikon-kahden välein.Ei mitään ongelmia, tietenkään!



Ihmetyttää monien naisten aliarvioiva asenne miehen lapsenhoitotaitoa kohtaan. Miksi ajattelette näin? Miten itse suhtautuisitte, jos miehenne epäilisi kykyänne pärjätä lapsenne kanssa? Todella loukkaavaa vai kuinka?



Tuttavapiirissä on useampi (neljä) miestä jäänyt pitemmäksi aikaa kotiin. Pisin aika vuosia. Kaikki miehet hyvin koulutettuja, kaksi diplomi-insinööriä, eläinlääkäri ja upseeri.

puoliksi, samoin valvomiset...



Eli ei se kotona oleva aina valvo, vaan myös työssäkäyvä valvoo oman osuutensa.

Mies jäi ekan kanssa kotiin vauvan ollessa 4 kk, toka vauva oli 7 kk ja isompi tuolloin 2 v ja kolmosen kanssa jäi kotiin vauvan ollessa 8 kk, isot oli tuolloin 3 ja 4.



Minusta on ollut kiva vuorotella lapsenhoidossa. Monasti olen jäänyt vielä sitten myöhemmin hoitovapaalle ja mies on mennyt taas töihin.



Lastenhoidossa ollaan ihan samanlaisia, mutta kodinhoidossa meillä on eri prioriteetit. Mies imuroi ja pesee lattioita enemmän, mutta minulle on tärkeää, että tavarat ovat oikeilla paikoilla.



Mutta hyvin on aina mennyt, suosittelen!

kaikille kavereilleen. Koki päässeensä entistä paremmin sisään isyyteensä ja saaneensa siitä enemmän irti kuin mun ollessani äitiyslomalla.



Anoppi nyt tietysti paheksui, mutta turhaan.

itse olin töissä. Hyvin meni, ainoa mitä "jouduin" tekemään oli että "määräsin" niitä esim muskariin pe klo 12, ja x.x. on lastenkonsertti mihin menette. Eli järjestelin heille ohjelmaa muuten olisivat varmasti olleet kotona koko ajan;)



On kyllä tehnyt hyvää molemille, ainoa haittapuoli oli etten itse "saanut" olla kotona kun se eka vuosi, mutta käytännön syistä näin meillä.

ja mies jää kotiin puoleksi vuodeksi taaperon kanssa, ennen tarhaikää (3 v).



Meillä ei ole tarvinnut öitä valvoa lapsen takia, mutta muuten varmaan tulee sanomista. Olen tehnyt paljon kotitöitä, joita mies ei ole arvostanut - arvostellut vain. Heh, kohta nähdään, miten miehen käy... Tulen kotiin töistä, heittäydyn ensi sohvalle, sitten syön ja katson vierestä, kun mies touhuttaa lapsen kanssa...

lisäksi yksittäisiä päiviä viikon-kahden välein.Ei mitään ongelmia, tietenkään! Ihmetyttää monien naisten aliarvioiva asenne miehen lapsenhoitotaitoa kohtaan. Miksi ajattelette näin? Miten itse suhtautuisitte, jos miehenne epäilisi kykyänne pärjätä lapsenne kanssa? Todella loukkaavaa vai kuinka? Tuttavapiirissä on useampi (neljä) miestä jäänyt pitemmäksi aikaa kotiin. Pisin aika vuosia. Kaikki miehet hyvin koulutettuja, kaksi diplomi-insinööriä, eläinlääkäri ja upseeri.

Kyllä kerroinkin jo miksi ajattelen näin. Mies on hermoheikko kun on väsynyt. Huutaa herkästi yms. Siksi mietityttää miten arki lapsen kanssa alkaa rullaamaan.

kun lapset ovat olleet pieniä. Ekan kohdalla, mies jäi kotiin, kun vauva oli pari viikkoinen, toisen kohdalla, kun vauva oli noin kuukauden ja esikoinen oli tuolloin himpun alle 2v. Kolmannen kohdalla mies jäi kotiin, kun vauva oli pari viikkoinen. Silloin vanhemmat lapset oli noin 2 ja 4vuotiaita. Nyt neljännen laskettu aika on 12 päivän päästä ja mies jää kotiin, kun lapsi on kuukauden ikäinen.



Minä siis olen ollut lasten kanssa kotona vain äitiysloman alun ennen vauvan syntymää ja sen muutaman viikon-kuukauden vauvan syntymän jälkeen. Tosin silloinkin, paitsi ekan kohdalla mies on ollut kotona myös. :) Lapset ovat siis kotihoidossa olleet oikeastaan aina, nyt vanhin menee syksyllä eskariin, mutta muutoin kotona. Tietysti mies on kuljettanut lapsia kerhoon.



Ja hyvin on mennyt, mies tykkää olla kotona lasten kanssa ja minä tykkään työstäni. Alunalkaen tämä oli taloudellinen ratkaisu, sillä tienaan huomattavasti paremmin kuin mieheni. Toki minua harmittaa, että en ole saanut olla kotiäitinä ja imetyskin on aina kestänyt vain sen muutaman viikon. Mutta itse olen aika lyhyt pinnainen, niin tuskin edes nauttisin pitkällä tähtäimellä kotona olosta. :(



Mies tykkää olla kotona lasten kanssa ja ikuna ei ole minulle kesken työpäivän soittanut kysyäkseen ratkaisua johonkin ongelmaan kotiin liittyen. :) Sukulaiset aluksi vähän ihmetteli, kun äiti menee noin nopeasti töihin, mutta lopulta hekin tajusivat, että näin on meille parempi.



Ap:lle vielä sellaiset, terkut, et älä turhaan huoli etukäteen, kylä se isäkin osaa lastaan hoitaa ja jos ei osaa niin ainakin oppii. :)

Kauan olet ollut koti-isänä ja minkä ikäiselle? Miten päivärytminne menee? Valvooko lapsi vielä öisin?

osaa nukkua pikatorkkuja. On jäämässä kesällä kotiin ja minä palaan töihin. Odottaa innolla uutta aikaa ja varmasti sujuu hyvin, meille molemmille se paras järjestely. Läheisessä leikkipuistossa on paljon isiä perhekahvilassa ja on isäryhmää sun muuta.

Itse olen ollut kahteen otteeseen esikoisemme kohdalla koti-isänä. Pääsyynä on ollut työttömyyteni.



Meillä homma on muuttunut niin että vaimoke ei osallistu enää mihinkään kotiin liittyvään...häntä kuulemma väsyttää niin paljon töiden jälkeen..puhuttu ja tapeltu on ko. asiasta, mutta mikään ei muutu..Itse kyllä töistä tultuani olin heti valmis lähtemään lapsen kanssa ulos, mutta näinpäin homma on kokonaan minun vastuulla.



Itsellä on ihan mukavaa lapsen kanssa, mutta kyllä nuo aikuiskontaktien puutteet alkaa rassaamaan..



Tunnen itseni vähemmän mieheksi ja onhan tuo nainen jo haukkunutkin akkamaiseksi, kun mainitsin kotihommista.



Seksiä on ollut 8kk:n aikana sellaset yksi kertaa.



Kokonaisuudessaan en suosittele koti-isyyttä isyyskuukautta pitempään kenellekkään miehelle. Piste.

Nyt tästä nuorimmaisesta ei varmaan muuten ole, mutta pitää siirretyn isäkuukauden joulukuussa. Minusta on itsestään selvää että jos toinen on työttömänä ja toisella työpaikka odottaa, niin työtön on sitten lapsen kanssa kotona. Paljon reilumpaa työnantajaakin kohtaan.

Poika oli 9 kk kun jäi kotiin. Hyvin heillä meni, kävivät perhekahviloissa jne. En huomannut että olisi ollut hirveän väsynyt, joskus tylsistynyt.

Joten järjestettiin asiat niin että hän sai oma aikaa ystäviensä silloin tällöin. Kävi yhden kaverin kanssa lenkillä, ja sitten oli oma piha projekti. Silloin katsoin pojan perään. Vuosi meni nopeasti ja nyt on kuopus päiväkodissa ja molemmat vanhemmat töissä.



Mieheni tykkäsi olla kotona tuon vuoden ja oppi paljon. Meidän yhteiselo on nyt parempi kun molemmilla on tiedossa että kuinka "rankkaa" voi olla kotona.

Kiitos kysymästä, oikein hyvin meni. Ihan aikuisen kanssa olen naimisissa ja lapseni tehnyt.