Lapsen saanut Maria Lund: Synnytys oli hauska kokemus
Laulaja Maria Lund on saanut lapsen miehensä Valtteri Tynkkysen kanssa.
Poikavauva syntyi 2. tammikuuta.
- Kaikki meni hyvin, olen onnea täynnä, Maria iloitsee.
Äiti ja vauva voivat molemmat erinomaisesti. Synnytys sujui niin hyvin, että Maria itsekin yllättyi.
- Se oli hauska kokemus. Ei jäänyt traumoja. Synnytys oli oikeasti mukavaa ja helpottavaa.
Lisää lapsia on siis tulossa?
- Ainakaan tämä kokemus ei estänyt sellaisia suunnitelmia.
Myös odotusaika sujui vaikeuksitta.
- Olen onnellinen, että olemme terveitä, eikä missään vaiheessa ollut mitään ongelmia.
Maria on äitiyslomalla huhtikuun alkuun asti. Silloin alkaa Helsingin Casinolla Marian ja Veeti Kallion yhteinen, musikaalisävelmien ympärille rakennettu show MusicALL.
Kimmo Rantanen
Julkaistu: 14.01.2011 07:58 Ilta Sanomat
Kommentit (15)
mutta silti minullakin oli hauska synnytys :) Toki hetkittäin koski ihan p***keleesti ja synnytyksen jälkeen ei meinannu jalat kantaa kun olin niin voimaton, mutta jo salista pois lähtiessä huikkasin kätilölle, että voisin tulla takaisin milloin vain! :D
että ne ihmeelliset musta viiru -meikitkin pysyi kohdallaan?
Aika erikoinen sana kuvata synnytystä :D
Synnyttäminen on suorastaan ratkiriemukasta...
Itsellä tosin kokemusta vain kahdesta synnytyksestä, toinen puudutuksella ja toinen luomuna, helppoja olleet molemmat kerrat mutta hauskempi oli tuo lääkkeetön kun tiesi missä mennään. En kokenut ollenkaan kivuliaana. Kyllä siinä aika paljon kätilön kanssa naurettiinkin eli voihan tuota hauskaksikin kuvaille.
kyllä mustakin synnytys oli mukava kokemus, ainoastaan tuntikausia kestäneet supistukset oli kamalia mutta sitten kun pääsi synnytyssaliin ja pääsin henkäilemään ilokaasua niin johan helpotti :9 loppu sujuikin sitten oikein hyvin.
ja silti tosiaan synnytykseni ei ollut mikään kauhukertomus. Supistusten välillä juteltiin kätilön kanssa lastenvaatteista ja minä lauleskelin radiosta kuuluvia lauluja. Ehkä välillä oli 15-20 minuuttia jolloin oli kaikkea muuta kuin hauskaa, mutta sitten pääsin jo ponnistamaan ja helpotti taas.
Enkä minäkään tietysti koko aikaa ilosta siellä hekotellut, mutta kokemuksena se oli mielestäni mielenkiintoinen ja hormonihuuruinen tapahtuma, jota odotan jo innolla uudestaan.
3
synytys. Ennen sairaalaan lähtöä toki sattui hiivatisti, mutta sairaalassa asin nopeasti puudutuksen ja sen jälkeen olikin oikeasti tosi mukavaa ja leppoisaa. Ei enää sattunut mikään. Vitsiltiin ja naureskeltiin eri asioille miehen ja kätilön kanssa. Ihana synnytys.
mutta silti voisin kuvata sitä sanalla hauska. Eihän se nyt silleen hauska ollut, kuin vaikka ravintolailta kavereiden kanssa, mutta omalla tavallaan. Vaikka välillä tuntui että tästä en hengissä selviä, niin silti jo seuraavana päivänä sanoin kätilölle, että hei mä haluun tehdä ton uudestaan.
Miksi kukaan AV-mmamoista ole jo parahtanut SIITÄ, että Maria palaa töihin jo hutikuussa ja vieläpä VEETI kallion kanssa?
Taas olisi Timo T. A. Mikkoselle asiaa ja käyttöä!
Tero
Tottakai se voi olla helppo kokemus
synnytystä hauskaksi.. vaikka käynnistettiin oksitosiinitipalla. No, joak tapauksessa oksitosiini lisäsä endorfiinin eritystäni (mielihyvähormoni) mitä käsittääkseni muutenkin keho tuottaa synnytyksen yhteydessä kipua helpottamaan, niin olin seuraavat 3 päivää ihan endorfiinipöllyssä mahtavalla fiiliksellä, mulla oli pupillitkin laajentuneet koko iiriksen kokoisiksi. Lääkärikin ihmetteli, varsinkin kun en ollut saanut edes ilokaasua, kipulääkkeitä eikä mitään. Ainoastaan sen oksitosiinitipan.
En revennyt ja synnytys oli kohtuu nopea, joten se tuntui silloin menneen ihan hauskasti. Jälkeenpäin kun selvisin hormoonihuuruista realisoitui käsitykseni ja kipukin tuli taas mieleen :)
Adjektiivivalinta varmasti vaihtuu sen mukaan kysytäänkö olotilaa juuri synnytyksen aikana vai pyydetään kuvailemaan vasta synnytyksen jälkeen.
varsinkin meidän kuopuksen syntymä oli todella ihana kokemus, en tarvinnut edes kipullääkitystä, ainoastaan ilokaasua vähän. Kaikki vaan meni eteenpäin omalla painollaan. Ponnistusvaihekin kesti vaan hetken, tuli ensimmäisellä ponnistuksella. En olisi ikinä uskonut että voi olla noin helppoa ja oikeasti ihanaa. Esikoisen kanssa otin epiduraalin ja se oli selvästi hankalampi synnytys, mutta siitäkään ei mitään traumoja jäänyt. Mutta se fiilis, mikä synnytyksessä on, on jotain sellaista mitä kyllä haluaisin kokea uudelleen! Mun mielestä synnyttäminen oli kivaa ja voisin lähteä vaikka heti synnyttämään :). Raskausajasta en taas tykännyt yhtään.
lääkitys kohdillaa ;)