Kuinka paljon teillä oli miehesi kanssa YHTEISIÄ harrastuksia ennen lapsia?

Koira on nyt kuollut. Ei muuta yhteistä.

ja osittain samat on nytkin, lapsia kolme.



Esim. lautapelit, laskettelu, mökkeily ovat mukana edelleen. Sen sijaan esim. sulkapallo on multa jäänyt, mies pelaa kavereidensa kanssa. Leffoja ei nykyään katsota koskaan, ennen katseltiin paljon. Baareissa käytiin paljon ja aina yhdessä, nyt ei juurikaan käydä tai ainakaan yhdessä.

Sängyssä viihdyttiin suurin osa vapaa-ajasta. =) No käytiinhän me koiraa ulkoiluttamassa ja mökillä. Katsottiin leffoja jne. Kun tuli lapsia, niin hitsauduttiin entistä kovemmin yhteen.

ja nyt kun lapsi on ala-asteella, olemme paranneet niiden pariin koko perheen voimin - vierähtihän tässä muutama vuosi :-)

Jotenkin vaan hengailtiin yhdessä, en mä muista mitä tehtiin. Ei aika pitkäksi kuitenkaan jäänyt. Ehkä meillä ei sitten ollut kauheesti aikaa yhdessä. Ei voinut olla, kun miehen työ on niin sitova.



Lasten myötä se yhteinen elämä alkoi paremmin muotoutua, kun oli pakko muuttaa yhteen ja alkaa rakentamaan sitä meidän omaa arkea ja omia perinteitä ja tapoja.



Harrastuksille tässä ei kyllä enää liiemmin ole ollut aikaa, mutta ei mulla ollut niille aikaa silloin seurusteluaikanakaan, kun mä tein töissä paljon ylitunteja ja opiskelin työn ohessa yhtä opintokokonaisuutta. No juu, meillä ei kyllä tosiaan ollut liikaa yhteistä aikaa, joten ei ihme, ettei mitään yhteisiä harrastuksia saatu siihen mahtumaan.



Olisi ehkä ollut hyvä, jos olisi jotain sellaista ollut, niin ehkä sitä tulisi helpommin jatkettua nyt lasten saamisen jälkeen. Mutta nyt se yhteisen harrastuksen aloittamisen kynnys on aika korkea, kun lapset pitäisi sitten saada hoitoon. Tulee varmaan odotettua, että lapset kasvaa.

Eikä tosiaan ole lapset estäneet yhdessä treenausta, ovat saaneet tulla mukaan salille :)

yhteisiä harrastuksia ennen lapsen syntymää olivat ainakin purjehdus, kuntosalilla käynti, leffojen katsominen (kotona ja teatterissa), biljardi, uinti ja lautapelit. Nyt lapsen syntymän jälkeen pelataan edelleen lautapelejä ja katsotaan leffoja (lähinnä kotona, tosin), uimassa käydään koko perheen kesken, purjehtimaan on päästy ehkä kaksi kertaa lapsen syntymän jälkeen ja salilla käydään erikseen, kun ei kaksivuotiasta oikein voi ottaa salille mukaan. Biljardia ei olla käyty pelaamassa lapsen syntymän jälkeen.

Käytiin drinksuttelemassa(ei voi laskea harrastukseksi) ja nyt ei käydä...

ellei sellaiseksi lasketa sitä, että sunnuntaisin luemme lehtiä yhdessä keittiön pöydän ääressä ja kommentoimme uutisia toisillemme. Sama on jatkunut nyt 21 vuotta, oli lapsia paikalla tai ei.

Luemme paljon, kuuntelemme musiikkia (mies soittaa), katsomme leffoja ja puhumme kaikesta tuosta.

Lapsia kolme, vanhin jo 11. Välillä on ollut enemmän, välillä vähemmän aikaa keskittyä noihin yhdessä.

Ei oikeastaan mitään. Sängyssä viihdyttiin suurin osa vapaa-ajasta. =) No käytiinhän me koiraa ulkoiluttamassa ja mökillä. Katsottiin leffoja jne. Kun tuli lapsia, niin hitsauduttiin entistä kovemmin yhteen.

Meillä oli täsmälleen samoin. Nyt on neljä lasta ja kyllä olemme pitäneet huolta, että säännöllisesti teemme jotain kahdestaan, joko kun lapset nukkuvat tai pari kertaa vuodessa palkkaamme lapsille hoitajan ja karkaamme johonkin päiväksi tai jopa yön yli.

Yhteys on säilynyt, ja olemme edelleen toistemme parhaita kavereita. Ei se erityistä yhteistä harrastuneisuutta tarvitse. Henkistä ja fyysistä yhdessäoloa ja läsnäoloa vaan. Molemmilla oli ennen lapsia ja on edelleenkin tärkeä oma liikuntaharrastus, siis ei mikään "käyn jumpalla kerran viikossa" -tyyppinen vaan entinen rakas kilpalaji nyt valmennusten tai muun muodossa.

pelattiin yhdessä lautapelejä, sulkapalloa ja snookeria. Lasten kanssa ollaan pelattu lautapelejä siitä saakka kun olivat n. 3v, sulkapallokentälle otetiin lapset mukaan 6-7 vuotiaina ja n.vuotta myöhemmin tulivat mukaan biljardisalille, tosin snookerpöytä oli heille silloin vielä hieman liian iso, mutta aika pian alkoi heiltäkin pelaaminen sujua.

Mun miestäni ei kiinnosta mikään eikä hän osaa kommentoida mitään yhdessä koettua.